Miksi pitää hankkia lapsia, kun ei oikeasti olisi varaa heitä elättää???

[???]

Miksi ei voi odottaa muutamaa vuotta, että saa asiat kuntoon ja sitten hankkia lapsia ja silloinkin kohtuullisesti, niin että varmasti jaksaa heidät hoitaa ja elättää, myös murkkuikäisinä??

Tarkoitan nyt nuoria joiden pitää ennen ensimmäistäkään työpaikkaa hankkiutua raskaaksi ja parhaassa tapauksessa jää opinnot ikuisesti kesken jne???

Tämä kaikki tuli mieleeni taas, kun mietin läheistä ihmistä/pariskuntaa, joista vaimo ei ole päivääkään ollut töissä (on koulutus, mutta täysin ilman työkokemusta eli sama kuin ei olisi ammattia ollenkaan tässä tapauksessa).

MIes on pienipalkkaisessa työssä nyt, aikaisemmin oli opiskelija.

Yksi lapsi on jo ja olisi äidillä ollut oiva tilaisuus mennä töihin jo, hoitaa luottotietonsa kuntoon eli maksaa ulosottorästit, mutta ei - lisää lapsia on tulossa ja velat ulosotossa vaan kasvaa.

Lasta ei kuulemma viedä päivähoitoon vaikka mikä olisi, vaikka kotona virikkeet on suunnilleen telkkarin tasoa, kavereita lapsella ei ole yhden yhtä - mistä niitä tulisi, jos aina neljän seinän sisällä ollaan, lapsi katsoo telkkaria ja vanhemmat pelaa pleikkaa.

Ihmettelen, miten he voivat haluta lisää lapsia, paitsi siksi, että äiti saa jatkaa kotiäitiyttään ja rästivelkojensa kasvattamista, kun miniäitiysrahasta ei paljon pysty ulosmittaamaan??

Olenko itse jotenkin kalkkis, kun en tajua tuollaista elämää vai missä mättää??

 

[NeitiNasu]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

 

[ap]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

Jos on velat niin rästissä, että ulosottomies niitä karhuaa, niin onko silloin oikeasti varaa hankkia lapsia??

 

[vieras]

Joillakin on vaan liikaa aikaa pohtia muiden asioita. Hankkisivat työpaikan, niin käyttäisivät aikansa hyödyllisemmin.

 

[ap]

Joillakin on vaan liikaa aikaa pohtia muiden asioita. Hankkisivat työpaikan, niin käyttäisivät aikansa hyödyllisemmin.

No, en tarvitse toista työpaikkaa, kiitos vaan

 

[NeitiNasu]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

Jos on velat niin rästissä, että ulosottomies niitä karhuaa, niin onko silloin oikeasti varaa hankkia lapsia??

Puhutaanko me nyt musta, vai sun tuttava perheestä? Mulla ei oo ikinä ollut velat rästissä.

No mutt joo, tiedän hyvin vastaavanlaisen pariskunnan... ja oon huomannut, että kerta mulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa, ehkä mun kannattaa pitää suuni kiinni.


Tai ei voi sanoa että vastaavaa. Niistä molemmat on kyllä olleet duunissa ja tehneet lapset vasta sitten. Mutta... silti on velat rästissä ja tarhamaksut perinnässä. Jossain jotain vikaa...

 

[ap]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

Jos on velat niin rästissä, että ulosottomies niitä karhuaa, niin onko silloin oikeasti varaa hankkia lapsia??

Puhutaanko me nyt musta, vai sun tuttava perheestä? Mulla ei oo ikinä ollut velat rästissä.

No mutt joo, tiedän hyvin vastaavanlaisen pariskunnan... ja oon huomannut, että kerta mulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa, ehkä mun kannattaa pitää suuni kiinni.

No, en oikein voi sinusta puhua, joten tästä sukulaispariskunnastani on edelleen kyse.

Aloituksellani hain lähinnä sitä, että eikö voisi käyttää järkeä näissä jutuissa edes hitusen??? Kun kyse useinkin on vain muutamasta vuodesta, jonka jälkeen asiat olisivat edes ns.normaalitilassa.

 

[lunacy sioux]

No mitäs jos menisit kyselemään sitä kehitysmaihin :snotty:

 

[ap]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

Jos on velat niin rästissä, että ulosottomies niitä karhuaa, niin onko silloin oikeasti varaa hankkia lapsia??

Puhutaanko me nyt musta, vai sun tuttava perheestä? Mulla ei oo ikinä ollut velat rästissä.

No mutt joo, tiedän hyvin vastaavanlaisen pariskunnan... ja oon huomannut, että kerta mulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa, ehkä mun kannattaa pitää suuni kiinni.


Tai ei voi sanoa että vastaavaa. Niistä molemmat on kyllä olleet duunissa ja tehneet lapset vasta sitten. Mutta... silti on velat rästissä ja tarhamaksut perinnässä. Jossain jotain vikaa...

Toisaalta voihan asiansa sössiä myöhemminkin ja jos on taipumus sellaiseen, niin kai sitten vääjäämättä käy niin joka tapauksessa???

Ihmettelin vaan, koska heillä tuo lapsi on siis ihan suunniteltu (vahingot erikseen) niin ihmettelen miten voi ihan suunnitellusti hankkia lapsen, vaikka itsellään ei ole varaa edes ruokaan kaikkina päivinä (tiedän, että näin oli)???

 

[kaktus]

Kasvakaa ny aikuisiks ja älkää puuttuko toisten asioihin josta ette loppujen lopuks tiiä mitää...
Ihme toimintaa.. tuskin haluaisitte et toiset teitäkää arvostelis!!
Mitä toisten valinnat teille kuuluu?? ette taida olla kovin onnelisia ku löytyy aikaa ruotia toisten elämää?? mitä toisten raha-asiat ensinnäkään teille kuuluu??
Eläkää omaa elämää älkää puuttuko toisten asioihin...

 

[Kowalski]

Kysy siltä sukulaiseltasi. Hän varmaan osaa kertoa, miksi he haluavat lisää lapsia vaikka taloudellinen tilanne on noin huono.

 

[vieras]

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ministeri-patistaa-opiskelijoita-lapsentekoon(187354).ece

Siinä Hyssälän vastaus.

 

[ap]

Kasvakaa ny aikuisiks ja älkää puuttuko toisten asioihin josta ette loppujen lopuks tiiä mitää...
Ihme toimintaa.. tuskin haluaisitte et toiset teitäkää arvostelis!!
Mitä toisten valinnat teille kuuluu?? ette taida olla kovin onnelisia ku löytyy aikaa ruotia toisten elämää?? mitä toisten raha-asiat ensinnäkään teille kuuluu??
Eläkää omaa elämää älkää puuttuko toisten asioihin...

Liian läheltä näen enemmän kuin haluaisin, joten tiedän myös enemmän kuin haluasin, joten siksi.

 

[ap]

Kysy siltä sukulaiseltasi. Hän varmaan osaa kertoa, miksi he haluavat lisää lapsia vaikka taloudellinen tilanne on noin huono.

Suuttuu varmasti, joten en taida.

 

[NeitiNasu]

No, en oikein voi sinusta puhua, joten tästä sukulaispariskunnastani on edelleen kyse.

Aloituksellani hain lähinnä sitä, että eikö voisi käyttää järkeä näissä jutuissa edes hitusen??? Kun kyse useinkin on vain muutamasta vuodesta, jonka jälkeen asiat olisivat edes ns.normaalitilassa.

Joo no tavallaan... No siis. Oon kyllä samaa mieltä. Tosin, mä olen vähän jäävi ääneen kommentoimaan muiden järjenkäyttöä, koska mä itse olen melkoinen tunteella eläjä: musta tuntui 17 vuotiaana että olisi kivaa olla äiti, joten tein lapsen. Rakastuin päättömästi, jätin neitin isän, menin naimisiin. Tää talokin.. rakastuin melkein yhtä päättömästi tähän taloon, kuin mieheen, joten päätettiin repiä meidän elämä toiselle paikkakunnalle ja ostaa se talo mikä tuntui hyvältä: käytiin katsomassa tätä jotain 4 tai 5 kertaa ja päätös oli suunnilleen siinä. Sitä ennen ei oltu edes mietitty talon ostoa. Teen töitä kun hyvältä tuntuu, ellei tunnu, pidän vähän vapaata ja mietin taas sitten uudestaan. Oisko mulla sitten ollut tuuria? Vai onko se organisointikykyä? En tiedä. Mutta tuntuu, että joillakin ei oikeasti pysy homma hanskassa ollenkaan, vaikka ainakin teoriassa raamien pitäisi olla pystyssä.

 

[susaaa]

Kasvakaa ny aikuisiks ja älkää puuttuko toisten asioihin josta ette loppujen lopuks tiiä mitää...
Ihme toimintaa.. tuskin haluaisitte et toiset teitäkää arvostelis!!
Mitä toisten valinnat teille kuuluu?? ette taida olla kovin onnelisia ku löytyy aikaa ruotia toisten elämää?? mitä toisten raha-asiat ensinnäkään teille kuuluu??
Eläkää omaa elämää älkää puuttuko toisten asioihin...

Liian läheltä näen enemmän kuin haluaisin, joten tiedän myös enemmän kuin haluasin, joten siksi.

Ja täällä pitää sitä ruotia??? Vitsiäkö ne sulle kuuluu siit huolimatta??ei mitää..
se ei kuitenkaan oo sun asias vai onko??
Mee kuule suoraa kysymää asiaa miks tekevät noin..jos se noin pal kiinnostaa..
Kasva aikuseks ja pidä huolta omista asioistas!!

 

[hih]

Ne on katsos niitä kuuluisia "rakkauslapsia" joita täällä (enemmän kuin missään muualla) kehotetaan vaan maailmaan pukkaamaan =)

 

[Tallu -]

Jos he ajattelevat vanhan ajan tyyliin, että lapsi tuo leivän tullessaan?

 

[NeitiNasu]

Kasvakaa ny aikuisiks ja älkää puuttuko toisten asioihin josta ette loppujen lopuks tiiä mitää...
Ihme toimintaa.. tuskin haluaisitte et toiset teitäkää arvostelis!!
Mitä toisten valinnat teille kuuluu?? ette taida olla kovin onnelisia ku löytyy aikaa ruotia toisten elämää?? mitä toisten raha-asiat ensinnäkään teille kuuluu??
Eläkää omaa elämää älkää puuttuko toisten asioihin...

Liian läheltä näen enemmän kuin haluaisin, joten tiedän myös enemmän kuin haluasin, joten siksi.

Ja täällä pitää sitä ruotia??? Vitsiäkö ne sulle kuuluu siit huolimatta??ei mitää..
se ei kuitenkaan oo sun asias vai onko??
Mee kuule suoraa kysymää asiaa miks tekevät noin..jos se noin pal kiinnostaa..
Kasva aikuseks ja pidä huolta omista asioistas!!

hei, meillä on ap:n kanssa tässä nyt ihan hyvä keskustelu meneillään. Älä osallistu, jos se ei miellytä sinua: täällä on satoja ketjuja, missä ei ruodita ketään millään tavalla. Mene niihin. :xmas:

 

[ap]

No, en oikein voi sinusta puhua, joten tästä sukulaispariskunnastani on edelleen kyse.

Aloituksellani hain lähinnä sitä, että eikö voisi käyttää järkeä näissä jutuissa edes hitusen??? Kun kyse useinkin on vain muutamasta vuodesta, jonka jälkeen asiat olisivat edes ns.normaalitilassa.

Joo no tavallaan... No siis. Oon kyllä samaa mieltä. Tosin, mä olen vähän jäävi ääneen kommentoimaan muiden järjenkäyttöä, koska mä itse olen melkoinen tunteella eläjä: musta tuntui 17 vuotiaana että olisi kivaa olla äiti, joten tein lapsen. Rakastuin päättömästi, jätin neitin isän, menin naimisiin. Tää talokin.. rakastuin melkein yhtä päättömästi tähän taloon, kuin mieheen, joten päätettiin repiä meidän elämä toiselle paikkakunnalle ja ostaa se talo mikä tuntui hyvältä: käytiin katsomassa tätä jotain 4 tai 5 kertaa ja päätös oli suunnilleen siinä. Sitä ennen ei oltu edes mietitty talon ostoa. Teen töitä kun hyvältä tuntuu, ellei tunnu, pidän vähän vapaata ja mietin taas sitten uudestaan. Oisko mulla sitten ollut tuuria? Vai onko se organisointikykyä? En tiedä. Mutta tuntuu, että joillakin ei oikeasti pysy homma hanskassa ollenkaan, vaikka ainakin teoriassa raamien pitäisi olla pystyssä.

Jospa sulla on ollut "säkää" vai onko se sitten sitä elämänhallintaa kuitenkin?? Nämä kyseiset ihmiset ovat molemmat rikkoinaisista kodeista, joten sieltä voi juontaa tämä pesänperustamistarve, en tiedä. Järkevältä se ei kuitenkaan vaikuta näin aikuisemmasta näkökulmasta.

 

[joojoo]

oletko kateellinen? minä' sain ekan lapsen 18vuotiaaa, kerkesin valmistumaan ammattiin nipin napin, ja olin koulun ohella ollut töissä joten hiukan työkokemusta löytyy, tokan sain sitten 20vuotiaana ja nyt kun lapset ovat 3 ja 5 menen töihin, sain helposti työpaikan, en usko että koulutukseni tai työkokemukseni vuoksi vaan sen takia että tein vaikutuksen luonteellani ja olemuksellani työnantajaan haastatteluhetkellä.

 

[ap]

oletko kateellinen? minä' sain ekan lapsen 18vuotiaaa, kerkesin valmistumaan ammattiin nipin napin, ja olin koulun ohella ollut töissä joten hiukan työkokemusta löytyy, tokan sain sitten 20vuotiaana ja nyt kun lapset ovat 3 ja 5 menen töihin, sain helposti työpaikan, en usko että koulutukseni tai työkokemukseni vuoksi vaan sen takia että tein vaikutuksen luonteellani ja olemuksellani työnantajaan haastatteluhetkellä.

En ainakaan ole kateellinen, surullinen ja ihmeissäni.

 

[NeitiNasu]

No, en oikein voi sinusta puhua, joten tästä sukulaispariskunnastani on edelleen kyse.

Aloituksellani hain lähinnä sitä, että eikö voisi käyttää järkeä näissä jutuissa edes hitusen??? Kun kyse useinkin on vain muutamasta vuodesta, jonka jälkeen asiat olisivat edes ns.normaalitilassa.

Joo no tavallaan... No siis. Oon kyllä samaa mieltä. Tosin, mä olen vähän jäävi ääneen kommentoimaan muiden järjenkäyttöä, koska mä itse olen melkoinen tunteella eläjä: musta tuntui 17 vuotiaana että olisi kivaa olla äiti, joten tein lapsen. Rakastuin päättömästi, jätin neitin isän, menin naimisiin. Tää talokin.. rakastuin melkein yhtä päättömästi tähän taloon, kuin mieheen, joten päätettiin repiä meidän elämä toiselle paikkakunnalle ja ostaa se talo mikä tuntui hyvältä: käytiin katsomassa tätä jotain 4 tai 5 kertaa ja päätös oli suunnilleen siinä. Sitä ennen ei oltu edes mietitty talon ostoa. Teen töitä kun hyvältä tuntuu, ellei tunnu, pidän vähän vapaata ja mietin taas sitten uudestaan. Oisko mulla sitten ollut tuuria? Vai onko se organisointikykyä? En tiedä. Mutta tuntuu, että joillakin ei oikeasti pysy homma hanskassa ollenkaan, vaikka ainakin teoriassa raamien pitäisi olla pystyssä.

Jospa sulla on ollut "säkää" vai onko se sitten sitä elämänhallintaa kuitenkin?? Nämä kyseiset ihmiset ovat molemmat rikkoinaisista kodeista, joten sieltä voi juontaa tämä pesänperustamistarve, en tiedä. Järkevältä se ei kuitenkaan vaikuta näin aikuisemmasta näkökulmasta.

Niin, en tiedä. Mäkin olen erolapsi: äidin kanssa kasvanut. Mutta ehkä mä sanoisin kuitenkin että enemmän se on ollut luonteenpiirre: sellainen todella vahva huolehtimisen tarve, pesänrakennusvimma. Mun systeri on vaan vuoden nuorempi, mutta ihan toista maata, tuskin tulee tekemään ikinä lapsia, ei varmaan seuraavaan puoleen elämään. Ei oikein edes tykkää niistä, eikä kestä ajatustakaan sitoutumisesta perheeseen vaikka saman miehen kanssa on ollut jotain 7 vuotta. On opiskellut, tekee duunia hyvässä paikassa: ja mä taas en voi kestää ajatustakaan siitä, etten voi loppuelämääni tehdä juuri sitä missä on hyvä fiilis: että mun pitää joskus hankkia oikea ammatti ja päivätyö ihan tän perhe-elämän toimivuuden kannalta (oon kyllä luvannut itselleni, että siksi aikaa vaan kun lapset on siinä iässä, sitten palaan vapaaherran elämään heti kun se on mahdollista eli teen vaan sitä, mikä tuntuu mukavalta).

Mutta kuitenkin oon sitä mieltä, että lähtökohta lasten tekemiselle pitäisi olla se että pärjää ja tulee pärjäämään: että tekee jotain koko ajan jotta se tilanne siellä perheessä taloudellisesti olisi hyvä ja tasainen, ei välttämättä loistokas koko ajan mutta perusturvallinen. Sellanen ajatus mulla on aina ollut. Jos meidän laskut menisi perintään, mä kuolisin. Mä en kestäisi sitä: mulla sekoaisi pää. Sellasta ei vaan tapahdu. Piste.

 

[vieras]

Ihmeellistä. Mulla ei ole ollut koskaan, ei ikinä, sellaista tilannetta ettei olisi ollut vara elättää lasta (mikä sana!!) vaikka mä olen ollut 18 kun sain esikon... Ilman koulutusta, ilman työkokemusta, ilman mitään. Kun sain kakkosen mulla oli koulutus, mutta edelleenkin ilman työkokemusta (eli sama kuin ei olisi mitään). Ja kun tää kolmonen syntyy, mä olen edelleen kokematon. :xmas:

Jos on velat niin rästissä, että ulosottomies niitä karhuaa, niin onko silloin oikeasti varaa hankkia lapsia??

Puhutaanko me nyt musta, vai sun tuttava perheestä? Mulla ei oo ikinä ollut velat rästissä.

me sama pariskunta? Näillä kenet mä tiedän mies ei ole ikinä tehnyt töitä ikää yli 30-v ja nainen samaa tasoa. Pleikkaa pelaileevat..

No mutt joo, tiedän hyvin vastaavanlaisen pariskunnan... ja oon huomannut, että kerta mulla ei ole juurikaan hyvää sanottavaa, ehkä mun kannattaa pitää suuni kiinni.


Tai ei voi sanoa että vastaavaa. Niistä molemmat on kyllä olleet duunissa ja tehneet lapset vasta sitten. Mutta... silti on velat rästissä ja tarhamaksut perinnässä. Jossain jotain vikaa...