N
Nolona olen :(
Vieras
Mulla on valitettavasti pariviikkoasitten tullut suusta sellaista tekstiä että itsekkin olen hävennyt ja miettinyt.
mulla on joku ihmeen kriisi vaihe kun musta tuntuu, että mies ei tee tarpeeksi kotitöitä ja hoida lapsia kuin tarvittaessa.
mulla ei ole omaa aikaa ja ruoka pitää olla pöydässä eikä mitkään 15min einekset ikinä kelpaa.
ja sitten kun äitikin alkoi natkuttamaan että mun pitäs tehdä niin ja näin ja nukkua suurin piirtein 6tuntia yössä, että saisin kaiken tehtyä kun toinen kerta käy töissä niin ei sen tarvitse.
No siis tajusin itse myöhemmin, että olin ylittänyt rajan ottaessani tämän asian esille muiden kuin mieheni kanssa. no en siinä aivan vesiselvänäkään ollut vaan pienessä hiprakassa.
viime viikonloppuna mies oppi kuppia ja ekaa kertaa 10vuoteen alkoi huutamaan mulle ja olin :O ja totesin sitten että olen sitten hiljaa kun ei mitään kestä sanoa.
eilen sitten keskustelimme pitkään ja mies sanoi että oli tosissaan loukkaantunut puheistani mutta ei sekään oikeuttanut huutamiseen ja miehen käytökseen.
Miksi ihmeessä siitä ei voi sanoa?? jos mun mies solvaisi mua porukassa niin siitä keskusteltaisiin saman tien tai viimeistään seuraavaana päivänä.
oon vielä monesti ukolle sanonut, että mulle pitää ja saa puhua suoraan, en mene rikki siitä jos joku antaa kritiikkiä. saatan puolustautua mutta saatan myös oppia uuttakin asiaa mietittyäni.
mulla on joku ihmeen kriisi vaihe kun musta tuntuu, että mies ei tee tarpeeksi kotitöitä ja hoida lapsia kuin tarvittaessa.
mulla ei ole omaa aikaa ja ruoka pitää olla pöydässä eikä mitkään 15min einekset ikinä kelpaa.
ja sitten kun äitikin alkoi natkuttamaan että mun pitäs tehdä niin ja näin ja nukkua suurin piirtein 6tuntia yössä, että saisin kaiken tehtyä kun toinen kerta käy töissä niin ei sen tarvitse.
No siis tajusin itse myöhemmin, että olin ylittänyt rajan ottaessani tämän asian esille muiden kuin mieheni kanssa. no en siinä aivan vesiselvänäkään ollut vaan pienessä hiprakassa.
viime viikonloppuna mies oppi kuppia ja ekaa kertaa 10vuoteen alkoi huutamaan mulle ja olin :O ja totesin sitten että olen sitten hiljaa kun ei mitään kestä sanoa.
eilen sitten keskustelimme pitkään ja mies sanoi että oli tosissaan loukkaantunut puheistani mutta ei sekään oikeuttanut huutamiseen ja miehen käytökseen.
Miksi ihmeessä siitä ei voi sanoa?? jos mun mies solvaisi mua porukassa niin siitä keskusteltaisiin saman tien tai viimeistään seuraavaana päivänä.
oon vielä monesti ukolle sanonut, että mulle pitää ja saa puhua suoraan, en mene rikki siitä jos joku antaa kritiikkiä. saatan puolustautua mutta saatan myös oppia uuttakin asiaa mietittyäni.
no aika vaikeeta tietää sen mielipidettä kun se ei puhu koskaan eikä mitään |O