K
Kukka
Vieras
Pride-kulkueeseen tehty isku on nostanut paljon älinää, niin puolesta kuin vastaan. Jo ennen Pride-viikko radiossa eräs ex-factorista tuttu toimittaja leimasi ei-heterot epänormaaleiksi suorassa radiolähetyksessä. Tapahtuman jälkeen kantaa on ottanut Tarja Halonen tuomiten iskun, kun taas Räsänen ja muutamat muut jakavat ymmärrystään iskun tehneille pojille. Eräskin astrologi ehdotti, että homot ja lesbot pitäisi merkitä näkyvillä merkeillä kuin juutalaiset hitlerin aikoina. Ja, että Suomi ei ole taistellut itsenäisyydestään, jotta tällaiset heterovastaiset (?) ryhmät saisivat olla Suomen vallankahvassa. "Ystäväni" lisäsi tähän homovastaiseen rimpsuun vielä, että hänestä homot on ihan ok mutta pitääkö niiden koko ajan vaatia jotain tai pitää niin kovaa ääntä itsestään, olla niinku niin näkyvästi sitä mitä on? Ja miksi koko ajan jankutetaan homojen oikeuksista ja valitetaan syrjinnästä kun heteroita syrjitään myös koko ajan eikä ne yhtään valita.
Mistä lähtien Pride-kulkue on heterovastainen mielenilmaus? Eikö siellä marssita nimenomaan tasa-arvon puolesta ja että kaikki saisi olla vapaasti omia itsejänsä? Hetero, homo, laiha, lihava, sini- tai ruskeasilmäinen, ihan sama. Pointti on se, että ihmiset ovat yhtä arvokkaita keskenään. Homot marssivat juuri siitä syystä, että muutkin ymmärtävät, että heillä on lain mukaan yhtäläinen oikeus kulkea TURVALLISESTI käsikädessä julkisilla paikoilla, rakastaa toista aikuista ihmistä ja olla onnellisia.
Jos mies ja nainen menee naimisiin, saa häistä puhua, saa puhua kumppanistaan avoimesti ja tyttöjen kesken seksijuttuja. Saa kehua omaa kumppaniaan ja kertoa työpaikalla juttuja arjen asioista, niin hyvistä kuin huonoista. Heteropariskunta otetaan aina pariskuntana ja kysellään miehen tai naisen kuulumisia. Mies voi ottaa naista kädestä kaupassa tai kadulla vain silkasta onnesta että toinen on siinä. Heitä ei myöskään poisteta ravintolasta jos he siellä tahtovat osoittaa tykkäämistään vaikkapa pussaamalla. Miksi en naisena voisi tehdä samaa rakastamani naisen kanssa? Miksi minun pitäisi vaieta onnestani ja elämästäni? Miksi mun rakkaus on jotenkin kielletympää tai huonompaa kuin heteroiden? Miksi ne olisi jotenkin parempia ihmisiä kuin minä? Mä en todella ymmärrä miten se vaikuttaa kenenkään muun elämään ketä minä rakastan.
Haluaisin myös tietää, että kuinka heteroita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Haluan korostaa, että pyrkimys homojen oikeuksien parantaminen yhtäläisiksi heteroiden ihmisoikeuksien kanssa ei ole sama kuin heterovastaisuus.
Luin myös aikaisemmin ketjua, jossa keskusteltiin kuinka lapsia kielletään leikkimästä "mamujen" tai tummien lasten kanssa ihan vain vanhempien ennakkoluulojen (ja junttiuden) takia. Mä en voi ymmärtää kuinka puskassa kasvanutta porukkaa Suomessa vielä on ja kuinka itsekkäitä jotkut voi olla. Ja näin niitä kasvatetaan lisää, vihaamaan erilaisuutta. Kertokaa mitä tällä toisten tallomisella voitetaan? Kuka saa tästä hyvän mielen?
Mistä lähtien Pride-kulkue on heterovastainen mielenilmaus? Eikö siellä marssita nimenomaan tasa-arvon puolesta ja että kaikki saisi olla vapaasti omia itsejänsä? Hetero, homo, laiha, lihava, sini- tai ruskeasilmäinen, ihan sama. Pointti on se, että ihmiset ovat yhtä arvokkaita keskenään. Homot marssivat juuri siitä syystä, että muutkin ymmärtävät, että heillä on lain mukaan yhtäläinen oikeus kulkea TURVALLISESTI käsikädessä julkisilla paikoilla, rakastaa toista aikuista ihmistä ja olla onnellisia.
Jos mies ja nainen menee naimisiin, saa häistä puhua, saa puhua kumppanistaan avoimesti ja tyttöjen kesken seksijuttuja. Saa kehua omaa kumppaniaan ja kertoa työpaikalla juttuja arjen asioista, niin hyvistä kuin huonoista. Heteropariskunta otetaan aina pariskuntana ja kysellään miehen tai naisen kuulumisia. Mies voi ottaa naista kädestä kaupassa tai kadulla vain silkasta onnesta että toinen on siinä. Heitä ei myöskään poisteta ravintolasta jos he siellä tahtovat osoittaa tykkäämistään vaikkapa pussaamalla. Miksi en naisena voisi tehdä samaa rakastamani naisen kanssa? Miksi minun pitäisi vaieta onnestani ja elämästäni? Miksi mun rakkaus on jotenkin kielletympää tai huonompaa kuin heteroiden? Miksi ne olisi jotenkin parempia ihmisiä kuin minä? Mä en todella ymmärrä miten se vaikuttaa kenenkään muun elämään ketä minä rakastan.
Haluaisin myös tietää, että kuinka heteroita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Haluan korostaa, että pyrkimys homojen oikeuksien parantaminen yhtäläisiksi heteroiden ihmisoikeuksien kanssa ei ole sama kuin heterovastaisuus.
Luin myös aikaisemmin ketjua, jossa keskusteltiin kuinka lapsia kielletään leikkimästä "mamujen" tai tummien lasten kanssa ihan vain vanhempien ennakkoluulojen (ja junttiuden) takia. Mä en voi ymmärtää kuinka puskassa kasvanutta porukkaa Suomessa vielä on ja kuinka itsekkäitä jotkut voi olla. Ja näin niitä kasvatetaan lisää, vihaamaan erilaisuutta. Kertokaa mitä tällä toisten tallomisella voitetaan? Kuka saa tästä hyvän mielen?
