Milloin ja miten teidän vauvat omaan sänkyyn?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mii"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mii"

Vieras
Meillä poika 11kk ja mielelläni pitäisin vielä välissämme nukkumassa, mutta yöt vain ovat niin kovin levottomia! Poika pyörii ja kömpii ja syö usein, levoton nukkuja tosin ollut aina. Nukahtaminenkin tapahtuu niin, että älskää parikymmentä minuuttua välissämme ennenkuin simahtaa, riehuminen on välillä mahdotonta. Miten tuollaista edes nukuttaa pinniksessä, taitaa vain kolista laitoja vasten ja nousta pystyyn?

Olisi kuitenkin mukava jo alkaa nukkua vähän pidempiä kuin 1-2 tunnin pätkiä, mieskin joutuu välillä nukkumaan sohvalla että jaksaisi aamulla aikaisin töihin.

Onko liian julmaa tehdä siirto omaan sänkyyn ja yövieroitus samalla? Pinnis siis on meidän makkarissa, sängyn vieressä. Yövieroituksen ajattelimme toteuttaa niin, että nukun itse sohvalla niin ettei maidontuoksu olisi koko ajan vauvan nenässä.

Miten te olette saaneet vauvan siirron omaan sänkyyn onnistumaan? Toisaalta tuntuu kurjalta, onhan se vauva ihana siinä vieressä tuhisemassa ja vauvakin usein kömpii jommankumman kainaloon nukkumaan. Pitäisikö vielä odottaa ja jatkaa perhepedissä, lopettaa vain yösyötöt?
 
Meillä vauva siirtyi omaan sänkyyn ollessaan 5kk, juuri tuon levottomuuden takia. Pinnasänky oli kiinni minun sängyssäni. Rauhoitti kaikkien unta. Yösyönnit lopetti itsenäisesti ollessaan 9kk, ja vihdoinkin alkoi perhe saada unta :)

Pinnasänkyyn muutto suijui vauvan osalta erinomaisesti, tuntui että hänkin sai sen kaipaamansa rauhan ja paremman unen.

Minusta on ihan hyvä idea ajoittaa nuo samaan kohtaan, kun muutos kuitenkin tapahtuu. On jo sen ikäinen, että alkaa mennä tottumuksen puolelle yösyöminen.
 
Useimmiten lapset eivät enää tuossa iässä ravitsemuksellisesti tarvitse yösyöttöä, se tieto varmaan helpottaa itseä siinä vaiheessa, kun lapsi itkee yöllä maidon perään.
Lapsi sänkyyn illalla, eikä oteta enää yöllä viereen vaikka mikä olisi. Pitää pysyä vain tiukkana, samoin yösyöttöjen poisjättäminen vain kertaheitolla. Muutama yö voi mennä huutoa kuunnellessa, mutta sitten nukutte varmaan kaikki paremmin kuin pitkiin aikoihin.
 
Juuri tuon rauhatomuuden vuoksi vaavi on nukkunut alusta saakka omassa sängyssä. Riittää muutenkin valvomista. Sänky on on omamme vieressä. Julmaa se on aikanaan päästää lapsi kouluun ja vierottaa ennen sitä rinnaltakin. 11kk ????????
 
no kai nyt lapsi nukkuu omassa sängyssään niin kun muutkin! :O miksi oot antanu sen melskata vuoden teidän sängyssä ja nyt vasta havahdut että tarttis tehä jotain??
 
No meillä lapset on nukkunu ihan synnytyslaitokselta tulosta asti omassa sängyssään, en edes imetttänyt vieressä. vaan sen kerran kun aamuyöllä heräsivät syömään menin olohuoneeseen kiikkuun imettämään.

ei ole ollut mitään ongelmaa saada nukkumaan omassa sängyssä, eivätkä vieläkään suostu nukkumaan vieressä (4v ja 2v)
 
Aina nukkuneet omissa sängyissään, vietetään viekkuöitä sitten erikseen isompienkin kanssa.

Tosin aika usein aamulla sängyssämme on enemmän väkeä kuin illalla nukkumaan mennessä... =)
 
Meillä aikalailla sama tilanne, paitsi että poika on 8 kk.

Ollaan nyt hiljalleen aloitettu pinnasänkyyn siirtäminen niin, että nukuttaa päiväunet siellä ja illalla myös nukutetaan omaan sänkyynsä. Usein nosta vauvan viereen ensimmäisen yösyönnin aikana (pullomaidolla mennään, mutta mulle on helpompaa syöttää vieressä kuin roikkua pinniksen reunalla puoliunessa). Tää on toiminut ihan hyvin ja yllättävän äkkiä vauva tottui omaan sänkyynsä nukahtamaankin.

Sitten kun alkaa jäädä yösyönnit pois, jää myös se meidän sänkyyn siirtyminen.

Tsemppiä, kyllä se siitä :)
 
Perhepetihän on ihan yleinen nukkumismuoto vauvaperheissä, en mikään fanaatikko asian suhteen ole, mutta meillä se on ollut selviö, että vauva saa nukkua vanhempien vieressä. Ja omaan sänkyyn siirtoa on kyllä yritetty aikaisemminkin, mutta huutoa siitä vain on tullut.

Tietenkin omaa saamattomuutta ja laiskuutta, mutta univelkaisena sitä valitsee sen sillä hetkellä helpoimman vaihtoehdon. Eli en ole vasta nyt havahtunut, mutta ajattelin, että kun pahimmasta eroahdistuskaudesta on päästy, voisi jälleen yrittää. Kuukauden verran kärsi myös kauhukohtauksista tms. ja nyt kun nekin näyttävät jääneen, voisi olla aika siirtyä omaan sänkyyn.

Yösyöminen ei ole ollut niin häiritsevää, että sitä olisi pitänyt alkaa rajoittaa, etenkin kun kausittain ruoka tai rinta ei maistu päivisin. Yövieroituksen kanssa olen odotellut, että tuo eroahdistus tosiaan helpottaisi.

Ja myönnetään, että se vauvan itku tuntuu niin kurjalta etten ole edes raaskinut aikaisemmin toteuttaa näitä vieroituksia.
 

Yhteistyössä