Miksi vanhemmat ei hoidata lapsiaan???(adhd/add)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Miksi ihmeessä vanhemmat ei myönnä itsellensä että heidän piltissään on jotain vikaa, tyttöni koulussa on yksi selvä adhd poika joka ei saa apua koska vanhemmat eivät vie tutkimuksiin poikaa? Voiko suomessa olla tälläinen mahdollista jätetään hoidotta sairaslapsi? Voiko tähän ulkopuoliset puuttua opettaja, toisten lasten vanhemmat?
Tuokin poika leimautuu nyt sitten häiriköksi!:(
Mitä tuossa adhd diagnoosissa pelätään niin kovin?
 
Tiedän aika paljonkin pikkulinnut laulaa ja puskaradiot soi. ;) Minulla on myös itsellä poika jolla diagnisoitu adhd, tämä poika sattuu olemaan vain erityisen agressiivinen ja silti saa olla tavallisella luokalla jonne ei todellakaan kuulu, häiriköi tunneilla häiriten muiden koulurauhaa ja joka päivä murjoo jotain nyrkeillään onko normaalia vai?
 
[QUOTE="vieras";25452795]eiköhän tuo adhd ole jo joka toisella lapsella muka, nykyään lapsella ei ilmeisesti saa olla luonnetta vaan täytyy olla joku sairaus..[/QUOTE]

Höpöhöpö se diagnoosi on kuule nykyään vaikea saada.
 
[QUOTE="aapee";25452811]Tiedän aika paljonkin pikkulinnut laulaa ja puskaradiot soi. ;) Minulla on myös itsellä poika jolla diagnisoitu adhd, tämä poika sattuu olemaan vain erityisen agressiivinen ja silti saa olla tavallisella luokalla jonne ei todellakaan kuulu, häiriköi tunneilla häiriten muiden koulurauhaa ja joka päivä murjoo jotain nyrkeillään onko normaalia vai?[/QUOTE]

Kuullostaa ihan mun pojalta. Mun pojalla ei ole ADHD diagnosia ja on tutkittu. dg on,mut se ei oo ADHD. Tutkimukset alotettii ku poika oli 5v. Poika on nyt 12v.
Poika saa sellasta hoitoa jota siihen dg:hen on mahdollista antaa...
 
Tuota ad/hd:seen ei ole parantavaa hoitoa, kuntoutus on sitä mitä lapsen kanssa arjessa tehdään. Lääkitys toki auttaa. Mutta parantaa ei voi.

Diagnoosina täältä löytyy ad/hd ja ollaan käyty

1v perheneuvolassa=oli hyödytöntä(olivat sitä mieltä että ei oo mikään ad/hd tai vaikka oiskin niin mitä hyötyä on diagnoosista) ei siis saatu mitään kun kasvatuksellistakaan vikaa ei löytynyt.

6kk toimintaterapiassa ei näkyvää hyötyä

1vuosi olla käyty neurologilla aina välillä, ainoa hyöty lääkitys. kaikki kasvatukselliset neuvo tiedettiin jo,eikä ne ollut käytöstä muuttanut . neurologisessa päiväyksikössä jopa tavattiin pyynnöstämme lastenpsykiatria jonka tärkein anti oli että vika ei ole vanhemmissa/kasvatuksessa.

Lääkitys vie aika paljon kielteistä käytöstä pois,mutta muuten meno jatkuu suht ennallaan. Koulussa henk.koht avustaja rauhotti tilannetta sekä riittävä eriyttäminen.
 
Joten oikeastaan vaikka lasta ei veisi tutkimuksiin tai veisi niin lopputulos on silti sama lapsi ei muutu siitä mihinkään,eikä ad/hd parane! Tätä arjessa kuntouttamista=kasvattamista voi osata tehä kuten huomaat muutenkin kuin sillä että hakee diagnoosin,mutta diagnoosi helpottaa mm.tukitoimien saantia,vähentää vanhempien turhaa syyllistämistä. Et sinällään siitä voi olal hyötyä.
 
Minä kieltäydyn pitämästä adhd-ihmisiä sairaina pelkän adhd-dgnsin vuoksi. Ok, haastehan se on, mutta että sairaus, kuten esim. influenssa tai hiv?
 

Yhteistyössä