Miksi uloslähtö niin vaikeaa lasten kanssa? HELP

["Epätoivoinen"]

Aamupukemisemme kuulosti tältä:

äiti: nyt lähdetään ulos, puetaan
2v: hippa, hippa (juoksee karkuun)
äiti ottaa kiinni, laittaa sukkahousut
2v: hippa, hippa (juoksee karkuun)
äiti ottaa kiinni, laittaa villa-alushaalarin
2 v rimpuilee sylissä ja hokee hätäisesti "pipo pipo pipo" ja tavoittelee pipoa
äiti: joo laitetaan ihan kohta pipo
2 v hokee hätäisenä kenkä kenkä kenkä
äiti: ensin haalari laitetaan
lapselle laitetaan pipo, haalari, hanskat, sitten kengät
lapsella on kädessä leikkipupu, ja kun laitan toppahanskat, pieni pupuesine ei enää pysy kädessä koska "puristusvoima ei riitä" > lapsi itkee sillä välin kun joudun laittamaan toisenkin hanskan ja pupu irtoaa otteesta

vien lapsen autoon. Turvavöitä laittaessani lapsi puristaa pupuesinettä molempien käsien välissä (ei pysy yhdessä kädessä, koska esine on ilmeisesti niin vaikean muotoinen). Itku ja paniikkikiljunta tulee, kun laitan toisen turvavyöhihnan, ja joudun erottamaan siksi aikaa lapsen kädet toisistaan > pupu putoaa istuimelle > jotta saan laitettua vyön kiinni keskeltä.

Mitä teen väärin kun pukemistilanne on niin levoton? Mitä voisin tehdä helpottaakseni tilannetta?

Selvennykseksi että puen siis lapsen eteisen lattialla ulko-oven vieressä ja hän on sylissäni pukemistilanteiden ajan. Vaatteet ovat valmiiksi levitettynä lattialla pukemisjärjestyksessä.

 

[fdfd]

Älä ressaa, ota rennosti. Tee pukeutumisesta hauskaa ja kehu esimerkiksi kun lapsi hokee pipoa: "hyvä, joo laitetaan nyt pipo". Kiinnitä huomiota äänensävyyn. Silloinkin kun ei välttämättä laiteta heti juuri sitä lapsen hokemaa tavaraa. Varaa tarpeeksi aikaa jotta välillä voi hieman hassutellakin.

Tee pupulle vaikka oma "istuin" siihen viereen. Keksi siis jotain muuta jos pupua ei voi pitää käsissä. Kun itselläsi on kivaa ja otat rennosti leikkien niin lapsella (voi olla) myös kivempaa eikä pukeminen ja lähteminen ole hänen mielessään vain ikävä asia.

 

[Hmm...]

Usko tai älä, aika auttaa. Ja se huumori.

Tuo oli minun elämääni vuosi sitten, rääkyvällä vauvalla lisättynä. Nykyään sama sankari pukee kengät useammin oikeisiin kuin vääriin jalkoihin.

 

[Vie ras]

Neuvo:
-uhkailu
-lahjonta
-kiristys

Kokeile noita

 

[viera.s]

Eihän tuossa mitään erikoista ollut, tuollaista se lähtö pikkulapsen kanssa on. Tai vielä pahempaa, jos lapsi saa lähtemisestä raivarin ja rimpuilee kaiken voimin vastaan puettaessa.

Se tietysti helpottaa, että vaatteet on mahdollisimman mukavia eikä turhaan rajoita lapsen toimintaa. Oliko siis ne toppahanskat pakolliset, kun vielä autolla lähditte? Ainakin täälläpäin on jo sellaiset kelit, että sormikkaat riittää hyvin asiointireissuilla ja lyhyillä ulkoiluilla.

 

["vierailija"]

Meillä 2-vuotiaalla alkoi olemaan niin kova minä ite -vaihe, että oppi pukemaan lähes kaikki ulkovaatteet itse, tietysti vähän tarvitsee apua. Jos ei ulos tee mieli, sanon että lähdetään sitten päiväunille, johan alkaa meno kiinnostaa. Meillä kyllä auttaa isompi sisarus, jonka perään on aina kova kiire.

 

["Epätoivoinen"]

Eihän tuossa mitään erikoista ollut, tuollaista se lähtö pikkulapsen kanssa on. Tai vielä pahempaa, jos lapsi saa lähtemisestä raivarin ja rimpuilee kaiken voimin vastaan puettaessa.

Se tietysti helpottaa, että vaatteet on mahdollisimman mukavia eikä turhaan rajoita lapsen toimintaa. Oliko siis ne toppahanskat pakolliset, kun vielä autolla lähditte? Ainakin täälläpäin on jo sellaiset kelit, että sormikkaat riittää hyvin asiointireissuilla ja lyhyillä ulkoiluilla.

Kiitos. Mietinkin että tosiaan - ei tämä varmasti ole pahimmasta päästä, vaan saattaa olla normaalia lasten kanssa. Raivareitakin on koettu pukiessa.

Mietin vaan kun omassa lapsuudessani pukeminen sujui aina rauhallisesti. Äitini kuitenkin keksi jatkuvasti jotakin hassuttelua "oo, pikku lokki lentää nyt oikeaan käteen, hups meni siihen istumaan". Itselläni ei tunnu energia riittävän sellaiseen.

 

["Mariska"]

Meillä joko uhkailen tai lahjon tai "huijaan" jollain kilpailulla pukemaan itse (tyttö 2v 5kk ja tykkää ja osaa usein pukea itsekin). Esimerkiksi "nyt pitää pukea äkkiä, niin ehdit katsomaan Kaapon hoidossa" tms. "kokeillaan kuinka nopeasti osaat sujahtaa haalariin!"

Joskus keksin myös jotain hassutteluja. Annan usein lapsen valita esim. kahdesta piposta kumman laittaa. Viikonloppuisin toimii myös "uhkailut", jos et nyt pue, niin emme ehdi lähteä ulos ollenkaan - sitten ei mennä puistoon. (ulkoilu on tosi mieluista eli tulee yleensä vauhtia). "Äiti lähtee nyt, jää sinä sisälle jos et kerran tule" toimii myös aika hyvin... Meillä siis kyse yleensä vaan vetkuttelusta, lapsi keksii kaikkia verukkeita kuten "ihan kohta", "mulla on vielä töitä", "mulla on läksyjä" jne

Tottakai kehun kovasti, kun tyttö pukee itse reippaasti ja autan missä tarvitaan, esim. että kengät menee oikeisiin jalkoihin ja autan vetskarin ja hanskojen kanssa. Joskus puetaan väkisin ja joskus tyttö retkottaa makaroonina mun sylissä ja oikein pyytää, "äiti, pue mut väkisin" argh. Sellaista se kai vaan on...

Meillä myös jo ohuet hanskat välillä käytössä ja kun autolla lähdetään, niin hanskat on usein vaan tytöllä mukana...