M
mä
Vieras
Olen ollut nyt 6 vuotta totaali-yh. Pärjään hyvin lapsen kanssa kaksin, tukiverkostoa ei ole. Välillä kaverit käskee kysyä, jos haluaisin päästä aikuisten menoihin vaikka yöaikaan, jolloin lapsi nukkuu.
Nyt kun sitten kyselen niin aina on joku este ettei sovi. Miksi ehdottaa, jos ollaan niin kiireisiä? Jos ei ole mahdollisuuksia pitää sanaansa niin miksi sitten puhua moisia? En minä kysy, jos ei käsketä, mutta jos erikseen käsketään niin kyllä mä silloin kysyn ja oletan, että sanomisia ollaan tarkoitettu.
Tulee vain paha mieli. Joka kerta kun itse olen sanonut, että kysykää, jos omaa aikaa tarvitsette niin olen myös lapset hoitoon ottanut, tietenkin! Ja otan toki vastakin jos lupaan, mutta en vaadi lupausta vastapalvelusta, jos se on vain sanahelinää. Silloin ei pidä ehdottaa ja luvata.
Nyt kun sitten kyselen niin aina on joku este ettei sovi. Miksi ehdottaa, jos ollaan niin kiireisiä? Jos ei ole mahdollisuuksia pitää sanaansa niin miksi sitten puhua moisia? En minä kysy, jos ei käsketä, mutta jos erikseen käsketään niin kyllä mä silloin kysyn ja oletan, että sanomisia ollaan tarkoitettu.
Tulee vain paha mieli. Joka kerta kun itse olen sanonut, että kysykää, jos omaa aikaa tarvitsette niin olen myös lapset hoitoon ottanut, tietenkin! Ja otan toki vastakin jos lupaan, mutta en vaadi lupausta vastapalvelusta, jos se on vain sanahelinää. Silloin ei pidä ehdottaa ja luvata.