E
"epätoivo"
Vieras
Mulla on masennustaustaa, melko tuoretta.
Puolison kanssa tulee riideltyä ja riidat menevät aivan yli äyräiden. Mulla vaihdettiin lääkitystä kolmisen kuukautta sitten ja se tuntuikin sopivan oikein hyvin. Nyt tuntuu taas tulleen takapakkia toipumisen kohdalla, koska minä olen taas kuin kävelevä aikapommi. Hermostun ihan tyhmistä asioista, todella tyhmistä ja turhista.
Sitten on ihan paska olo, koska tuntuu, että pilaan perheemme tulevaisuuden tällä riitelyllä. Jos sitä edes enää on.
Otan miehen sanomisia varmasti liian herkästi itseeni ja tulkitse niitä väärin. Niistä ne riidat yleensä lähtevät. Molemmat käyvät toisiinsa käsiksi. Minä ensiksi, mies puolustautuu.
Tämä on jo tarpeeksi vaikeata ilman haukkumisia, joten voisiko joku lohduttaa edes jotenkin.
Häpeä on aivan suunnaton tälläisen tapahtuman jälkeen ja tuntuu, että voisin painua maan alle ikiajoiksi. Mutta en voi lapsieni takia.
Puolison kanssa tulee riideltyä ja riidat menevät aivan yli äyräiden. Mulla vaihdettiin lääkitystä kolmisen kuukautta sitten ja se tuntuikin sopivan oikein hyvin. Nyt tuntuu taas tulleen takapakkia toipumisen kohdalla, koska minä olen taas kuin kävelevä aikapommi. Hermostun ihan tyhmistä asioista, todella tyhmistä ja turhista.
Sitten on ihan paska olo, koska tuntuu, että pilaan perheemme tulevaisuuden tällä riitelyllä. Jos sitä edes enää on.
Otan miehen sanomisia varmasti liian herkästi itseeni ja tulkitse niitä väärin. Niistä ne riidat yleensä lähtevät. Molemmat käyvät toisiinsa käsiksi. Minä ensiksi, mies puolustautuu.
Tämä on jo tarpeeksi vaikeata ilman haukkumisia, joten voisiko joku lohduttaa edes jotenkin.
Häpeä on aivan suunnaton tälläisen tapahtuman jälkeen ja tuntuu, että voisin painua maan alle ikiajoiksi. Mutta en voi lapsieni takia.