Miksi ihmiset tekee monta lasta pienellä ikäerolla ja sitten vinkuu väsymystä?

[tyhmyydestä sakotetaan]

Eikö sitä voi etukäteen ajatella, millaiseen lapsilukuun omat voimavarat riittävät? Jos on pienintäkään epäilystä jaksamisesta, eikö niitä lapsia voi tehdä (okei, alkaa yrittämään) vaikka 5 vuoden ikäerolla? Tai tyytyä yhteen lapseen?

En nyt tarkoita tällä avauksellani kaikkia perheitä, joissa on pieniä lapsia useampi. Useimmat sellaiset perheethän pärjäävät ihan ok. Tarkoitan niitä perheitä, joiden äiti/ isä on ryytynyt marisija.

Mikä ihme saa ihmisen tietoisesti ajamaan itsensä sellaiseen jamaan, että omasta elämästä tulee pienten lasten aiheuttaman liikakuormituksen ja väsymyksen takia ihan helvettiä? Ehkäisy on keksitty ja se toimii 2000 -luvulla enemmän kuin hyvin. Miksi joku tekee tällaisen karhunpalveluksen ilman valinnanmahdollisuutta kyseisen tilanteen keskelle varttumaan joutuvalle omalle lapselleen?

 

[hh]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

 

[ap]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

 

[Puupään Justiina]

Kaikki ei vain aina tunnista heti alkuunsa niitä omia voimavaroja eikä hahmota sitä miten paljon monen lapsen elättämiseen menee rahaa ja osa ei edes välitä. Siitähän sitä aina puhutaan mikä on päälimmäisenä mielessä, mutta onneksi se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi se elämän ainoa sisältö. Joitain asioita ei vaan voi tietää etukäteen muuta kuin elämällä.

 

[Madicken04]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

 

[vieras]

Joskus eka lapsi on helppo, eikä sitä helpon lapsen äiti välttämättä tiedä ja osaa kuvitella, millaista elo on vaativan lapsen kanssa.. Ei ne tilanteet aina synny siten, että ollaan jo valmiiksi väsyneitä yhden lapsen kanssa.

 

[Rokkaava KyborgiKarpalo]

niin tai mitä jos sairastuu vakavasti kesken raskauden tai sen jälkeen niin ettei jaksa tehä kaikkee samalla tavalla ku ennen...

 

[ap]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

 

[Madicken04]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

En minä mistään viidennestä mitään puhunut, ihan vaan siitä toisesta...

 

[-]

No ei sitä voisi hankkia lapsia ollenkaan, jos pitäisi olla 100% varma, että jaksaa väsymättä :-O . Riski lapsen sairauksista, koliikista ym. pitää vaan ottaa, jos lapsia haluaa.

 

[ap]

niin tai mitä jos sairastuu vakavasti kesken raskauden tai sen jälkeen niin ettei jaksa tehä kaikkee samalla tavalla ku ennen...

En puhunut sellaisesta aloituksessa. Puhuin ryytyneistä marisijoista, joilla tarkoitin ihmisiä, jotka valittavat tilannettaan sen itsensä, ei sairauden aiheuttaman väsymyksen tms. vuoksi.

 

[kielletty]

Kai sitä voi väsyttää ja käydä raskaaksi isompikin ikäero... miulla on ollut tänään huono päivä, mutta onneksi sitä on edeltänyt kokonainen liuta hyviä päiviä ja kokonaisuudessaan kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin ikinä odottaakaan.

Kuka siulle sitten on vinkunut?

 

[ap]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

En minä mistään viidennestä mitään puhunut, ihan vaan siitä toisesta...

No, enpä ole koskaan kuullut että muu kuin sairas lapsui aiheuttaa viisinkertaisen työn. Ja emme puhu nyt mistään sairastapauksista vaan terveiden lasten terveistä äideistä.

 

[vieras]

Onnekkaita ne, joiden eka lapsi on se vaativa. Ei tule ylitettyä voimavaroja niin helposti

 

[vieras]

Olen aika lailla samaa mieltä aloittajan kanssa...

 

[Huumekoira]

Ihmetyttää, että jotkut tekee lapsia vaan lisää, vaikka elämä on ennestään jo ihan sekaisin. Sitten ollaan katkeria, kun väsyttää, eikä elämä mene, kuten toivoisi.

 

[Madicken04]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

En minä mistään viidennestä mitään puhunut, ihan vaan siitä toisesta...

No, enpä ole koskaan kuullut että muu kuin sairas lapsui aiheuttaa viisinkertaisen työn. Ja emme puhu nyt mistään sairastapauksista vaan terveiden lasten terveistä äideistä.

Ei sen mikään sairas lapsi edes tarvi olla. Riittää hyvin että esikoinen sattuu olemaan varsin helppo ja kaikkeen tyytyväinen tapaus. Jos on kysymys pieneistä ikäeroista ei tämä vielä kovin isoksi kerkeä kun ollaan jo toista suunnittelemassa.

Kun sitten toiseksi lapseksi sattuukin se toinen ääripää, ei mitään sairautta tai vammaa mutta hyvin vaativa vauva silti ja samoihin aikoihin esikoisella alkaa uhmaikä painaa päälle niin ero siihen esikoisen lepppoisaan vauva-aikaan voi olla melkoinen.

 

[=)]

No eiköhän niitä vinkujia löydy oli se ikäero mitä tahansa =) Just yks päivä mietin mielessäni että oli se onni että tuli tehtyä lapset pienellä ikäerolla niin ei ole sitä pientä vauvaa tässä nyt kun esikoisella on uhmaikä

 

[vieras]

Mulla oli ensimmäinen lapsi helppo, nukku ja söi kuin unelma. Ei mitään erikoista. Toka olikin jo heti raskausajan alusta vaativampi. Ensin oli kaikkea mahdollista raskausoiretta, pahoinvoinnista närästykseen ja rytmihäiriöihin... ja sen päälle lapsi oli huonosti nukkuva ja huonosti syövä ja erittäin tempperamenttinen sille päälle sattuessaan. Koin olevani väsynyt ja lujilla kahden kanssa.

Silti menin vielä kolmannen tekemään! Ja tämä kolmas onkin taas nukkunut heti alusta asti yöt läpeensä ja vielä päälle 1v nukkuu hyvät päikkärit päälle ja syö mitä vaan. Koen pääseväni nyt kolmen kanssa jopa helpommalla kuin aikanaan kahden kanssa. Tilanteet muuttuu ja voimavarat sen mukaan.

 

[ap]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

En minä mistään viidennestä mitään puhunut, ihan vaan siitä toisesta...

No, enpä ole koskaan kuullut että muu kuin sairas lapsui aiheuttaa viisinkertaisen työn. Ja emme puhu nyt mistään sairastapauksista vaan terveiden lasten terveistä äideistä.

Ei sen mikään sairas lapsi edes tarvi olla. Riittää hyvin että esikoinen sattuu olemaan varsin helppo ja kaikkeen tyytyväinen tapaus. Jos on kysymys pieneistä ikäeroista ei tämä vielä kovin isoksi kerkeä kun ollaan jo toista suunnittelemassa.

Kun sitten toiseksi lapseksi sattuukin se toinen ääripää, ei mitään sairautta tai vammaa mutta hyvin vaativa vauva silti ja samoihin aikoihin esikoisella alkaa uhmaikä painaa päälle niin ero siihen esikoisen lepppoisaan vauva-aikaan voi olla melkoinen.

Ihan oikeasti. Järkevä ihminen osaa ennakoida tulevan uhmaiän, sen että samaan perheeseen tuskin siunaantuu kahta erittäin helppoa lasta ja näin poispäin. Perheet harvoin elävät pullossa; he kyllä näkevät ystävien ja sukulaisten luona+lukevat lehdistä, mitä kaikkea perhe-elämä ja lapsiluvun kasvu voivat tuoda tullessaan.

 

[ap]

No eiköhän niitä vinkujia löydy oli se ikäero mitä tahansa =) Just yks päivä mietin mielessäni että oli se onni että tuli tehtyä lapset pienellä ikäerolla niin ei ole sitä pientä vauvaa tässä nyt kun esikoisella on uhmaikä

Hyvä sinä

 

[Madicken04]

Ööh, jos ne ovat jaksaneet hyvin sen ekan kanssa, niin mistä hitosta sitä voi etukäteen tietää, miten käy toisen kanssa??

No kuule ihan järjellä ajattelemalla. Minäkin jaksan hyvin ekan kanssa, mutta tiedän varsin hyvin, että tokan kanssa en vielä jaksaisi kun työmäärä lähes tuplaantuu.

Jos kokee että jaksaa hyvin ensimmäisen lapsen aiheuttaman työmäärän tuplana tai triplanakin, mutta siinä vaihessa kun se vaikka viisinkertaistuu niin ei enää jaksakaan?

Sitten ei kannata tehdä viidettä lasta; ta-daa!

En minä mistään viidennestä mitään puhunut, ihan vaan siitä toisesta...

No, enpä ole koskaan kuullut että muu kuin sairas lapsui aiheuttaa viisinkertaisen työn. Ja emme puhu nyt mistään sairastapauksista vaan terveiden lasten terveistä äideistä.

Ei sen mikään sairas lapsi edes tarvi olla. Riittää hyvin että esikoinen sattuu olemaan varsin helppo ja kaikkeen tyytyväinen tapaus. Jos on kysymys pieneistä ikäeroista ei tämä vielä kovin isoksi kerkeä kun ollaan jo toista suunnittelemassa.

Kun sitten toiseksi lapseksi sattuukin se toinen ääripää, ei mitään sairautta tai vammaa mutta hyvin vaativa vauva silti ja samoihin aikoihin esikoisella alkaa uhmaikä painaa päälle niin ero siihen esikoisen lepppoisaan vauva-aikaan voi olla melkoinen.

Ihan oikeasti. Järkevä ihminen osaa ennakoida tulevan uhmaiän, sen että samaan perheeseen tuskin siunaantuu kahta erittäin helppoa lasta ja näin poispäin. Perheet harvoin elävät pullossa; he kyllä näkevät ystävien ja sukulaisten luona+lukevat lehdistä, mitä kaikkea perhe-elämä ja lapsiluvun kasvu voivat tuoda tullessaan.

En siitä puhunut vaan vastasin ainoastaan tuohon omaan kommenttiisi siitä kuinka työmäärä voi miltei kaksinkertaistua.

Ja ihan oikeasti, ei kaikki vaan osaa sitä välttämättä ajatella aina pahimman vaihtoehdon kautta. Kai se helppo vauva ja rento arki siinä voi hyvin toimia kannustimena hankkia lapsia enemmänkin. Ainakin paremmin mitä hyvin vaativa esikoinen.

 

[Kotilehmä]

Mistä löytyis sellainen ihminen joka ei koskaan vingu asioista joihin olisi itse voinut vaikuttaa Minäkin olen vinkunut koko talven pakkasista, vaikka ihan oma vika että en asu jossain lämpimässä maassa

 

[vieras]

Tuskin kukaan nyt koko ajan vinkuu. Mitäs sit pitäis tehdä tilanteessa jossa haluaa kaksi lasta sekä suht pienet ikäerot?

 

[Henrietta]

Se nyt vaan on sitä arkea.Ei koko ajan tarttekkaan jaksaa,vaikkei ois lapsiakaan.