miksi valittaa rahanpuutteesta jos omasta halusta on kotona?

[joo]

No töihin menolla ei välttämättä saa rahaa yhtään enempää kuin tuet on. Rahaa voi jäädä käteen ihan saman verran. Ei se työssä käynti välttämättä rikkaaksi tee.

mutta ainakin se raha olisi itse tienattua... ei muilta saatua...
kyllä se on mulle ainakin ylpeyden aihe että itse lapseni elätän...
kaiken mitä hankin, maksan omista rahoistani... se mitä mulla ei ole varaa hankkia niin jätän hankkimatta...

Toki, jos menee töihin on raha silloin itse tienattua. Lähinnä ajoin tällä kommentilla takaa sitä, että työssä käynti ei välttämättä taloudellista tilannetta muuta miksikään, vaikka siitä hyvän mielen saisikin, kun sillä hyvällä mielellä ei saa esim: niitä uusia vaunuja ostettua.

 

[Kowalski]

Ja luuletteko, että te työssäkäyvät saisitte enää lapsianne hoitoon, jos kaikki kotihoidetut lapset laitettaisiin niihin tupaten täynnä oleviin hoitopaikkoihin..? Luuletteko, että ryhmäkoot pienenisivät ja hoitajilla olisi enemmän aikaa?

Huoh. Kyllä minusta kotihoitoa tulisi tukea enemmän kuin työttömyyttä.

hmm, varmaan siinä vaiheessa tarhapaikkoja lisättäisiin radikaalisti, syntyisi myös uusia työpaikkoja etc.

Näin laman alla on vaikea uskoa tuohon, varsinkin uusiin työpaikkoihin. 100 000 ihmistä jo nyt yt-neuvotteluissa.

No, näin laman alla tuskin kaikki kotiäiditkään ryntäävät työelämään ja tulee tarvetta lukuisille uusille hoitopaikoille, joten... :xmas:

 

[vieras79]

Olin töissä kun muksu täytti jotain vuoden,no palkkaa jäi käteen joku hurjat 800e kk siittä maksat kaiken niin eipä sillä joidenkin palkallakaan hurrata..nyt kun olen persehomeessa kotona saan enenmmän kun ton..että voi vaan miettiä mihin vattuun tää suomi on menossa haluaisit tehdä töitä mutta palkka on mitä on ellei ole joku mestariinsinööridiplomimerkonomaistraatikko..

pikku pointti,tuohon,sulla on elämää viellä työiän jälkeenkin ja milläs meinasit sen kustantaa? palkasta kertyy eläkettä..

 

[Kotilehmä]

Kyllähän tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ärsyttää niin kauan kunnes itse on siinä tilanteessa että tarvitsisi apua. Se työkyvyttömyyskin saattaa osua kenen kohdalle vaan, niin eiköhän sitten olla kiitollisia että sitä korvausta jostakin saa.
Ärsyttää kun ihmiset ei yhtään mieti asioita kuin omasta näkökulmasta ja juuri sillä hetkellä. Asiat voi muuttua ja minä ainakin paljon mieluummin maksan veroja joilla maksetaan asunnot kaiken maailman juopoille kuin että Suomessa rehottaisi rikollisuus ja kodittomuus. Joka kadun reunassa olis joku ojassa makaamassa ja kerjäämässä, niin sekö olisi sitten unelmamaailma, saa ainakin itse mällätä kaiken minkä tienaa. Vai onko joku todella niin lapsellinen että kuvittelee että tukien poistamisesta seuraisi automaattisesti se että kaikki ihmiset hakisivat töitä ja saisivat työtä jota pystyvät tekemään ja koko Suomi olis täynnä onnellisia keskiluokkaisia??

 

[joopajoo]

Ja luuletteko, että te työssäkäyvät saisitte enää lapsianne hoitoon, jos kaikki kotihoidetut lapset laitettaisiin niihin tupaten täynnä oleviin hoitopaikkoihin..? Luuletteko, että ryhmäkoot pienenisivät ja hoitajilla olisi enemmän aikaa?

Huoh. Kyllä minusta kotihoitoa tulisi tukea enemmän kuin työttömyyttä.

Mä luulen, että uusia päiväkoteja avattaisiin.

Ja olen edelleen sitä mieltä, että sellaista itsestäänselvyyttä kuin oman lapsen kanssa kotona olemista ei yhteiskunnan tulisi tukea millään lailla. Ei suurimmissa kotirouvakulttuureissakaan taideta tukea, ja silti siellä hoidetaan lapset kotona.

Ei taida olla aivan verrattavissa keskenään kotirouvakulttuuri ja taide/lasten kotihoito. Tuskinpa uusia päiväkoteja avattais, ainakaan yhteiskunnan toimesta. Ne olisi saletisti yksityisten ja maksut myös sitä luokkaa. Tukeehan yhteiskunta myös hoidossa olevien päivähoitojen osalta, miksei siis kotihoidossa. Tai laitettais sitten kaikki omakustanteiseksi; koulut, terveydenhuolto, päiväkodit siis kaikki niin ei tarvis valittaa.

 

[Kowalski]

Kyllähän tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ärsyttää niin kauan kunnes itse on siinä tilanteessa että tarvitsisi apua. Se työkyvyttömyyskin saattaa osua kenen kohdalle vaan, niin eiköhän sitten olla kiitollisia että sitä korvausta jostakin saa.
Ärsyttää kun ihmiset ei yhtään mieti asioita kuin omasta näkökulmasta ja juuri sillä hetkellä. Asiat voi muuttua ja minä ainakin paljon mieluummin maksan veroja joilla maksetaan asunnot kaiken maailman juopoille kuin että Suomessa rehottaisi rikollisuus ja kodittomuus. Joka kadun reunassa olis joku ojassa makaamassa ja kerjäämässä, niin sekö olisi sitten unelmamaailma, saa ainakin itse mällätä kaiken minkä tienaa. Vai onko joku todella niin lapsellinen että kuvittelee että tukien poistamisesta seuraisi automaattisesti se että kaikki ihmiset hakisivat töitä ja saisivat työtä jota pystyvät tekemään ja koko Suomi olis täynnä onnellisia keskiluokkaisia??

Mä en osaa rinnastaa työkyvyttömille, pitkäaikaissairaille yms maksettavia tukia omasta halustaan kotona oleville maksettaviin tukiin.

Se, ettei kykene tekemään töitä, on mun mielestä ihan eri juttu kuin se, että on täysin terve mutta haluaa vaan olla kotona.

 

[pohdin vaan]

Olin töissä kun muksu täytti jotain vuoden,no palkkaa jäi käteen joku hurjat 800e kk siittä maksat kaiken niin eipä sillä joidenkin palkallakaan hurrata..nyt kun olen persehomeessa kotona saan enenmmän kun ton..että voi vaan miettiä mihin vattuun tää suomi on menossa haluaisit tehdä töitä mutta palkka on mitä on ellei ole joku mestariinsinööridiplomimerkonomaistraatikko..

pikku pointti,tuohon,sulla on elämää viellä työiän jälkeenkin ja milläs meinasit sen kustantaa? palkasta kertyy eläkettä..

hmm, ei kaikki revi mitään huippuliksaa... itse teen töitä 1500? perusliksalla plus lisät... ja siltikin olen tyytyväinen siitä että töissä käyn... mikä ihme siinä on että ajatellaan työssäkäynnin olevan mielekästä vasta jos liksa on 2500-4000? kk pystyn hankkimaan suht kaiken mitä haluan... no toki siinä on se etten mä edes halua mitään huippu uutta hifi juttua ja kalliita merkkivaatteita... mutta pystyn ostamaan asioita jos mieli tekee.. lapselle uudet vaatteet etc.

 

[lakana]

Olin töissä kun muksu täytti jotain vuoden,no palkkaa jäi käteen joku hurjat 800e kk siittä maksat kaiken niin eipä sillä joidenkin palkallakaan hurrata..nyt kun olen persehomeessa kotona saan enenmmän kun ton..että voi vaan miettiä mihin vattuun tää suomi on menossa haluaisit tehdä töitä mutta palkka on mitä on ellei ole joku mestariinsinööridiplomimerkonomaistraatikko..

pikku pointti,tuohon,sulla on elämää viellä työiän jälkeenkin ja milläs meinasit sen kustantaa? palkasta kertyy eläkettä..

jaa a,hyvä kysymys.sain eläkartoitus laput tässä ja kertynyt eläke oli pari euroa :headwall:
19 veestä tehnyt töitä periaatteessa turhaan,ja noi mitä lasten välissä oli töissä ei katota kun ollu alle sen iän milloin ne lähtee kertymään..
ja millä kuvittelet jollain 1000 maksavan kaiken?että kyllä mä olen kotona ja menen ennemmin töihin työmarkkina tuella 4 tuntia päivässä ja saan sen 800-verot,kun istun palkkatyössä 900e-verot enkä saa mitään tukia..
harmillista vain ja niille jotka painii tuon ongelman kanssa että töitä on tehtävä mutta palkka on todella huonoa nostan hattua ja toivon voimia.

 

[minimii]

Mä myönnän tähän väliin jotain; meidän lapset ovat 8v6kk, 5v7kk ja 1v8kk vanhoja ja ikäerot ovat tuollaiset tietystä syystä. Mä nimittäin olen joka lapsen jälkeen ITSE HALUNNUT vähäksi aikaa töihin. Tästä syystä meillä ei koskaan edes vakavasti harkittu sitä, että lapsien ikäerot olisivat olleet tosi pieniä, minusta kun ei ikinä olisi ollut siihen, että olisin ollut kotona putkeen pitempää aikaa kuin vähän alle pari vuotta. Minä oikeasti kaipaan työelämää huolimatta siitä, että lapseni ovat minulle tärkeintä maailmassa. Silti minun pääni tarvitsee sitä työntekoa. Toisekseen tuo välillä tapahtunut työssäkäynti antoi mulle mahdollisuuden kerätä rahaa sitä hetkeä varten, kun tipahdin vanhempainrahalta kotihoidontuelle. Säästöjen takia pudotus ei ollut ongelma.

Ja mä väitän ihan tosissani, että meidän perhe on lapsia myöten onnellisempi nyt kuin olisi silloin, jos olisin väkisin (tyhmä sana tässä yhteydessä ) ollut jokaisesta lapsesta kotona ne maagiset kolme vuotta. Mä olisin kireä kuin viulunkieli ja hyppisin pitkin seiniä. Meillä tosin on ollut suuri onni sen suhteen, että lapsillamme on aivan ihana pph! Päiväkotiin on siirrytty/siirrytään vasta eskariin menon yhteydessä.