Miksi ihmiset ei katso elämäntilanteeseensa sopivaa asuntoa?

[hhhh]

Kaverini asuu hissittömässä talossa, ylimmässä kerroksessa. Asui siellä jo vuosia ennen raskautumistaan. Vuokra on edullinen ja alue todella hyvä, asunnossa ei vikaa- poisko pitäisi siis muuttaa? Rattaiden takia?

 

["Vieras"]

Ei se asunnon vaihtaminen ole aina niin helppoa. Mutta jos olosuhteet on hankalat niistä pitäisi vain selviytyä muita häiritsemättä tai vaarantamatta. Käytännössä siis hommata sellaiset rattaat mitkä jaksaa raahata ylös asti tai sitten säilyttää niitä rattaita asiaan kuuluvassa varastossa.

Pahin mihin törmäsin oli kerrostalo missä kaveri asui. Siellä pohjakerroksessa, heti sisääntulon yhteydessä oli ovi lastenvaunuvarastoon missä oli hyvin tilaa. Silti useampi perhe säilytti rattaitaan siinä ihan vieressä, rappusten alla. Syynä kuulemma se ettei viitsi avata painavaa ovea ja pelkää vauvankin siinä heräävän. Helpompi siis jättää rattaat siihen käytävään!

 

["alma"]

Mä en tiedä että missä kaupungissa asut, mutta tällä ei ainakaan niitä asuntoja löydy nuin vain..Siis sellasia että hinta, koko yms. olis sopivat..jostakin joutuu sitten tinkimään. Ja ei sitä nyt viitsi sitten ihan vakityöpaikasta lähteä muualle..

Olen asunu vauvan kanssa hissittömässä talossa, koska viihdyimme asunnossa, ja koimme, ettei tämä vaunuasia ole mikään ylitsepääsemätön ongelma. Ostimme mahdollisimman pienet ja kevyet vaunut, jotka sain yksinkin kannettua asuntoon. Vällillä jätin ne alas, ja mies sitten kantoi kotiin tullessaan. Talossa asui muitakin pienten lasten kanssa, ja tavalla tai toisella jokainen ne vaunut sai asuntoon.
Eli ei vaan heru ymmärrystä näille, jotka vaativat jotain erityis-oikeuksia tässä(kin) asiassa. En mäkään parkkeeraa autoa keskelle katua siksi, etten jaksa eikä huvita etsiä parkkipaikkaa kauempaa.

 

["vieras"]

Ja sitten, kun lapset on kouluikäsiä, pitää muuttaa siihen koulun viereen. Kun koulu vaihtuu, niin taas muutetaan. Töiden perässä muuttaminen onkin jo vanhastaan tuttua. Lasten muutettua kotoa pitää taas harkita, tarvitseeko enää niin isoa asuntoa. Siinä vaiheessa, kun ei enää ilman apua pärjää, pitää muuttaa helppokulkuiseen asuntoon kaupungin keskustaan tai samalle paikkakunnalle lasten kanssa.

Ihmeen pitkään huonokuntoiset vanhukset vänkäävät vastaan, kun vanhassa kodissa ei enää pärjää ja pitäisi muuttaa palvelujen lähelle.

 

["Liila"]

Kaikilla ei ole varaa ostaa heti alkajaisiksi sitä unelmakämppäänsä. Ja jos sattuu olemaan, niin sitten täällä taivastellaan, että miksi ihmeessä joku ostaa ensiasunnokseen heti SUUREN talon ja ottaa ISON lainan.

 

["vieras"]

No ymmärrän että aina ei ole mahdollista hankkia täysin lapsiystävällistä asuntoa... esim. asuntojen puute, rahan puute jne. Tai ei ajatellut saavansa lapsia mutta asuu jo unelma-asunnossa. Mutta se ei mielestäni sitten ole syy jättää niitä hyökkäysvaunuja sinne rappuun. Sit täytyy itse keksiä muu ratkaisu asiaan (säilytys kellarissa, pienemmät vaunut mitkä jaksaa raahata ylös, säilyttää vaunuja ulkona jne)

Me kyllä mietimme nykyistä asuntoa ostaessamme että vauva saattaa tulla muutaman vuoden päästä, joten iso hissi ja ylimääräinen makkari sinetöi meidän asuntokaupat. Nyt onkin sit vauva tulossa.... <3 ja samaten ollaan jo valmiiksi katottu että tässä on hyvät päiväkodit ja koulut vieressä, kaikinpuolin hyvä paikka kasvattaa lapsia. Ei minusta outoa miettiä näitä(kin) asioita kun ostaa kotia.....

 

[SyysYö]

miusta se on talonyhtiön ongelma, jos ei ole ajateltu vaunuille säilytyspaikkaa! tässä talonyhtiössä
ei ole hissiä (ja vaikka oliskin, nuo kaksostenrattaat eivät mahtuisi siihen eivätkä eteiseen!), pyörävarastoon ei mahdu. ja koska en viitsi jättää rattaita uloskaan, on rappukäytävä
ainut mahdollisen paikka. kun muutimme tähän olin lapseton & reumaton, emme kuitenkaan alkaneet etsiä uutta asuntoa heti esikoisen synnyttyä koska viihdymme tässä, sijainti on hyvä jne.
vasta nyt, kun sain toisen lapsen haemme isompaa asuntoa ja siellä toivon mukaan on jokin muu paikka
vaunuille kuin rappukäytävä..

 

["alma"]

miusta se on talonyhtiön ongelma, jos ei ole ajateltu vaunuille säilytyspaikkaa! tässä talonyhtiössä
ei ole hissiä (ja vaikka oliskin, nuo kaksostenrattaat eivät mahtuisi siihen eivätkä eteiseen!), pyörävarastoon ei mahdu. ja koska en viitsi jättää rattaita uloskaan, on rappukäytävä
ainut mahdollisen paikka. kun muutimme tähän olin lapseton & reumaton, emme kuitenkaan alkaneet etsiä uutta asuntoa heti esikoisen synnyttyä koska viihdymme tässä, sijainti on hyvä jne.
vasta nyt, kun sain toisen lapsen haemme isompaa asuntoa ja siellä toivon mukaan on jokin muu paikka
vaunuille kuin rappukäytävä..

Taloyhtiön asioista päättää osakkaat, eli kannattaa sitten alkaa aktiivisesti ajamaan tuota vaunuvarasto-asiaa. Ei se asia sillä korjaannu, että se rappukäytävä tukitaan vunuilla. Mutta ainakin Helsingin keskustassa tilanne on kyllä se, ettei niihin vanhoihin taloihin kyllä välttämättä pysty mitään varastoja askartelemaan, vaikka halua olisikin.

 

["Vieras"]

miusta se on talonyhtiön ongelma, jos ei ole ajateltu vaunuille säilytyspaikkaa! tässä talonyhtiössä
ei ole hissiä (ja vaikka oliskin, nuo kaksostenrattaat eivät mahtuisi siihen eivätkä eteiseen!), pyörävarastoon ei mahdu. ja koska en viitsi jättää rattaita uloskaan, on rappukäytävä
ainut mahdollisen paikka. kun muutimme tähän olin lapseton & reumaton, emme kuitenkaan alkaneet etsiä uutta asuntoa heti esikoisen synnyttyä koska viihdymme tässä, sijainti on hyvä jne.
vasta nyt, kun sain toisen lapsen haemme isompaa asuntoa ja siellä toivon mukaan on jokin muu paikka
vaunuille kuin rappukäytävä..

Olet sä melkoisen massiiviset rattaat löytänyt jos ei mihinkään hissiin mahdu! Me niin kuin muutkin tutut keillä on tuplille tarvetta ollaan mitoitettu niitä rattaita sen mukaan että sopivat hissiin. 3v ikäerolla miettisin onko tuplille pakottavaa tarvetta, varsinkin jos ne täytyisi sitten jättää käytävää tukkimaan.

Samoin sinne asuntoon tehdään tilaa niille rattaille, itsekkäältä kuulostaa ajatella että mä en ota noita mun kotiini tilaa viemään mutta yleisiin tiloihin voin jättää muiden tielle vaaraa aiheuttamaan.