Millainen ihminen ei ymmärrä, että toisella voi toimitakyky heikentyä raskaiden kokemusten myötä?

["karita"]

Meillä lapsella leukemia, ja äitini jaksaa vaan syyllistää minua kotona tekemättömistä töistä, työttömänä olemisestani etten hae uutta paikkaa tarpeeksi aktiivisesti, moittii aiemmin elämässäni tekeiäni valintoja, syyllistää minua nykyisestä tilanteesta tyyliin itsepähän lapsesi teit jne jne...

Hän ei ole kertaakaan toivottanut jaksamista, voimia, ei yhtään myötätunnon elettäkään. Lapsen nähdessäänkin on tälle vain töykeä

Ebn voi ymmärtää, miten ihminen voi olla tuollainen, ei auta vaikka hänelle sanoo että hän tuottaa pahaa mieltä meille, hän ihmettelee ai miten niin ja kieltää täysin näin olevan, ja seuraavalla kerralla on taas samanlainen ... Hänen kanssaan on veikea kommunikoidakin, kun hänelle puhuu hän ei vastaa vaan on hiljaa, ja aloittaa hetken päästä puhumaan vaikkapa edellisen päivän tv-ohjelmmista..

onko hänellä mielen sairaus vai onko hän vain ilkeä?

 

[suru tuli puolestas]

No hyi mikä äiti sulla. On mieleltään jotenkin ehkä jopa sairas. Älä kuuntele. Olet hyvä ihminen ja nyt hyvä äiti omalle sairaalle lapsellesi. Voimia miljoona!

 

[John]

Voipi olla narsistinen.

 

[Joxu]

Tulee mieleen että onko kateellinen sulle jostain tai sit vaan haluaa olla ilkee. Voi myöskin olla että, on ilkee senkin takia, että on jotenkin järkyttyny siitä että, teijän lapsella on leukemia. Jokainen käsittelee surua eri tavalla, jotkut purkaa sen sit ilkeilemällä. Ootteko yrittäny koskaan keskustella asiasta??

Ehkä ei halua välttämättä syyllistää mistään, ehkä haluaa varmistaa sen että, jatkat elämää eteenpäin vaikka teillä onkin sairas lapsi. Ajattelee tietysti että jos jotain tapahtuu, niin kuitenkin jatkaisit elämää eteenpäin. Ootko koskaan kysyny miltä sun äidistä toi tilanne tuntuu?? Voi olla että, sun äiti kärsii myös paljon.

Mutta, joka tapauksessa en ymmärrä töykeilyä lasta kohtaan, jotenkin käsittämätöntä. En myöskään käsitä sitä, että tietää teijän tilanteen joka varmasti painaa sua koko aika, niin silti ilkeilee ja purkautuu sulle. Voimia ja paljon jaksamista teille ja etenkin teijän lapselle voimia.

 

["vieras"]

Ehkä äitisi on vaikea hyväksyä lapsesi sairautta ja siksi on väliinpitämätön. Oma äitini on nimittäin osin tällainen. Ehkä äitisi on toivonut sinulle toisenlaista elämää ja on vaan nyt kyvytön tukemaan sinua. Ehkä hän on tavallaan vihainen sinulle, kun et ole toteuttanut hänen unelmaansa. Ei kovin aikuismaista silti. Selvästikään äidistäsi ei ole sinulle tueksi elämässäsi, joten jätä hänet omaan arvoonsa. Sinä olet enemmän äiti kuin hän.

 

[oikeesti...]

Aika kauhee mutsi sulla Ei tuo ole normaalia... Ei lapsi sairaudelleen mahda mitään, etkä sinäkään eikä kukaan muukaan! Kuulostaa ihan sille, että se olisi äitisi mielestä teidän vika kun lapsi on sairas Minä katkaisisin välit tuollaiseen äitiin, lähettäisin vaikka tekstiviestin ettei ole tervetullut käymään, jos ei osaa sanoa mitään positiivista.
Ja kuulostaa kieltämättä narsistille, joka ajattelee vain itseään ja keskittyy omiin puheenaiheisiinsa eikä kuuntele muita ollenkaan.

Miten olet kestänyt lapsuuden tuollaista äitiä?

 

[Mummeliisa]

Kovin vaikeatta elämänvaihetta elätte.
On täysin ymmärrettävää, että keskität voimavarasi kriisitilanteessa tärkeimpään ; lapseesi ja perheeseesi.

Voimia teille kaikille.

 

["joku"]

Miten äitisi on suhtautunut sinuun ap ennen kuin sinulla oli vaikeuksia? Minun äitini on vähän samantapainen, mutta lievemmin ja ei hän sentään syyttele minua jaksamattomuudesta, jos olen ollut masentunut tms. Mutta siis tuo, että voi suoraan jatkaa jostain ihan muusta aiheesta, kun olen kertonut hänelle vaikka jostain kurjasta sattumuksesta. Ollaan juteltu tästä, hän jollain tasolla ymmärtää olevansa puutteellinen tällä alueella, mutta ei kykene muuksi muuttumaan.

Voimia sinulle, ap. Etsi tukea muista ihmissuhteista, vertaisryhmistä, ystävistä tai jotain. On varmasti kuluttavaa, jos jäät "odottamaan" äidiltäsi sellaista kohtelua/empatiaa, jonka todella ansaitsisit, mutta joudut aina pettymään.

 

[voivoi]

toiset voivat raskaiden asioiden edessä "kylmettää" itsensä. kun on neuvoton ja keinoton olo, kaataa kaiken p****n ja ahdistuksen vielä heikompien niskaan. tuo on kamala ja katala konsti, mutta jos ei muutakaan osaa? mutta luulisi että äitisi edes itse tykönään miettisi ja tajuaisi toimintansa, vaikkei sitä koskaan sinulle myöntäisikään. voimia!

 

["karita"]

Hän on ollut aina tuollainen. Ihan aina, kaikille, mut erityisesti minulle. Silti odotan aina hänen myötätuntoaan ja empatiaa, vaikka tiedän että sitä en koskaan saa. Odotan, et jonain päivänä hän tajuaisi että on vain tämä yksi elämä ja että hänkin voisi olla onnellisempi jos ei koko ajan olisi muille ilkeä.

Elän elämäni rankinta aikaa - toivoin että äiti ymmärtäisi.
Muita kiitos teille, kaikki voimat tulevat tarpeeseen...

 

[kuluttavaa on,]

munkin äiti reagoi hyökkäämällä kun hermostuu.ei tartte olla varsinaisesti mielisairas mutta hutera sielu. kehittymättömät puolustusmekanismit. jonkun verran kykenee autettuna pahoittelemaan kun tilanne ohi. vaan teillähän tilanne ei hetkeen helpota

 

[Vivi Sursi]

Asiassa monta puolta. Sulla on nyt raskasta, koska sun koko elämä tuntuu pyörivän lapsen sirauden ympärillä.

Jos kävisit töissä, sulla ois muutakin ajateltavaa ja ehkä vähän enemmän perspektiiviä asioihin. Uskon, että äitisi tarkoittaa vain hyvää.

 

[Pesky Pixie]

Jos äitisi ei ole aina ollut tuollainen, niin ehkä hän jotenkin purkaa pahaa oloaan noin... Kamala tilanne.

Vaikeita aikoja elätte, älä sinä välitä äidistäsi vaan keskityt täysille lapsesi ja perheesi jaksamiseen.

 

[esim narsisti]

Narsistin lipevän kuoren alla vaanii tunteeton peto, joka aiheuttaa ympäristölle, kotona, työpaikalla suurta pahoinvointia. Hänen toimintapojaan voi lukea esim. googlen kautta. Ainoa keino säilyttää terveys on poistaa kyseinen henkilö elämästään. Työpaikalla tähän pitäisi olla tyly linja, potkut persiille, ja työilmapiiri paranee huomattavasti.

 

[---]

Asiassa monta puolta. Sulla on nyt raskasta, koska sun koko elämä tuntuu pyörivän lapsen sirauden ympärillä.

Jos kävisit töissä, sulla ois muutakin ajateltavaa ja ehkä vähän enemmän perspektiiviä asioihin. Uskon, että äitisi tarkoittaa vain hyvää.

Täytyy sanoa, että itse olen ollut vastaavassa tilanteessa eikä se työssäkäynti vaan onnistunut. Jatkuvaa sairaalassajuoksemista, tankkauksia, hoitoja ym.

Ja kuka olisi hoitanut lapsen jos mä olisin ollut töissä? Päiväkoti kun oli poissuljettu vaihtoehto infektioriskin ja ylipäätään jo lapsen voinnin vuoksi.