Miksi meidän pitää seurustella niin aikuisesti??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja argh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

argh

Vieras
Ollaan viidenkympin kahta puolta ja nyt sitten ainakin kovasti ihastuttu toisiimme, mies sanoi että me ei olla jäniksen selässä ja aikaa on.

Minä taas haluaisin nähdä vaikka joka päivä edes hetken tai edes muutaman kerran viikossa.

Nyt tulee yli viikon väli, kun mies on kiinni omissa jutuissaan.

Minusta olisi niin kiva olla niin, että malttamattomina odottaisimme toistemme näkemistä eikä niin, että harkitsevina mietimme ja puntaroimme asioita (mihin olemme valmiita, miten sovimme toistemme elämään etc.)

Ei ole yhtään kiva olla aikuinen........ainakaan tässä asiassa.
 
Mun äitillä on ollu vastaavia tilanteita tässä parin vuoden sisään useamman kerran (noh, viiden vuoden sisään ;) ). Joka kerran, jos mies on sanonu noin (aika lailla muuten samoilla sanoilla), kyse on ollut enemminkin siitä, että äiti on ollut ns. kakkosvaihtoehto, johon mies ei ole ollu ihan niin ihastunut kuin äiti mieheen.

Sitten taas, jos mies on ihastunut äitiin, kylläpä tuntuvat olevan ihan teinejä tuon menonsa suhteen. =) Ja tapaavatkin niin usein kuin suinkin mahdollista (harmi vain, että mun äitiä ei yleensä jaksa niin sit innostaa ne miehet, jotka siihen ihastuu, mut se on eri tarina).
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
samaa mieltä hein kans. kun mies on oikeesti lääpällään, niin se on lääpällään eikä aikuinen

Näin minäkin ajattelen, mutta meillä on aika paljon kaikkea huomioon otettavaa ja molemmilla on ohjelmallinen viikko takana.

No, aika näyttää miten asiat on.
 

Yhteistyössä