Meillä esikoinen siirtyi päästävedettävään sänkyyn kun ikää oli 1 v 8 kk, koska toinen lapsi oli tulossa. Se oli virhe. Luonteesta taitaa tämä olla kiinni: toiset eivät karkaa sängystään koskaan, meidän muksu karkasi ekana iltana 88 kertaa. Siitä tilanne parani nopeasti ja välillä oli iltoja, jolloin se ei karannut kertaakaan, mutta nyt kun olen itse kiinni vauvan iltaimetyksessä ja mies hoitaa esikoisen sänkyynpalautukset, on tilanne taas riistäytynyt käsistä.
Öisin ei onneksi karkaa, vaan huutaa meitä jos herää. Aamulla kyllä tassuttelee makuuhuoneeseen. Päiväunet menee vielä huonommin, lapsi ei pysy sängyssään sekuntiakaan jos sille kääntää selän. Tällä hetkellä nukutan molemmat lapset meidän sänkyyn samaan aikaan päikkäreille, esikoinenkin makoilee rauhassa kun imetän vauvaa. Pinnasänkyyn nukahti kyllä itsekseen sekä päivällä että illalla, joten tämä tilanne on tosi harmittava.
Jos pelkäät että lapsesi pääsee kiipeämään pinnasängystä, kannattaa siirtää tavalliseen. Myös jos lapsi on rauhallinen luonteeltaan, siirto voi sujua ihan hyvin. Mutta jos kyseessä on menevä tapaus, niin karkailua voi olla tiedossa (tietysti sänkyynpalautus pitää tehdä nopeasti ja eleettömästi). Mä kyllä arvasin että meidän lapsi olisi karkailija (siksi niitä karkumatkoja alussa laskinkin
), mutta en halunnut hankkia toista pinnasänkyä. Mutta jos olisin arvannut että tästä tulee pitkäaikainen riesa (osittain kyllä siksi, että mies ei hoida palautuksia riittävällä teholla), niin en olisi siirtänyt noin pienenä.
