millä ja miten eroon jatkuvasta suorittamisesta,suoritan vapaa aikanakin,koska aikaa vain itselleni on niin vähän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja suorittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

suorittaja

Vieras
en siis oikein nauti siitä vapaa ajasta jonka saan,koska se aika on niin vähäistä, ja haluan ehtiä "tehdä" kaikkea mitä lasten kanssa ei voi, no siis eli rentoutua,katsoa leffaa,syödä rauhassa,herkutella rauhassa,ehkä nähdä ystäviä tai jos hoitaja on joku muu kuin mies niin rakastella rauhassa. mutta suoritan niitäkin.

ironista tässä on se että oeln hoitovapaalla,joten teoriassa on vain aikaa, mutta silti koko ajan haluan että hommat etenee,tulee hoidettua,pikasesti pikasesti. tehokasta joo,mielekästä EI.mutta jos jää liikaa tekemättä stressaa se että kaikkea pitäisi taas tehdä.

millä mä pystyn lopettamaan suorittamisen,nytkin yritän kirjoittaa mahd nopeesti että en "hukkaa" vapaa aikaani. surullista.
 
Mullon sama ongelma, en pysty rentoutumaan, siksi kärsin myös unettomuudesta ja joudun ottaa rauhoittavaa saadakseni ajatuksenjuoksuni pysähtymään. Koko ajan tuntuu että jokin asia on jäänyt kesken tai tekemättä...Edes mielialalääkityksestä ei ole apua
 
Itkin kaiket illat töiden jälkeen. Itki töissä. Itkin kaduilla. Valvoin yöt, näin painajaisia... Toivun vieläkin, tästä on jo puoli vuotta... Mutta jos ensi syksynä alkaisin olemaan kunnossa niin kaikki hyvin. Olen heittäytynyt "itsekkääksi". Mietin mikä on minulle ja lapsilleni "pakko" ja ne tehään, muuten tehää mitä halutaan. Näin kärjistetysti sanottuna. Yritän nauttia ja vain olla. Ajattelen että kiire on itseaiheutettua. Elämässä on todella paljo asioita mitkä voi jättää tekemättä :D ja toinen mitä olen tehnyt niinn olen karsinut elämästäni ne ihmiset jotka olivat kuluttavia, valittajat joista en saanut mitään iloa itselleni tai muuten vain tympeät tyypit. Julmaa mutta pakko oman päänn takia.
 
Kuulostaa itseltäni,ap. Tää asia tekee elämän onnettomaksi ja koko ajan pinna kireenä,lapset ja mies saa osansa:(
Palasin työelämään alle kk sitten ja katsotaan nyt osaako nauttia enemmän perheestä kun rahahuolet poistuu,eikä kotiympäristö vaan siinä.
Nyt stressiä aiheuttaa hoitopaikka-asiat,saadaan vasta kk aloituksestani kunnan paikka,sinne asti järkkäilen melk päivittäin jonkun meille:/
Yöt menee vähillä unilla mutta tunnen pärjääväni...
Turhat ihmiset yritän pitää loitolla ajatuksistani,välillä vaikeaa kun he ovat äitini ja sisarukseni.
 

Yhteistyössä