Millä perusteella päätät(te)/päätit(te) lapsilukunne?

["tiuku"]

Joskus puhuimme neljästä miehen kanssa, ennen kuin meillä oli yhtäkään lasta

Kun meillä oli kaksi lasta maailmassa törmäsimme tilanteeseen: ei enää. Perusteena oli sopiva helppous, taloudellisesti vallan hallittava tilanne läpi koko lapsuuden ja nuoruuden aina aikuisuuteen saakka. Eikä haluttu vaan taas kertaalleen aloittaa vaippa rumbaa jne. Totesimme yhteenääneen että kumpikaan meistä ei ole oikein vauvaihminen,

 

[en saa unta]

Kaksi lasta riittää.

Kaikki on suht helppoa vielä kahden kanssa; matkustelu, asuminen, harrastukset, lasten saaminen yökylään pieninä yhtä aikaa... ja ennen kaikkea rahan takia vain kaksi lasta.

Ja enhän minä halua myöskään olla raskaana enää ikinä enkä synnyttää enää koskaan. Vauvakuumetta en ole koskaan kokenut ja vauvavuodet meillä muutenkin rämmittiin läpi joten kuten. Nyt on ihanaa, kun nuorempi on vuoden ja vanhempi 3v.

 

["vieras"]

Meillä on yksi ja siihen jää. Se sopii meidän elämäntyyliimme. En osaisi kuvitella itseäni suurperheen äitinä.

 

["vieras"]

Nyt on toinen tulossa, mies olisi tyytynyt yhteenkin, mutta mulle oli tärkeää, että lapsilla on edes yksi sisarus, ja onneksi mieskin innostui sitten toisesta. Periaatteessa olen aina ajatellut, että suuri perhe olisi ihana, mutta toisaalta tuskaisimpina hetkinä esikoisen kanssa olen ajatellut, ettei enää yhtäkään lisää..ja sitten hetken päästä taas ajatellut toisin. Eli varmaan riippuu paljon siitä, miten koen jaksavani kahden kanssa.

Asiaan vaikuttaa tietysti myös taloudellinen puoli, joten niissä kehyksissä joka tapauksessa mennään. Epäilen kyllä, että meillä lapsiluku jää kahteen, varsinkin kun mies ei ole niin innoissaan suurperheajatuksesta (tosin kyllä ultrassa vitsaili harmistuneensa kun olikin "vaan yksi" tulossa..). Eli sanoisin, että meillä lapsilukua ei taideta ennalta päättää, vaan se sitten jää siihen mihin jää. Ollaan vielä nuoria ja hedelmällisiä vuosia pitäisi olla vielä toistakymmentä edessäpäin, joten en halua suunnitellakaan vielä niin pitkälle eteenpäin.

 

[Tallu -]

Meillä se meni melkein sen "yksi vielä" -tavan mukaisesti. Eli tuli kerta kiellon päälle, kun yllärikuopus ilmoitteli tulostaan. Tosin mä olen jo pienestä tytöstä lähtien jollain tapaa tiennyt, että olen joskus kolmen lapsen äiti ja niin sen sitten pitikin toteutuman :heart:

 

[InCase]

Kaks riittää mulle toistaiseksi. Miehelle kelpais kolme. Ja sitä kolmatta voi miettiä sitten kun on isompi asunto, kolmioon sopii kaks poikaa samaan huoneeseen sillä minä haluan nukkua makuuhuoneessa enkä olohuoneessa.

 

[voi apua!]

Miettiikö kaikki näitä juttuja näin tarkkaan, talous ym.Me ollaan menty siten kun on hyvältä tuntunut, eikä olla liikaa tulevaisuutta eteenpäin mietitty. Me oltiin miehen kanssa 7 vuotta yksissä kun tuli vaan olo että nyt on yhteiselämää katteltu sen verran että lapsi olisi kiva. Ikää rupesi olemaan myös sen verran ettei enää teini, mutta ei mikään riskii ensisynnyttäjäkään, joten miks ei. Toinen tuli sitten kun oli tullakseen. Itselle oli itsestään selvyys että kaveri pitää olla jos meille sellainen suodaan. Nyt on sellainen olo että tämä oli tässä. Aika tehdä töitä ja rempata taloa. Toisaalta jos kolmas yllättäisi, niin kyllähän se vastaan otettaisi. Mutta ei siis suunnitelmissa.

 

[astrolabe]

Miettiikö kaikki näitä juttuja näin tarkkaan, talous ym.Me ollaan menty siten kun on hyvältä tuntunut, eikä olla liikaa tulevaisuutta eteenpäin mietitty. Me oltiin miehen kanssa 7 vuotta yksissä kun tuli vaan olo että nyt on yhteiselämää katteltu sen verran että lapsi olisi kiva. Ikää rupesi olemaan myös sen verran ettei enää teini, mutta ei mikään riskii ensisynnyttäjäkään, joten miks ei. Toinen tuli sitten kun oli tullakseen. Itselle oli itsestään selvyys että kaveri pitää olla jos meille sellainen suodaan. Nyt on sellainen olo että tämä oli tässä. Aika tehdä töitä ja rempata taloa. Toisaalta jos kolmas yllättäisi, niin kyllähän se vastaan otettaisi. Mutta ei siis suunnitelmissa.

Pakko miettiä, jos yhtään isompi auto vaatii kuorma-autoajokorttia. :heart:

 

[Lilii lisänimetön]

Autoon ja asuntoon mahtuu kaksi lasta.

 

["Milla"]

Kolme lasta tuntui hyvältä,jos rahan kannalta lapsia ajattelee yhtään ei varmaan ois kannattanu tehdä Mutta kolme riittää,ei enään vauva arkea..

 

[Kitiara Uth Matar]

Mies on aina halunnut yhden lapsen, minä ainakin neljä-viisi.. Mulla oli yksi kun tavattiin, pieni vauva jonka olin tehnyt alkusiitosta lukuunottamatta yksin. Mies halusi sitten myös oman biologisen lapsen, joka laitettiin alulle jo reilun vuoden yhdessä olon jälkeen koska en halunnut isoa ikäeroa sisaruksille (kolme vuotta tuli sitten kuitenkin).

Vauvakuumeilen kokoajan, mutta mies ei vaan halua yhtään enempää rahallisista syistä ja koska kotimme ja automme on nyt sopiva tälle poppoolle.. Nyt kun nuorin on neljä ja menen uudelleen kouluun ja alkanut taas harrastaa omia juttujani niin vauvakuumekkin hävisi. Kuumeilu oli sitä kun kotona on tylsää ja kaipasi sitten "jotain" uutta ja jännää. Tällä hetkellä itsekkin tyytyväinen perheen lapsilukuun.

 

["kaksi riittää"]

Kaksi lasta riittää.

Kaikki on suht helppoa vielä kahden kanssa; matkustelu, asuminen, harrastukset, lasten saaminen yökylään pieninä yhtä aikaa... ja ennen kaikkea rahan takia vain kaksi lasta.

Ja enhän minä halua myöskään olla raskaana enää ikinä enkä synnyttää enää koskaan. Vauvakuumetta en ole koskaan kokenut ja vauvavuodet meillä muutenkin rämmittiin läpi joten kuten. Nyt on ihanaa, kun nuorempi on vuoden ja vanhempi 3v.

Meillä juurikin näin. Mies tosin ehkä haluaisi vielä lisää, mutta minä en jaksa enempää.

 

["vieraskin"]

Kaksi on lopullinen luku.

Ensimmäisen jälkeen olin valmis elämään yhden lapsen äitinä, sitten kokeiltiin jos ehkä vaikka tulisi se toinen (mies toivoi toista), toinen tuli ja tunnen olevani huonompi äiti nyt kahdelle kuin silloin yhdelle joten en enää ota riskiä vaan yritän parhaani näiden kahden kanssa.

 

["..."]

Kaksi on ja siihen jää meidän lapsiluku. Haluaisin kuollakseni kolmannen, mutta parisuhde sillä tolalla, etten voi siihen enempää hankkia lapsia. Ja vaikka eroaisimme, niin ei ole niin sanottua että saisin vielä mahdollisuuden saada kolmannen lapsen. Joten, olen päättänyt (kyllä, mieheltä kysymättä) että nämä kaksi riittää.

 

[Kerpele]

No kolmannen jälkeen on yksinkertaisesti pakko lopettaa sikiäminen.

Ihan just siks kun resurssit ei riitä.

 

[pus]

Olemme päättäneet miehen kanssa, että meille riittää yksi lapsi. Olisi mukavaa, että lapsella olisi sisarus, ja jotkut ulkopuolisetkin ovat sanoneet, että tehkää kaveri lapselle. Mutta raskaus oli todella vaikea minulla, samoin vauva-aika oli todella vaikea lapsen maitoallergian ja temperamentin vuoksi. En yksinkertaisesti jaksaisi samaa uudelleen, eikä jaksa miehenikään. Lisäksi meillä on taloudellisia vaikeuksia, ja haluan jatkaa opiskeluita. Tästä syystä, niin ihanaa kuin olisikin antaa sisarus lapsellemme, emme voi. Se on lopulta kaikkien parhaaksi.