Miksi monilla 30+ äideillä on tarve sorsia nuorempia äitejä?

["ihmettelijä"]

Jotain kateutta? Vai onko se taas vain tällä palstalla jossa pörrää vähän mielenkiintoisia äitejä.
Yksi huvittava esimerkki oli kun joku kertoi tarhassa työssään ollessa että nuoret 20+ äidit pukevat lapset yleensä nätimmin ja parempii vaatteisiin, niin heti oli mammat huutelemassa että pukee vaan siksi kun ei ole vielä ymmärtänyt elämää...??? Hmmm...mitä?
Tai kun sanottiin että nuorena palautuu raskaudesta keksimäärin helpommin tai tulee raskaaksi keskimääräistä helpommin niin sekin kumottiin, vaikka nekin on faktatietoja? Tai se että nuori äiti jaksaa paremmin tai ihan mitä vaan missä joku erehtyy sanomaan että nuorena on hyvä saada lapsia, koetaan uhkaksi joka pitää äkkiä kumota? :O

Miksi se ottaa niin koville? En ymmärrä, huono itsetuntoko?

 

["kuula"]

Tällä palstalla kaikessa pitää mollata ja nollata aloittajaa, ihan sama mistä aiheesta puhutaan, niin aina se ap on väärässä ja tyhmä.

 

["..."]

Katkeruutta kun itsellä ei ole ollut mahdollisuutta lapsiin nuorena. Tai ei oltu kypsiä vanhemmiksi ennen kuin ollaan 18-31 ikävuodet ryypätty ja puhutaan niistä riehakkaista biletysvuosista.

Ja jos itse ei olla jotain, kukaan muukaan ei voi olla. Ja laajaotantaiset, viralliset, kenties kansainvälisetkin tilastot ja tutkimustulokset ovat punainen vaate tai peräti tabu aihe.

Faktat saa perustua vain siihen mitä itse on koettu ystävä- ja tuttavapiirissä, muu tieto on perusteetonta.

 

[PölyEsteri]

Apua mä en enää kulukaan nuorempiin äiteihin... Täytyy alkaa vissiin nyt haukkuun nuoria, mutta miten mä totun siihen?

 

["vieras"]

En mä ainakaan sorsi. Sitä paitsi en tiedä yhtään minkä ikäisiä äitejä kanssani osallistuu esim. taaperoiden taidepajaan. Eipä ole koskaan tullut puheeksi.

 

[aletheia]

Mulla ei kyllä ole ollut tapana sorsia ketään. Mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että jaksoin paremmin vauva-ajan nyt päälle 30v kuin päälle 20v Esikoisen sain 23-vuotiaana. Joo ja täytyy kyllä myöntää, että lasten vaatetuksessa käytännöllisyys ajaa nykyisin ulkonäön edelle On ne mekot ihania ja nytkin niitä pari on, mutta harvoin tulee käytettyä.

 

["vieras"]

Hauskaa.. Sain lapseni 22v ja 24v, olen nyt 28 vuotias, ihana ajatus, että olenkin parin vuoden päästä se kolmekymppinen teitä nuoria sorsiva kalkkisäiti kertalaakista. Koska olenhan kolmekymmentä, enkä enää kaksikymmentä Sitten en enää ymmärrä teidän nuorten elämästä mitään, puen lapseni rumasti ja pidän itseäni parempiarvoisena, eikä minulla tule olemaan enää elämää muutenkaan. Kyllä ikääntyminen on ihanaa, noinkohan minäkin ajattelin kaksikymppisenä.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";23636797]Hauskaa.. Sain lapseni 22v ja 24v, olen nyt 28 vuotias, ihana ajatus, että olenkin parin vuoden päästä se kolmekymppinen teitä nuoria sorsiva kalkkisäiti kertalaakista. Koska olenhan kolmekymmentä, enkä enää kaksikymmentä Sitten en enää ymmärrä teidän nuorten elämästä mitään, puen lapseni rumasti ja pidän itseäni parempiarvoisena, eikä minulla tule olemaan enää elämää muutenkaan. Kyllä ikääntyminen on ihanaa, noinkohan minäkin ajattelin kaksikymppisenä.[/QUOTE]

Mitä helvettiä? No ehkä alotus ei sitten koskenut sua, otitko sitä huomioon?

 

["sama"]

[QUOTE="a.p";23636807]Mitä helvettiä? No ehkä alotus ei sitten koskenut sua, otitko sitä huomioon?[/QUOTE]

En ottanut, koska täytän 30v ja minusta tulee täysi kusipää

 

[Liinu81]

Jospa se on se kuuluisa kolmenkympin kriisi.. Sellainen taitaa pukata minullekin. Toivottavasti en ole ketään sorsinut/moittinut iän takia, mutta sen huomaan omassa ajatusmaailmassani, että 20-vuotiaat tuntuvat niin kovin nuorilta. Luulen, että se on joku itsesuojelu-juttu, ei koe itseään niin vanhaksi, kun pitää niitä 10 vuotta nuorempia "hirmuisen" nuorina. Ei siis tarvitse myöntää itselleen, että kyse onkin siitä, ettei itse ole enää niin nuori.. Sellaisen positiivisen huomion nuorista äideistä/vanhemmista olen tehnyt, että he suhtautuvat asioihin usein mutkattomammin, eivätkä välttämättä vatvo lastenhoitoon liittyviä asioita niin paljon, kuin taas jotkut vanhemmat äidit/isit. Toki tämä on yksilöllistä.

 

["vieras"]

Mä oon kolmekymppinen, enkä tosiaan ole kateellinen nuorille äideille! Vaan erittäin iloinen ja onnellinen, kun omat lapset on jo isoja!

 

[vieras2]

Jos nyt meinataan siis äidiksituloikää niin oon huomioinut kuinka 30+ äidiksi tulleet helposti vähättelevät 20+ äitejä ja esittävät jotenkin kokeneempaakin äitiä, vaikka lastenhoitokokemusta on ihan saman verran jollei vähemmän. Kälyni esimerkiksi on itseäni 9 vuotta vanhempi ja hänellä on muutaman kuukauden nuorempi poika kuin minulla. Silti hän on kaikissa keskusteluissa se "kokeneempi, tietävämpi ja osaavampi" - vaikka odotusaikanamme tämä sama nainen ei edes osannut pidellä yhteystä sukulaisvauvaamme sylissä ja hermostui tilanteessa täysin. Lisäksi mammatuttaviemme joukossa on vastaavalla ikäerolla äiti joka esittää kovinkin kokenutta äitiä vaikka usein tuntuu olevan enemmän pihalla asioista kuin me muut. Hänen selityksensä tuntuu olevan se, että koska hän "kärsi lapsettomuudesta" (=yritti hurjat 2 vuotta) on hän siten valmiimpi äiti. Hohhoijaa.

 

[-]

Miksi nuoret äidit sorsivat 30+ äitejä?

Sitä tapahtuu ihan puolin ja toisin.

 

["totuus on"]

Ehkäpä nämä +30 äidit omaavat kuitenkin elämänkokemusta ja näkemystä laajemmin ja sitten nuoret äidit kokevat vain tämän elämänkokemuksen erilaisuutena ja sorsimisena? Kunnes itsekin huomaavat eräänä kauniina päivänä lukeutuvansa tähän +30 joukkoon Ihan niinkuin itsellenikin on käynyt

 

[siksi]

Koska erilaisen valinnan elämässään tehneitä mollataan. Oli kyse äidiksi tulo iästä, koulutuksesta, puoluevalinnasta tms.

Sitä sopiikin sitten miettiä, että miksi yhteiskunnassa ihmiset voivat huonosti. Kunnioitus toisia kohtaan puuttuu täysin.

Erilaisuuden arvostus on olevinaan muotia, mutta tekopyhästi sitä kuitenkin korostetaan sitä, että oma kansta on oikea.

 

[oma valinta]

Minä sain esikoiseni 35-vuotiaana enkä varmasti ole arvostellut ketään äitejä iän perusteella. Enkä ole huomannut tätä muualla kuin palstalla muutenkaan...

Sen olen kyllä huomannut, että jos kerron, että "lapsentekoikäni" oli ihan harkittu, enkä halunnut nuorempana lapsia, koska tosiaan halusin opiskella korkealle, hankkia hyvän työn, matkustaa ja rällätä sekä olla todella varma mieheni valinnasta, niin tämä närkästyttää joitakin..vaikka se on vain MINUN valintani ja päätös. Joku toinen voi ehdottamasti olla hyvin tyytyväinen elämäänsä parikymppisenä äitinä ja ole mahtava sellainen!! Meillä jokaisella vain on erilaiset haaveet ja toiveet elämälle, minä olen onneksi saanut kaiken haluamani aika pitkälle ja sitä toivon muillekin, on ne päätökset mitä tahansa

 

[leijona76]

Mä sain esikoisen 31v..mut ei oo tapana sorsia nuorempia/vanhempia. En ymmärrä sorsimistarvetta mihinkään asiaan liittyen. Kaikki me ollaan erilaisia siinä mitä tulee ikään, tyyliin, kasvatukseen jne jne....