Miksi juuri nyt ei tunnu "miltään"? Sain tietää rakkaan ihmisen kuolemasta tänään enkä itke...

["vieras"]

Mummoni kuoli tänään kuuden maissa ja kun minulle ilmoitettiin siitä, en itkenyt.
En ole vielä tänään itkenyt kunnolla ollenkaan...Mitä tämä nyt on...Miksi mä en tajua, että mummu on kuollut. Miksi mä ajattelen, että kyllä se siellä mökissä köpöttelee niinkuin ennenkin...Kuinka kauan asian tajuamiseen menee...KIsoka tulee suru, itku ja kaipuu?

 

["vieras"]

suurin osa ihmisistä reagoi just noin, et ole mitenkään epänormaali. kyllä se ajan kanssa iskostuu tajuntaan sitten.

 

["Mie vaan"]

Osanottoni, menetin omani viime kesänä. Kun tajuat asian niin kyllä ne "normaalit" tunteet tulee sieltä. Eikä sekään taida olla epänormaalia jos ei itke, ei kaikkia itketä. Itse kyllä olen aina porannut silmät päästäni kun olen asiat sisäistänyt.

 

[Ultramariini]

Ei kai sille mitään aikamääriä ole, mutta on hyvin tavallista, ettei tuollaista tietoa ja suru-uutista pysty heti ymmärtämään. Vaikka sen siis tietää, sitä torjuu, eikä kykene käsittämään.
Joskus se suru tulee hautajaisissa, joskus vasta sen jälkeen. Surua ei voi kiirehtiä, mutta on hyvä jos sen sallii tulla ja antaa sille aikaa.
Lämmin osanottoni:hug:

 

[-]

Mulla sama juttu. Eilen kuulin et mun mummuni on kuollut. Tuntuu niinku se ei ois tottakaan. Ehkä se hautajaisissa sit iskee tajuntaan..

 

[n.ormi]

Itselläni meni neljä vuorokautta sokissa ja yhteen pötköön valvoen. En nukkunut hetkeäkään. En ollut väsynyt, en myös hyvässä kunnossa tai pirteä. Enemmän kauhun tunnetta vaan. En itkenyt varmaan ollenkaan ensimmäisen vuoden aikana.
Liikutus kyllä tuli kuukausien kuluessa.
Se jotenkin koteloitui kaikki.
Kävin töissä normaalisti myös.

 

["Uudi"]

Alussa tulee sokki ihminen kieltää asian, kyllä se siitä lähtee menemään sitten ajan kanssa. Älä hätäännyt. Osanottoni.