Miksi mulle ei koskaan tapahdu mitään ihanaa?

[En jaksa enää]

Kaikki on päin persettä eikä helpotusta näy. Ei vaikuta teenkö jotain vai jätän tekemättä. Kaikilla muilla on onnea, rakkautta, rahaa.. minulla ei yhtään mitään.
Miks mun pitää aina vaan jaksaa tätä samaa paskaa vuodesta toiseen, kun mikään ei koskaan muutu mulla parempaan?!!

 

[mamma ja pojat]

Sama vika täällä :hug:

 

[...!]

No voi, nyyh kyynel!

 

[vv]

no tolla asenteella et mitään hyvää saakkaan.

 

[Rufus]

Sama täällä, mut joka päivä jaksaa odottaa josko tapahtuis jotain, harvemmin ei kylläkin.... Onnea ei, rakkautta ei, rahaa ei, mutta jostain revin sitä jaksamista jotta joku ilmaantuis joka kestäis mua tai jotain vastaavaa... kyllähän se vituttaa hypätä sänkyyn illalla yksin mut aamulla voi toivoa ettei tarvis mennä yksin nukkuun illalla taas....

 

[En jaksa enää]

Mä en jaksa enää edes toivoa että ketään elämääni löytäisin. Neljä vuotta olen odotellut, ja itseasiassa koko elämäni. Mulla ei ole ollut koskaan onnea rakkaudessa. Ehkä mua varten ei edes ole ketään? Tuntuuhan se kamalalta, tyhjältä kun on päästänyt irti siitä toivosta.
Tekis mieli itkeä, mutta ei taas jaksais sitäkään

 

[äiti neljälle]

Josko unohtaisitte odottamisen, ei onni tai mikään muukaan hyvä itsestään nokan eteen kävele.
Onni tulee eläen, ei onnea etsien. Ja tuo on niiiiin totta.
Muutos tulee itsestä, ei ulkopuolelta.
Opettele tuntemaan itsesi...

 

[Istafra]

Jospa keskittyisit enemmän niihin asioihin, mitkä on paremmin/ hyvin? Et vain näihin mainitsemiisi. Monesti kun muuttaa omaa näkökulmaansa, alkaa niitä hyviäkin asioita tapahtua?

 

[mamma ja pojat]

Mulla on mies ja lapset mut aina tulee pelkkää pa..kaa niskaan miehen puolelta!!
Onneks on nuo lapset en muuten tätä jaksais.

 

[ap]

Josko unohtaisitte odottamisen, ei onni tai mikään muukaan hyvä itsestään nokan eteen kävele.
Onni tulee eläen, ei onnea etsien. Ja tuo on niiiiin totta.
Muutos tulee itsestä, ei ulkopuolelta.
Opettele tuntemaan itsesi...

Nyt kyllä provosoidun.
EN ole vain odotellut, olen elänyt, toivonut, unelmoinut, tavoitellut unelmiani ja toiminut niin että niillä olisi ollut mahdollista toteutua. Mutta kun ei. Olen opetellut tuntemaan itseni, muuttunutkin.
Silti mulle ei ole tapahtunut mitään sellaista, mistä voisin sanoa tai ajatella että olipa ihana juttu!
Ei ole rahaa, ei ole rakkautta, ei ole materiaa, ei onnea missään kohtaa. Mä olen varmasti maailman epäonnisin ihminen, ja erittäin kypsä ottamaan tätä samaa paskaa vuodesta toiseen niskaani. Aina.