Milloin lapsen "kuuluisi" nukkua läpi yön?

[Viljuska]

Kyselen, että milloin lapsen kuuluisi nukkua jo yöt läpeensä?? Meidän touhukas taapero 1v10kk herää edelleen yöllä n. 02.00-03.00 ja vaatii päästä meidän sänkyyn nukkumaan. Ollaan otettu sitten väliin nukkumaan, koska muuten huuto yltyy eikä enää nukahda uudelleen. Meidän välissä neiti saattaa sitten "pörrätä tunnin puolitoistakin. Itse en saa oikein nukuttua, kun tyttö on vieressä ja muutenkin alkaa jo tuntua, kun en ole yli vuoteen nukkunut yhtään kokonaista yötä (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Töissä alan olla tosi väsynyt. Keinoja? Neuvoja? Mikä teillä on toiminut? Onko tämä normaalia? Korvat on tarkastettu.

 

[Mary75]

Meillä yöt alkoivat olla täysimittaisia noin 14 kk:n ikäisenä. Olin silloin loputtoman kyllästynyt ja väsynyt yöheräilyyn, joten yksinkertaisesti päätimme että nyt se loppuu. Annoimme pojan huutaa/häärätä itsekseen yöllä ilman että menimme showhun mukaan. Pari yötä meni riehuessa, mutta sitten poika alkoi nukahtamaan uudelleen itsekseen. Nyt illalla mennään nukkumaan klo 20 ja noin kolmen ja viiden aikoihin kuuluu lastenhuoneesta ähellystä. Yöunilta herätään varsinaisesti seiskaan mennessä.

Yöunien rauhoittaminen on hieman vaivan takana, mutta vaiva kannattaa nähdä. Mitä pidempää mennään katkonaisilla öillä, sitä hankalampi on mielestäni niistä päästä eroon. Lapsi kun ei helposti luovu saavutetuista eduista. Vaikka yöt ovat alkaneet mennä meillä hyvin, niin päänvaivoilta ei silti voi välttyä. Aina tuntuu olevan uudet haasteet edessä.

Niin ja piti vielä sanomani, että meillä yöunien laatuun vaikutti olennaisesti päiväunien lyhentäminen. Poika oli nukkunut perhepäivähoitajalla melkein kolmen tunnin päiväunia, mutta hoitajan oltua sairaslomalla poika nukkui varahoidossa päivisin vain noin 1,5 tuntia. Johan alkoi yölläkin uni maistumaan. Perhepäivähoitajalle oli tietenkin ollut helppoa laittaa poika nukkumaan heti ensimmäisestä inahduksesta.

 

[Jeps vanhempi..]

No jaa, mekin tuota odotimme tai odotamme Vuoden iässä loppui tuo yösyttö/pullorumba. Annoimme vesipullon tutiksi sänkyyn. Lähes tarpeettomana se lopetettiin 2 vuotiaana, annoimme lasin yöpöydälle. Tuossa vuoden iässä alkoi nukkumaan "kokonaisia öitä". Mutta on heräillyt paljon 2 vuotiaaksi asti, vielä kolmivuotiaaksi asti, heräili milloin syystä tai toisesta.

Tyttö nukkuu vaihtelevasti meidän välissä joskus omassa sängyssä. Nyt kolmivuotiaana, nukkuu tavallaan yöt läpeensä. Mutta nyt alkaa tulla "painajaisia". Viimeksi eilen laitettiin valot yöllä päälle ja katsottiin, ettei sängyssä "ollutkaan" leppäkerttua

Taitaa olla liian pieni vielä kuvittelemaan mörköjä sängyn alle. Tuo leppäkerttu taisi olla 3 vuotiaan mörkö. Aika hämmästynyt oli, kun sitä leppäkerttua ei sitten sängyssä ollutkaan.

 

[mitä tuleva tuo tullessaan,]

Tällaista kysyisin vähän kyllä aiheen vierestä. Onko teillä, joiden vauvat/taaperot heräilevät yöllä ja haluavat pullon ym, heräilleen ihan pienestä vauvasta lähtien usein? Vai onko tämä yöherääminen alkanyt vasta myöhemmässä iässä? Meillä vauva alkoi jo laitoksella nukkumaan viiden tunnin pätkissä ja nyt 3kk vanhana ei ole enää yöllä herännyt. Monessa ketjussa puhutaan kehitykseen liittyvistä heräilykausista ja niitä tässä nyt odotellaan. Toisilla taas tuntuu, ettei ole koskaan ollut pidempiä nukkumisjaksoja yössä, eikä muuksi muutu...

 

[nukkumatin mutsi]

Kuukauden iästä lähtien nukkunut. Siihen saakka jaksoin herätellä kuuden tunnin välein, siitä asti vetänyt sikeitä yöt. Nyt 3,5kk:tta vanhana menee nukkumaan vasta 22.00 (ennemmin ei nukahda, vaikka mitä tekisi) ja nukkuu heräämättä aamuun (klo. 8.00 herää)

Edellisen kanssa olen samaa miettinyt, eli neuvolastakin sanottiin, että ei jatku näin hyvänä nukkuminen koko vauva-aikaa, eli kauhulla odotan näitä öitä, jolloin pitää alkaa itse heräilemään parin tunnin välein. Onko mitään keinoa, mitä voisin tehdä ehkäistääkseni mahdollista nukutusrumbaa.. Yösyötöt ei ole meillä kuvioissa, vaan joskus, jos lapsi herää yöllä, annan tutin ja nukahtaa siihen. Milloin tutista pitäisi luopua ja kannattaisiko yrittää aikaistaa nukkumaanmenoa? Tuntuu, että toinen on ihan virkeä vielä esim. klo 20.00.

 

[Nelly.]

Meillä on nukkunut nyt 9,5kk poika aina huonosti - tai siis ehkäpä ne ensimäiset kuukaudet kahdella herätyksellä oli ihan ok verrattuna siihen mitä alkoi 4kk iästä eteenpäin, huh. Lapsi kun oppii uusia asioita - ne tulee uniin. Esim kun oppii ryömimään, ryömitään unissaan - tutti katoaa, ja seuraavaksi seisomaan, seistään yöllä myös pinnasängyssä, kaatuillaan jne. Monilla hampaiden tulo vaikuttaa negatiivisesti uniin, kiinteiden aloittaminen (varsinkin jos ne ei maistu), korvatulehduskierteet jne.

Ehkäpä niitä on levollisia lapsiakin, mutta kaikilla on omat kautensa.

Antaisin vinkiksi niille joilla helpot tapaukset, että opettakaa lapsi alusta asti nukahtamaan omaan sänkyyn ilman ihmeellisiä rituaaleja, se vois auttaa myös ongelmavaiheessa.

Alunperin luulin että vauvat alkavat nukkumaan 6k iästä alkaen. Silloin se ainakin periaatteessa on mahdollista - ennen sitä lapsen tavallaan kuuluukin syödä yöllä.

 

[Unimatti]

Meillä poika 1v3kk ja nyt parin viime viikon aikana on alkanut vähän helpottaa. Muuten tähän asti joutunut käymään 2-4 krt yön aikana kaatamassa makuuasentoon tai silittelemässä tms. On alusta asti herännyt parin tunnin välein eikä osaa oikein itse nukahtaa. Yövierotusta yritettiin kaksi kertaa, eka kerta oli 8kk iässä ja toisella kerralla se onnistui lopullisesti 10 kk ikäisenä.

Mutta nyt on tosiaan nukuttu viikon ajan kokonaisia öitä tai yhdellä herätyksellä. Välillä on otettu viiden aikaan viereen nukkumaan. Tuntui, että meillä näihin viimeisiin yöheräämisiin auttoi ilmankostuttimen hankinta pojan huoneeseen, nyt ei herää enää tukkoiseen oloon niin kuin aikaisemmin nyt lämmityskaudella. Muuten on ollut jos jonkinlaista vaihetta, mikä on herätyksiä aiheuttanut.

 

[nukkumatin mutsi]

Meillä poika 1v3kk ja nyt parin viime viikon aikana on alkanut vähän helpottaa. Muuten tähän asti joutunut käymään 2-4 krt yön aikana kaatamassa makuuasentoon tai silittelemässä tms. On alusta asti herännyt parin tunnin välein eikä osaa oikein itse nukahtaa. Yövierotusta yritettiin kaksi kertaa, eka kerta oli 8kk iässä ja toisella kerralla se onnistui lopullisesti 10 kk ikäisenä.

Mutta nyt on tosiaan nukuttu viikon ajan kokonaisia öitä tai yhdellä herätyksellä. Välillä on otettu viiden aikaan viereen nukkumaan. Tuntui, että meillä näihin viimeisiin yöheräämisiin auttoi ilmankostuttimen hankinta pojan huoneeseen, nyt ei herää enää tukkoiseen oloon niin kuin aikaisemmin nyt lämmityskaudella. Muuten on ollut jos jonkinlaista vaihetta, mikä on herätyksiä aiheuttanut.

mutta onko siis poikasi ollut alusta asti huono nukkuja, vai alkoiko jonkun ikäisenä? Miten hän nukkui vastasyntyneenä tai 3 kk:n vanhana?

Toivottavasti teillä helpottaa pysyäkseen!

 

[jaa-a-a]

Meillä poika alkoi nukkua huonommin 5kk iässä. Nyt poika on reilut 8kk ja imetän edelleen öisin 3-5 kertaa. Olen kotona ja nukun pojan kanssa päiväunet - emme aio huudattaa edes sitä yhtä-kahta yötä että saisimme nukkua paremmin, uskon ja toivon, että jossain välissä alkaa taas nukkumaan pidempiä pätkiä. Tietysti jos itse uupuu, niin on pakko unikouluilla. Jossain luki, että vasta kouluikään mennessä lapsen "kuuluu" nukkua yönsä kokonaan heräilemättä! Toki useimmat nukkuvat hyvin jo siinä 2-3 vuotiaina.

 

[ap-75]

Meillä nämä yöheräämiset alkoi n.10kk iässä, jolloin liikkuminen alkoi todella kiinnostaa ja kävelemään opettelu. Tuohon saakka lapsemme oli "helppo" ja nukkui jo laitoksella hyvin. Muistaakseni 3kk iässä nukkui koko yön ilman yösyöttöä. Minä olin varma, että meillä oli hyvin nukkuva lapsi ekat 10kk ja sen jälkeen kaikki on ollut toisin.

 

[Aq]

Esikoinen nukkui yönsä 3,5kk iästä lähtien. On nyt 4,5v ja ajoittaisia kausia lukuunottamatta on aina nukkunut hyvin.

Kuopus heräili koko ensimmäisen vuoden. Pidettiin 1v synttäreiden "kunniaksi" pienimuotoinen unikoulu ja alkoi nukkua kokonaisia (11-12h) öitä. Siitä lähtien on nukkunut todella hyvin ja vasta viime aikoina on ollut jonkin verran vaelteluja. Ikää 2v5kk.

Muistan jostain kuulleeni että yli 6kk ikäisellä on täydet valmiudet nukkua yönsä, siihen asti heräily on ihan normaalia/tavallista. Meillä se unikoulu meni tosi hyvin/helposti ja jos sen olisin tiennyt niin se oltaisiin hoidettu jo paljon aikaisemmin =D. Lapsia on tietenkin monenlaisia ja toiset ne nukkuu koko elämänsä heräillen.

 

[Katjuska3]

Mulla ei kyllä ole esittää mitään apukeinoja ap:lle, kun meillä on 1v11kk poitsun kanssa ihan samanmoinen härdelli käynnissä. Välillä nukkuu yöt omassa sängyssä, välillä useana peräkkäisenä yönä pyrkii meidän väliin, mutta joka tapauksessa herää useamman kerran yössä edelleen. Alan olla tosi väsynyt tilanteeseen ja siksi mielenkiinnolla odotan, josko jollakulla olisi antaa joku tosi näpsäkkä konsti... =)

 

[?!]

Jaa-a-a: Miksi ihmeessä syötät 3-5 kertaa yössä? Vai eikö lapsenne nukahda ilman maito tilkkaa? Itse olen tehnyt sen päätöksen että vaikka kuinka usein herää, syötä vain max 2 kertaa yöllä. Nimittäin heräämisen syyhän ei ole joka kerta nälkä. Kaipa sen tiedätkin.

Eikö ole tavallaan outoa että lasten odotetaan nukkuvan yönsä hyvin, kun kerran monet aikuisetkin käy yöllä vessassa, ja jotkut jopa jääkaapilla, tai heräävät muuten vaan johonkin häiriötekijään....

 

[jaa-a-a]

edelliselle: Tiedän ettei heräämisen syy useinkaan ole nälkä ja joskus koitinkin olla syöttämättä... ja joskus vauva nukahti ja joskus ei.... Mutta vauvahan ei voi tietää, että koska saa maitoa ja koska ei jos joskus saa ja joskus ei, vai? Nykyään syötän aina kun herää ja vauva on puolinukuksissa ja jatkaa uniaan heti (ja minäkin). Usein jos vauva nukkuu vaikka vain tunnin ja syötän, niin seuraava pätkä voi olla neljäkin tuntia, jos en syöttäisi, voisi nukkua taas ehkä tunnin (tai sitten sen neljäkin...). Toivon, että unet tästä pitenevät, nyt ainakin paranee kokoajan. Jos alkaa huonontua, pitänee koittaa tuota paria syöttöä ja omaa huonetta ... ja viimeinen vaihtoehto on unikoulu eli siihen vain jos ihan mahdottomaksi menee ja itse meinaa uupua.

 

[1-vuotiaan äiti]

Meillä neiti valvotti yöt ja nukkui päivät 5 viikkoisesta 2,5-kuiseksi. Sen jälkeen on nukkunut yönsä omassa sängyssään vaihdelleen välillä risaisemmin, ajoittain ehjiä öitäkin.

Olen yrittänyt toimia johdonmukaisesti, toistaa iltarutiineja, välttää palvelujen antamista turhan herkästi, nukuttanut aina omaan sänkyyn (poikkeustapauksissa tosi väsyneenä nukahtaa jo syliin maitopullolle). Kehityskaudet kyllä vaikuttaa varmasti nukkumiseen, sillä itsestäni tuntuu, että riippumatta tekemisistäni välillä tulee yöheräilykausia, jotka sitten yks kaks "selittämättä" taas lakkaavat. 10-11kk iässä siirsin tytön omaan huoneeseensa nukkumaan ja se paransi selvästi sekä minun, että tytön unia. Olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.

Nyt 1v 1kk tyttö menee siis nukkumaan n. 22 (meilläkin on aikaisemmin turha yrittää, vauvana nukkumaanmenoaika oli 24...). Välillä nukkuu heräämättä n. 8.30 asti, välillä haluaa "varhaisaamiaisen" maitopullon muodossa n. 6-7 aikaan ja nukkuu sitten jopa 9.30-10 asti. Joka yö jossain välissä ynisee/huutelee (kaikkea en varmasti enää edes kuule), mutta usein rauhoittuu itsekseenkin, kun en enää ole vieressä heti hyppäämässä. Silloin tällöin joudun nousemaan ja auttamaan tutin etsinnässä. (; Maitoa en annan ennen tuota klo 6 vaan tarvittaessa rauhoittelen muilla keinoin.

Vuodenvaihteen jälkeen onkin edessä raju "rytminsiirto", kun palaan töihin ja tytön pitää totutella aikaisempien aamujen myötä myös aikaisempaan nukkumaanmenoon.

Toivottelen kaikille jaksamista risaisiin öihin ja tietysti mahdollisimman monelle levollisia öitä!

 

[Meidän]

poika on aina ollut hyvä nukkuja.Läpi yön ilman heräilyjä alkoi nukkumaan 7kk ikäisenä kun lopetettiin yösyöminen.Nyt ikää on 2v5kk ja nukkuu yönsä kuin tukki

 

[Yleisesti...]

Minulle on neuvolassa sanottu että on oikein tavallista ja normaalia että lapsi valvottaa ja heräilee hyvinkin parivuotiaaksi asti ja sitten alkaa useimmiten taas painajaiset siinä kolmannella ikävuodella, eli varaudu vain unettomiin öihin.Neuvolatäti sanoi lisäksi että kyllä asia on niin että kun vauva tulee ovesta sisään, niin vanhempien unet lentää ikkunasta ulos siinä samalla.Sitä se vauva/taaperoarki on.Näin siis ainakin siinä tapauksessa että kiintymyssuhde on hyvin kehittynyt ja äiti vastaa lapsensa tarpeisiin viipymättä ensimmäisen vuoden aikana ja alle vuoden ikäistä ei vielä saisi missään tapauksessa ainakaan huudattaa,sillä sen ikäisellä on aina joku selkeä syy huudolle, joka vaatii välitöntä toimintaa.Senkin jälkeen pitkälle kolmannelle vuodelle kehoitus olla varovainen huudattamaan ainakaan yksin.

 

[meillä]

esikoinen herää vielä lähes joka yö, yleensä 2-3 kertaa ja nukahtaa uudelleen sitten. Huutaa huoneessaan, kunnes joku käy vilkaisemassa ja sanomassa, että nyt nukutaan. Joskus ollaan "huudatettu" vähän pitempään jonkin aikaa, mutta eivätpä ne heräilyt kyllä mihinkään loppuneet silläkään. Ja kuopuskin herää siihen itkuun, joten tällä hetkellä käymme sitten rauhoittelemassa. Viereen ei pyri, eikä nouse sängystään (nukkuu siis omassa huoneessa). Kyläilyreissuilla usein nukumme samassa tilassa, ja sielläkin kyllä herää huutamaan ihan samalla tavalla... joten en usko, että nukkuisi meidän huoneessammekaan, mihin ei kyllä nyt edes mahtuisi nukkumaan.

 

[edellinen vielä..]

niin ja siis ikää 2v3kk.

 

[ja vielä...]

ja ollut aina huono nukkuja, joku sitä kysyikin. Vauvana parhaat unet 3-5kk iässä, sitten aivan kamalaa heräilyä 6-9kk ja taas kävelyn oppimisen aikaan 12-13kk... pientä helpotusta 1v9kk iästä alkaen, mutta tosiaan herää edelleenkin lähes joka yö.

 

[Jooo....]

Heräily on normaalia, huudattaminen ei.Tosi ikävää kuulla että joku on antanut lapsensa yksin huutaa hätäänsä.Sinne pitää mennä rauhoittelemaan lasta, koska kyllä hänellä on jokin syy huudoilleen jos noin huutaa.Oppii reppana vain luopumaan uskosta siihen että häntä autettais vanhempien toimesta.Vaikuttaa pahasti myöhemmin tuollainen "huudattaminen".Onhan se psyykkinenkin tuska aito tarve, ihan siinä kuin nälkä ja janokin ovat.Noin pieni ei vielä hallitse tunteitaan ja kokee äärimmäistä turvattomuutta jäädessään yksin tunteidensa kanssa.On aivan täyttä puppua että lapsi lopettaa huudattamalla yöhuutonsa, kun hätä voi olla henkinen.

 

[höh]

Heräily on normaalia, huudattaminen ei.Tosi ikävää kuulla että joku on antanut lapsensa yksin huutaa hätäänsä.Sinne pitää mennä rauhoittelemaan lasta, koska kyllä hänellä on jokin syy huudoilleen jos noin huutaa.Oppii reppana vain luopumaan uskosta siihen että häntä autettais vanhempien toimesta.Vaikuttaa pahasti myöhemmin tuollainen "huudattaminen".Onhan se psyykkinenkin tuska aito tarve, ihan siinä kuin nälkä ja janokin ovat.Noin pieni ei vielä hallitse tunteitaan ja kokee äärimmäistä turvattomuutta jäädessään yksin tunteidensa kanssa.On aivan täyttä puppua että lapsi lopettaa huudattamalla yöhuutonsa, kun hätä voi olla henkinen.

Eikä ole puppua.
Kokeneena tiedän sanoa,että meidän kohdalla ainakin huuto oli niin vihonviimeistä hommaa joka jumalan yö,eikä sen tarkotuksena ollut,ku saada minut nostamaan hänet syliin ja viereen ja tissi suuhun.
Jännää oli,että huudot loppuivat,kun lopetin imetyksen kokonaan ja kahtena yönä huudatin.
Annoin huutaa ensin 10min...kävin sängyllä,taputin pyllylle ja lohdutin ja menin pois.Huutoa jatkui kauan,mutten antanut periksi.Annoin vaan huutaa,koska kyse ei tod ollut hätäitkusta,jonka jokainen äiti omalta lapselta tuntee.

 

[jep....]

Kuinka kauan aikaa tuosta on kun huudatit?Eli sitä sitten kyselen että onko se huutamattomuus jatkuvaa nykyisin öisin?Jospa lapsesi luopui toivosta jo kahdessa yössä suhteesi, että et häntä enää auta jos hänellä on hätä?Huudattaminen voi myös vaikuttaa vauvaan siten että jos hän ei saa tarpeilleen vastausta, hän voi jopa masentua aivan pienenä.Hän ei luota enää avun tuloon ja tulee kyllä kiltiksi mutta seurauksia sitten voi tulla tästä.No, ok, ei varmaan aina ihan näinkään mutta itse en kuitenkaan ottaisi riskiä.Tarve se kuitenkin on sekin että tarvitsee äidin lähelle.Pienet vauvat eivät vielä niin kutsutusti "nakita".Heillä on vain tarve, mihin tulee vastata.

 

[höh]

4vuotta sitten huudatin ja kahden yön jälkeen lopetti yöhuudot.Ikää hänellä silloin 11kk,eli ei kuitenkaan ihan vauva.Ja tiesin kyllä tasan mistä kiikasti.Olisi vissiin pitänyt jatkaa loputtomiin omia turhia heräilyjä ja imettämisiä,kun tuskin on nälästä ainakaan kyse.
Jos nyt sattui kerran kaks heräämään,niin kyllä minä lohduttamassa kävin.
Ihan mukava viisi vuotias meillä kuule on...ei ole yhtään masentunut...kaikkeni äitinä olen hänelle antanut ja lapsi on onnellinen.
Haluaisitko kenties lisää "neuvoja" antaa?
Mulla olisi 12v tyttö...ehkäpä sinulta neuvoja ymmärryksestä hänen orastavaan murrokseen,etten vainkaan aiheuta hänelle masennusta??? Sitten olisi vielä pojat 9v,5v ja 2v.

 

[Jep jep....]

En minä välttämättä puhu nyt sinun tapauksestasi, vaikutat kyllä ihan tilannetajuiselta äidiltä.Mutta lähinnä sitä ettei aivan pientä vauvaa saisi lainkaan huudattaa.Sinun lapsesihan olikin jo tuossa melkein vuoden ikään ehtinyt että sinällään eri.Ehkä olen vain säikähtänyt erään tuttavapariskunnan toimia, huudattivat vastasyntyneestä asti miltei vauvaansa..yleinen sääntö lienee ettei tule huudattaa alle vuoden ikäistä.