millainen suhde on niillä jotka ovat olleet pitkään seksuaalisesti haluttomia,onk omies tyytyväinen?

["nessu"]

mun veikkaus nimittäin on se että jos toinen puolisoista on pitkään seksuaalisesti haluton,ilman toteen näytettävää syytä(lääkitys), on se että suhde ei voi muutenkaan hyvin. veikkaan että jos toinen puolisoista on pitkään haluton tekemättä asialle mitään näkyy tämä joko niin että halukkaampi puoliso ei ole kiinnostunut enään niin paljoo läheisyydestä, hän välttelee kotona oloa tai on ehkä vain ärtynyt ja vihainen.

itse elin suhteessa missä 3vuotta miehen haluttomuus hiersi, lopulta olin niin vihainen siitä etten kelvannut hänelle että hakuin hänet aika pahasti, mm. pihtariksi. häpeän sitä nyt,mutta se tilanne oli niin kamala että halusin lopulta satuttaa häntä takasin.

sinä joka olet seksuaalisesti haluton,mikset mene lääkäriin/seksuaaliterapeutille/ heitä e-pillereitä mäkeen? miksi haluttomat ei välitä siitä miltä siitä toisesta tuntuu? miksi haluton kuvittelee että saa määrätä suhteessa niin ison asian? miksi haluttomat eivät ajattele eivätkä edes halua ymmärtää miten paljon se satuttaa puolisoa kun tämä ei kelpaa

 

["nessu"]

up

 

[vuwrs]

Koska seksi on ällöööö järkisyistä otetun miehen kans. Olkoot kiitollinen lapsista ja tehkööt töitä perheen eteen. Siinä on tyytyväisyyttä tarpeeksi kun saa Viel asua lastensa ja naisensa kanssa. Jos urputtaa ni joutaa mennä. Onnelinen sietää olla kun ei joudu jakamaan kaikkea eikä maksamaan elareita. Elää jopa pidempäänkin avioliitossa. Seksi on lisääntymistä varten...

 

["Wieras"]

Voisin mennä seksuaaliterapeutille jos olisi joskus aikaa. Meillä on aina seksielämä ollut huonoa, ollaan oltu noin 15 vuotta yhdessä. Seksiä harrastetaan ehkä kerran, kaksi kuussa. Itse en saa seksistä mitään, olen niin tyytymätön omaan ulkonäkööni. Miehessä ei ole mitään vikaa, vaan minun päässäni. En tiedä onko mies tyytyväinen, en ole kysynyt, tuskin on.

 

["Vierailija"]

Tästä on miljoona ketjua palstalla. Eikö voisi niitä vanhoja selata.

Ja varmaan siksi, jos on HALUTON. Jos ei HALUA jotain, niin on aika suuri kynnys lähteä asiaa hoitamaan. Sehän se ongelma nimenomaan on. Haluttomuutta voi kuitenkin aiheuttaa miljoona asiaa, ei siihen välttämättä lääkkeet auta. Jos puoliso on jotenkin epäviehättävä syystä tai toisesta toisen silmissä, niin ei välttämättä halua seksiä hänen kanssaan. Tai jos kokee koko parisuhteen epätasa-arvoiseksi. Tai mitä tahansa.

Tai sitten haluton voi kärsiä ihan yhtälailla suhteessa ja potea huonoa omatuntoa haluttomuudestaan, tällöin avun hakeminen varmasti helpompaa.

Kyse ei ole niin yksiselitteisestä asiasta, että siihen olisi olemassa vain yksi helppo ratkaisu.
Joissain tapauksissa varmasti parisuhdeterapia olisi tarpeen. Tai sitten vain ero.

 

["tämä"]

raskaus se on haluttomakis tehnyt, että en tiedä mikä siihen sitten auttaisi. Eihän mies siitä tietenkään pidä, eikä oikeen ymmärräkkään..

 

[dfdf]

[QUOTE="Wieras";29314784]Voisin mennä seksuaaliterapeutille jos olisi joskus aikaa. Meillä on aina seksielämä ollut huonoa, ollaan oltu noin 15 vuotta yhdessä. Seksiä harrastetaan ehkä kerran, kaksi kuussa. Itse en saa seksistä mitään, olen niin tyytymätön omaan ulkonäkööni. Miehessä ei ole mitään vikaa, vaan minun päässäni. En tiedä onko mies tyytyväinen, en ole kysynyt, tuskin on.[/QUOTE]

Kannattaa ensin opetella tuntemaan itsesi ja tietämään se, millainen kosketus tuntuu hyvältä. Sen jälkeen voit opettaa saman myös miehellesi. Omalle ulkonäölle voi tehdä paljon itsekin. Siitä vain reippaasti kokeilemaan uusia juttuja makuuhuoneessa. Saatatte löytää varsinaisen aarreaitan ja uuden kipinän suhteeseenne.

 

["Wieras"]

Kannattaa ensin opetella tuntemaan itsesi ja tietämään se, millainen kosketus tuntuu hyvältä. Sen jälkeen voit opettaa saman myös miehellesi. Omalle ulkonäölle voi tehdä paljon itsekin. Siitä vain reippaasti kokeilemaan uusia juttuja makuuhuoneessa. Saatatte löytää varsinaisen aarreaitan ja uuden kipinän suhteeseenne.

Pitäisi varmaan opetella. En tiedä, olenko niin ujo vai mikä on, mutta seksiasioista puhuminen mieheni kanssa on tosi vaikeaa, saati sitten kertominen ja opettaminen mitä haluaisi ja mikä tuntuu hyvältä. Mun pitäisi jotenkin vapautua ja alkaa hyväksymään itseni seksuaalisena olentona.

 

["oops"]

olen haluton lääkkeen takia, kestänyt jo pari vuotta. mikään ei auta. toivon pääseväni pian lääkkeestä eroon tai että edes vaihdettaisiin toiseen. montaa lääkettä olen kokeillut ja tämä on ainut joka on toiminut tähän saakka. miehe puolesta harmittaa ja harmittaa minuakin. toivoisin haluavani.

 

["oops"]

lisään vielä että seksiä meillä on kerran viikossa, vaikka ei huvittaisi yhtään. mutta eihän se minulta ole pois.

 

[Vierasmies]

Palstatieto no1 on, että naisen haluttomuus on normaalia mutta kuitenkin miehen syytä. Mies on joko huono sängyssä (ei nussi 60min putkeen jonka päälle ala vielä innokkaana lutkuttamaan pillua) tai sitten mies ei kehu ja ylistä naista vähintään kuudesti päivässä. Kun naiselle iskee haluttomuus se on OK, koska mies asiaa X.

Sen sijaan miehen haluttomuus on hälyttävä merkki miehen miehisyyden laskusta tai sitten uskottomuudesta. Naisella on oikeus olla hyvin vihainen ja loukkaantunut, aivan kuten silloinkin kun mies on aiheuttanut naisen haluttomuuden.

 

["nessu"]

[QUOTE="Wieras";29314784]Voisin mennä seksuaaliterapeutille jos olisi joskus aikaa. Meillä on aina seksielämä ollut huonoa, ollaan oltu noin 15 vuotta yhdessä. Seksiä harrastetaan ehkä kerran, kaksi kuussa. Itse en saa seksistä mitään, olen niin tyytymätön omaan ulkonäkööni. Miehessä ei ole mitään vikaa, vaan minun päässäni. En tiedä onko mies tyytyväinen, en ole kysynyt, tuskin on.[/QUOTE]

etkö siis välitä miehesi tunteista kerran et ole viitsinyt edes kysyä miltä toisesta tuntuu. kuule sexpolla on saatavilla nettiaikoja seksuaaliterapeutille,luulisi siis löytyvän aikaa.

minun järkeeni ei mahdu sellanen että satutetaan toista siksi että koetaan itsensä epäviehättäväksi, eikö se miehen halu kerro että hänen silmissä sinä olet kaunis?

 

["nessu"]

[QUOTE="Wieras";29314979]Pitäisi varmaan opetella. En tiedä, olenko niin ujo vai mikä on, mutta seksiasioista puhuminen mieheni kanssa on tosi vaikeaa, saati sitten kertominen ja opettaminen mitä haluaisi ja mikä tuntuu hyvältä. Mun pitäisi jotenkin vapautua ja alkaa hyväksymään itseni seksuaalisena olentona.[/QUOTE]



mutta jos olet aikuinen ihminen niin miten se voi olla niin vaikeaa? : asenne kysymys.
tykkään että hyväilet rintojani,pyllyäni, hitaasti haluan että nuolet nännejä. kirjoita kirje tai opasta seksin aikana kuljettamalla miehen kättä paikoissa missä tykkäät siitä


minä voin keskustella seksuaalisuudesta ja sen ongelmista vaikka papin kanssa. mutta mulla onkin sellanen lapsuuden eprhe jossa seksi ei ole ollut mikään häpeän aihe vaan osa aikuisten välistä rakkautta ja siitä on ihan avoimesti meillekkin puhuttu(ehkä vähän liiankin avoimesti). minä uskon että sun kannattais ehkä mennä sellaiselle terapeutille joka on koulutukseltaan pari ja psykoterapeutti, nimittäin tämä ongelmahan mitä ilmeisemmin johtuu sinusta mutta vaikuttaa teidän suhteeseen.

 

["nessu"]

Koska seksi on ällöööö järkisyistä otetun miehen kans. Olkoot kiitollinen lapsista ja tehkööt töitä perheen eteen. Siinä on tyytyväisyyttä tarpeeksi kun saa Viel asua lastensa ja naisensa kanssa. Jos urputtaa ni joutaa mennä. Onnelinen sietää olla kun ei joudu jakamaan kaikkea eikä maksamaan elareita. Elää jopa pidempäänkin avioliitossa. Seksi on lisääntymistä varten...

onko sua käytetty hyväksi joskus vai mistä tämä kumpuaa? hirveä asenne sulla miestäsi kohtaan, hän on elävä tunteva olento.

toivottavasti haet apua itsellesi