Alkuperäinen kirjoittaja panacea:
Minun on pakko tunnustaa, että tunnen tiettyä ennakkoluuloa ihmistä kohtaan, joka kertoo "pitävänsä itsestään hyvää huolta" ja olevansa "timmissä kunnossa".
Uskoisin sen johtuvan siitä, että olen elämässäni tavannut paljon sellaisia ihmisiä, ja he ovat poikkeuksetta olleet vailla muiden antamaa ihailua.
Aina pitäisi olla kehumassa, miten nuorekkaita he ovat - vaikka naamansa muistuttaa parkkiintunutta kengänpohjaa liian auringonoton, dokaamisen ja tupakoinnin tuloksena. Suurin osa näistä on ollut naisia, joista jokaisella lyhyt raidoitettu tukka, liian räikeät meikit, liian korkealta ja kovaa selkäpiitä karmiva ääni, jolla he paasaavat itsestään ja siitä miten eri tavoin he "pitävät itsestään huolta".
He käyttävät miltei koko vapaa-aikansa itsensä kanssa lutraamiseen ja onnistuvat näyttämään kärsiviltä, kulahtaneilta ja jotenkin kuivahtaneilta.
Noh, varmaan he omasta mielestään ovat hirmu viehkoja. Makuja kun on monenlaisia.
En usko tuohon yleistykseen ollenkaan.
Minusta taas kunnossa pitäminen on sitä, että liikkuu ulkona paljon, juoksee raput ylös, kävelee reippain askelin kaikki matkat, joihin hyvin ehtii kävellen. Minä ainakaan en meikkaa ollenkaan, en tupakoi enkä ehdi juuri juoda alkoholiakaan, hiuksenikin on olkapäille ulottuvat. Vapaa-ajastani suurin osa kuluu lasten elämästä huolehtimiseen ja opiskeluuni. Silti voin ääneen sanoa olevani timmissä kunnossa ja pitäväni itsestäni hyvää huolta.
Ikäistäni nuoremmalta en halua näyttää. Vaikka meikkaamattomuus ja luonnollisuus sen tekeekin.