Miksi tyttöystäväni pitää mukanaan ison pataljoonan entisiä poikaystäviään?

Seurustelen jo toista vuotta 30-vuotiaan naisen kanssa. Asutaankin yhdessä jo. Kummallakaan meistä ei ole lapsia. Minua ärsyttää kuitenkin naisessani se, että hän katsoo tarpeelliseksi pitää yhteyttä eksiinsä. Näitä on 3 jannua mitkä kummittelee taustalla. Niille soitellaan, tekstaillaan ja nähdäänkin aina välillä. Ne ovat sinkkuja kaikki, käsittääkseni.

Itse ja kaverini (ja myös entiset tyttikseni mitä mulla on ollut) kyllä jätämme eksien kanssa tekemiset kun suhde katkeaa. Eri asia on täysin, jos on lapsia, luonnollisesti.

Joku ehdottaa nyt mulle varmasti että olen mustasukkainen ja huonon itsetunnon omaava, ei se ole siitä kyse, kyllä mun itsetunto on kohdallaan. En minä tällaista halua kyllä kauaa, tämä on ihan uusi tilanne mulla.

Se ihmetyttää kanssa, että yksi noista eksistä teki melkoisen ikävän tempun aikanaan tyttöystävälleni, ei luulisi että moisen kohtelun jälkeen enää viitsisi yhteyksiä pitää vapaa-ehtoisesti tähän jätkään. Petti ja kiristi rahaa, ei sen kummempaa...

Naiset, mielipiteitä, vai löytyykö teitä muita samanlaisia?

 

Siksi, kun se on naiselle sallittua. Vaimoväkihän on tunnetusti riistänyt kaikki oikeudet ilman mitään velvollisuuksia.

 

No tässä yksi nainen joka sanoo mielipiteensä: En myöskään ymmärrä tuota. Itse en ole kenenkään eksäni kanssa lähestulkoon missään väleissä. Korkeintaan moikataan jos törmätään, mikäli sitäkään. Eksä on eksä, ja en ymmärrä, miksi niiden kanssa pitää kaveerata ja soitella ja tekstailla.
Onkohan tuolla muijallasi ihan puhtaat jauhot pussissa? Vaikuttaa vähän siltä, että yrittää jotenkin tehdä vaikutusta näihin entisiinsä, varo vaan ettet ole hänelle ns. laastarisuhde.
Oletko puhunut tästä asiasta tälle naiselle suoraan? Sano että et tajua ja että sua ärsyttää suunnattomasti tuollainen eksien kanssa kaveeraaminen.

Saman voin sanoa myös, että jos mun mieheni kaveeraisi eksiensä kanssa, niin tykkäisin todella huonoa. Nykyinen poikkikseni kyllä on harvaseltaan yhteydessä eksänsä kanssa, mutta sen ymmärrän, koska heillä tilanne on juuri se, mihin liittyy myös lapsi..

Mutta siis, aika ihmeellistä.

 

Kuulostaa kyllä aika kummalliselta, itselläni ei kyllä ole mitään yhteyksiä exiin.
Oiskohan tuo sinun tyttösi vaan niin sosiaalinen?

 

Mitä haaremia se pitää?

Tämä on se ikuisuuskysymys, että voiko olla vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä. Joku priorisointiongelma tytöllä tuntuu olevan. Menneisyys kiehtoo niin, ettei tätä päivää kannata elää. Tai sitoutua nykyiseen, kohtahan sekin on kiva eksä, jonka kanssa voi nauttia ystävyydestä ilman vakavaa sitoutumista.

Sanoisin, että historia tulee toistamaan itseään. Kunnioita silloin itseäsi sen verran, että et jää koukkuun roikkumaan.

 

Tästä on joskun aikaisemminkin täällä keskusteltu ja mielipiteet ovat jakautuneet aika lailla.

Minä en ymmärrä miksi pitäisi olla hyvää ystävää exien kanssa ja tapailla ja soitella. Tulee tunne, että vanha suhde on kesken ja uusi vielä katsastelu-asteella, ei vakavaa. Seisotaan ikäänkuin toinen jalka oven välissä.

Sinun sanomisesi naiselle ei taida paljonkaan auttaa. Nämä exät ovat hänelle tärkeitä ja hän jatkaa yhteydenpitoa salassa, jos alat kyselemään asiasta. Hänen täytyy itse älytä tehdä päätös muiden suhteiden lopettamisesta.

Surullista, mutta luulen että sinun täytyy joko sietää tilannetta tai sitten tehdä omat ratkaisusi ja poistua takavasemmalle. Tai miten olisi yrittää syöttää ns. omaa lääkettään? Ala sinäkin pitämään yhteyttä exiisi ja mene vaikka risteilylle jonkun kanssa. Tai jos et mene, sano ainakin meneväsi. Mielenkiintoista, mikä olisi reaktio. Joillekin asiat konkretisoituu vasta kun ne tulee omakohtaisiksi.

 

Kumppanisi on täysin tuuliajolla. Hän hakee palvontaa, mistä ikinä saa. Sinä et ole hänelle tärkeä kuin kodin antajana.

Suosittelen kertomaan, että hänen yhteydenpitonsa exiinsä ei tunnu sinusta mukavalta. Kerro, miltä se tuntuu. Kerro, että hänen on lopetettava se tai teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta.

 

Eiköhän oleellista ole se, että miten usein he yhteyttä pitävät ja mitä se yhteydenpito pitää sisällään.

Minä ja ex-mieheni pidämme toisinaan yhteyttä, vaikkei meillä lapsia olekaan, esim. viime viikonloppuna hän ja puolisonsa olivat meillä syömässä, eikä taatusti kummallakaan ole mitään taka-ajatuksia. Erosimme aikanaan siksi, että molemmat totesimme, ettei suhteessamme ole enää muuta kuin platonista ystävyyttä, aloimme seurustella ja menimme naimisiin liian nuorina.

Myös mies pitää yhteyttä exäänsä, heillä on kyllä lapsiakin. Mies on todennut, että heidän olisi pitänyt exänsä kanssa erota paljon aikaisemmin kuin erosivat, sillä he tulevat kyllä toimeen ystävinä, vaikkeivät puolisoina tulleetkaan.

Minä olin ex-mieheni kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta ja nykyisen mieheni kanssa olen ollut kohta kymmenen vuotta ja tunne on ihan erilainen kuin mitä se koskaan ex-puolisoni kanssa oli. Eli eivät asiat ole aina niin mustavalkoisia.

 

Mutta ap:han sanoi, että kaikki nämä naisen kolme eksää ovat sinkkuja. Eri asia voisi olla sitten jos he olisivat onnellisesti tahoillaan parisuhteessa.

 

Joo molemmilla on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä ja pointti on se että molempien on pystyttävä kohtaamaan myös puoliso.. Ex on aina ex eli vaikka on lapsiakin niin silti vain lasten asioissa tavataan jos silloinkaan, minua se ei paina lasten puolesta se tosin on sääli.. Mutta mallinhan saa puuttuvasta aikuisesta uudesta parisuhteesta..

 

Eikös se pataljoonan vahvuus ole siinä 500-1000 miestä...?
Eihän tämä ole päässyt kuin kolmeen tahi neljään, jos siis lasketaan tämä nykyinen.

Mutta leikki leikkinä, tyttelilläsi on jäänyt jotain pahasti vaiheeseen näitten exien kanssa.

 

Kuulostaa kyllä aika kummalliselta, itselläni ei kyllä ole mitään yhteyksiä exiin.
Oiskohan tuo sinun tyttösi vaan niin sosiaalinen?

Ei ole sosiaalinen, näiden hemmojen lisäksi hänellä on muutama naispuolinen ystävä.

Niin, ei tämä taida normaalia olla muidenkaan mielestä.

 

Eiköhän oleellista ole se, että miten usein he yhteyttä pitävät ja mitä se yhteydenpito pitää sisällään.

Minä ja ex-mieheni pidämme toisinaan yhteyttä, vaikkei meillä lapsia olekaan, esim. viime viikonloppuna hän ja puolisonsa olivat meillä syömässä, eikä taatusti kummallakaan ole mitään taka-ajatuksia. Erosimme aikanaan siksi, että molemmat totesimme, ettei suhteessamme ole enää muuta kuin platonista ystävyyttä, aloimme seurustella ja menimme naimisiin liian nuorina.

Myös mies pitää yhteyttä exäänsä, heillä on kyllä lapsiakin. Mies on todennut, että heidän olisi pitänyt exänsä kanssa erota paljon aikaisemmin kuin erosivat, sillä he tulevat kyllä toimeen ystävinä, vaikkeivät puolisoina tulleetkaan.

Minä olin ex-mieheni kanssa yhdessä yli kymmenen vuotta ja nykyisen mieheni kanssa olen ollut kohta kymmenen vuotta ja tunne on ihan erilainen kuin mitä se koskaan ex-puolisoni kanssa oli. Eli eivät asiat ole aina niin mustavalkoisia.

Tuo on ihan eri asia kun näette pariskuntina. Meillä tyttis pitää näihin jannuihin kontaktia kahden eli en minä ole niissä kuvioissa mukana.

 

Eikös ole hyvä pitää varakangasta rullalla.Yksi jos jättää niin toinen ottaa.Niinhän laulussakin todetaan.

 

Mina yleensa pysyn ystavina ex-poikaystavien kanssa. Eika se todellakaan tarkoita, etta en olisi heista paassyt yli tai haluaisin takaisin yhteen heidan kanssaan. Jotkut ihmiset on vaan parempia ystavina kuin poikaystavina, ja tuntuisi hullulta heittaa ystavyys kokonaan menemaan vaan sen takia, etta suhde ei toiminut. Ei heista kukaan ole mulle kovin laheinen ystava...siis en pida kovin usein yhteytta. Muutaman kerran vuodessa soitellaan tai e-mailaillaan ja jos satumme olemaan samassa kaupungissa saatetaan menna kahville. He ovat kukin tahoillaan uusissa suhteissa yhta lukuun ottamatta. Joskus tapaan heita yksin, joskus kumppaneiden kanssa.

Ei kannata tehda karpasesta harkasta. Oletko itse tavannut nama hanen eksaansa? Jos kyseessa on ihan viaton ystavyys minusta olisi luonnollista, etta han esittelisi nama ystavansa sinulle.

 

Lisays viela edelliseen:

Olen sosiaalinen ihminen ja minulla on ystavina seka naisia etta miehia muutenkin.

 

Ystäviä ei ole koskaan liikaa.

 

itse olen pitanyt yhteytta exiini, mutta lopettanut sen koska A.kumppani ei tykannyt siita ja B.niitten kans yhteydenpito oli loppujenlopuksi jaarittelua, ei ystavyytta.
Mulla loppu suhde viikko sitten sen takia kun mies ei kyennyt sanomaan exalleen ei ja viestitteli salassa tosipitkaan, sitten mulle riitti.
Puhu ja puhu jos asia vaivaa sinua, ja puhu kumppanillesi, kelle muullekaan.

 

Kuulostaa kyllä aika kummalliselta, itselläni ei kyllä ole mitään yhteyksiä exiin.
Oiskohan tuo sinun tyttösi vaan niin sosiaalinen?

Ei ole sosiaalinen, näiden hemmojen lisäksi hänellä on muutama naispuolinen ystävä.

Niin, ei tämä taida normaalia olla muidenkaan mielestä.

Jos se johtuu juuri siitä, ettei hänellä ole paljon ystäviä muuten? Ja jos eksästä on oikeasti tullut pelkkä ystävä, miksi muutenkin suhteellisen yksinäisen ihmisen pitäisi tästäkin ystävästä luopua? Minullakin on yksi eksä oikeasti ystävänä, enkä hänestä luopuisi vaikka nyksä sanoisi mitä. Ja miksi sanoisikaan, yhtä hyvinhän hän voisi silloin vaatia minua luopumaan kenestä tahansa muustakin ystävästäni. Sekö olisi reilua- vaatia epäsosiaalista ihmistä katkaisemaan nekin harvat todelliset ystävyyssuhteet mitä hänellä on?

Tietysti sinun täytyy nyt selvittää, onko tyttösi kohdalla kyse aidosta ystävyydestä vai jostain muusta... Katkaisin itse välini yhteen toiseen eksään, joka olisi myös halunnut olla ystäväni ainakin omien sanojensa mukaan, mutta hänen käsityksesä ystävyydestä oli se, että yritti joka välissä ehdotella ja saada minua takaisin.

 

Luutavasti tyttöystäväsi haluaa vain runsaasti miespuolista huomiota ja ihailua, jos hänellä on tiivis ystävyyssuhde jokaikisen eksänsä kanssa. Varsinkin kun eksiä ei esitellä sinulle etkä ole mukana heidän illanvietoissaan. Ventovieraiden miesten kanssa illanviettoja voisi olla vaikeampi uskottavasti selitellä sinulle, mutta eksät ovatkin vanhoja ystäviä joten se jo pelkästään kelpaa tyttelisi mielestä selitykseksi joka sinun tulisi nielaista karvoineen päivineen.

Olen nähnyt tällä palstalla paljon näitä puolusteluja sekä miehiltä että naisilta että eksä on niiiin hyvä ystävä, ja kukaan ei minua määräile ja eikö muka saisi pitää ystäviä vastakkaisesta sukupuolesta, epistä. Asia on vaan niin että se eksä ei olekaan ihan mikä tahansa ystävä, hän on ihminen jonka kanssa ollaan oltu aikoinaan intiimissä fyysisessä kanssakäymisessä ja tunnettu voimakkaita tunteita ja se on asia joka voi vaivata nykyistä hyvinkin paljon kun miettii puolisonsa kahdenkeskisiä illanviettoja eksän kanssa. Normaalistihan ystävyyteen ei missään vaiheessa kuulu ainakaan seksi ja eksän kanssa sitä on takuulla harrastettu. Se on vain hyväksyttävä että eksän kanssa voi olla mahdotonta jatkaa tiivistä kanssakäymistä jos haluaa samaan aikaan seurustella uuden kumppanin kanssa ja haluaa suhteen kestävän.

 

Ap. liity sinäkin exsien joukkoon.

 

Jos se johtuu juuri siitä, ettei hänellä ole paljon ystäviä muuten? Ja jos eksästä on oikeasti tullut pelkkä ystävä, miksi muutenkin suhteellisen yksinäisen ihmisen pitäisi tästäkin ystävästä luopua? Minullakin on yksi eksä oikeasti ystävänä, enkä hänestä luopuisi vaikka nyksä sanoisi mitä. Ja miksi sanoisikaan, yhtä hyvinhän hän voisi silloin vaatia minua luopumaan kenestä tahansa muustakin ystävästäni. Sekö olisi reilua- vaatia epäsosiaalista ihmistä katkaisemaan nekin harvat todelliset ystävyyssuhteet mitä hänellä on?

.

Elämä on valintoja. Sinulle nyxä ei ole yhtä tärkeä kuin ex, siitähän kohdallasi on kysymys. Jos nyxäsi hyväksyy kakkossijansa, hyvä sulle. Mutta useimmat eivät. Miten omalla kohdallasi, rehellisesti?

 

ex:in mukana roikuttaminen voi myös kertoa heikosta itsetunnosta ja halusta hallita uutta puolisoa. Jos on ystävää vailla , niin sellaisen voi hankkia vaikka vapaaehtoistoiminnasta.

Tietysti, jos tuolla tavalla on tullut hankittua laaja ystäväjoukko, niin voihan siihen sitten itsekin kuulua tulevaisuudessa. Eli kannattaako yhtä elämää tuhlata katselemalla mitä toinen tekee?

 

Minullakin on exiä ystävinä. Samat sanat kuin aiemmillakin puolestapuhujilla: miksi ystävyyden pitäisi loppua kun rakkaus loppuu? Minulla ja exilläni ainakin on ollut yhteisiä harrastuksia, jotka jatkuvat suhteen loputtuakin. Riippuu aika paljon seurustelukumppanista miten siihen suhtautuu. Nykyisen miesystäväni on vaikea sulattaa tilannetta, mutta teemme kompromisseja. Harrastamme/tapaamme kolmisin, jotta mieheni tottuu paremmin tilanteeseen. Uskoisin että ajan myötä hän ymmärtää ettei tässä ole mitään ihmeellistä.

Olen miesvaltaisella alalla ja tottunut olemaan miesten kanssa ihan vaan ystäviäkin jo opiskeluajoista lähtien. Tytöt ja pojat olivat samanarvoisia kavereita eivätkä ihmissuhteet katkenneet seurustelun loputtuakaan ellei kyseessä ollut jokin todella rankka suhde. Ihan vaan mielenkiinnosta, onkohan ap:n tyttöystävä akateeminen?

 

Olen miesvaltaisella alalla ja tottunut olemaan miesten kanssa ihan vaan ystäviäkin jo opiskeluajoista lähtien. Tytöt ja pojat olivat samanarvoisia kavereita eivätkä ihmissuhteet katkenneet seurustelun loputtuakaan ellei kyseessä ollut jokin todella rankka suhde. Ihan vaan mielenkiinnosta, onkohan ap:n tyttöystävä akateeminen?

Ihan joo. Mä olin samaa mieltä tasa-arvoisesta ystävyydestä vielä 15 v sitten. Koko maailma oli auki, mulla oli mahdollisuuksia vaikka mihin ja oikeus ystäviin, jotka antoivat niin paljon elämääni.

Naisella on varmasti paljon enemmän mahdollisuuksia tänä vuonna kuin 50v sitten. Mutta moni asia on pysynyt samana. Kuten se, että lukioaikainen tyyppi, jonka kanssa pohdittiin filosofisia kahvikupin äärellä on toimitusjohtaja, mä olen yhä sihteeri.

Onko se sukupuoli vai asema, mikä erottaa enemmän? Vai kenties se, että luokkakokouksessa saattoi kertoa, miten on menestynyt ja miten aina halusi kaataa mut... voitaisko kokeilla sitä nyt, hän on varannut jo huoneen. Ja tässä järjestyksessä. Ei tarvinnut enää pohtia korkealentoisia, raha oli korvannut sen.

Ja nykyään olen aika yksin kysymyksineni, onneksi netissä löytyy myös samanhenkistä pohtijaa. Ja netissä voin luottaa, ettei tarvitse mennä fyysiseksi (jollei halua).