Hae Anna.fi-sivustolta

milloin sopiva ikä pestä pippelin alta..

Viestiketju osiossa 'Lastentaudit' , käynnistäjänä 2 pienen pojan äiti, 24.09.2005.

  1. Mummomuori Vierailija

    Olen aina pitänyt itsestäänselvyytenä, jotta poikalapselta pestään pippeli myös esinahan alta syntymästä saakka joka päivä. Silloinhan huomataan sekin, onko esinahka liian kireä ja vaatiiko se muutakin, kuin ajan kanssa venymistä. Tuo venyminen tapahtuu luonnollisimmin tietysti silloin, kun se pestessä hieman kiristyy. Pojat osaavat itse venyttää ja pestä pippelinsä, kun äiti tai isä kehottaa ja valvoo sen tapahtuvan jo aika pienenä, viimeistään 2-4 vuotiaina.

    Olin itse koulutuksessa viikon, kun lapseni (2 poikaa) olivat pieniä, nuorin 3 vuotias. Kun tulin kotiin, oli nuorimmalla pippeli kipeä. Isi ei ollut käyttänyt lapsia kylvyssä eikä pippeliäkään siten oltu pesty. Esinahan alus oli tulehtunut ja möhnäinen. Arvatkaapa, saiko isi huutia!! Hyvä, etten korville lyönyt. Ensimmäiseksi laitoin lapset kylpyyn ja pippelit pestiin siellä perusteellisesti, vaikka se kävikin kipeää. Olo alkoi helpottua heti ja 2-3 päivän tehokylvetyksin siitä selvittiin.

    Emmekö me äidit tiedä tuommoiset asiat ihan luonnostaan? Tyttölapsen pimpin pesu ja pojan pippelin pesu ovat luonnollisa asioita.
     
  2. Ei meilläkään sitä pippeliä mitenkään erikseen olla pesty, suihkuttelemalla vaan kunnes nyt sitten.
    ( poika tällä hetkellä reilu 3 v) aamulla itki pissaa tehdessä, luulin et vatsa kovana että sitä itki, koska kärsitty joskus ummetuksesta.

    Huomasin sitten että pippeli oli kolminkertainen ja aivan punainen!
    Äkkiä sitten päivystykseen ja ensiapuun jossa lääkäri totesi, että kuolio vaara, että siellä on esinahka liian kireällä että lastenkirurgille!
    Osastojen väliä juoksennellen siten loppujen lopuksi päästiin kirurgille, joka totesi että tulehdushan ja paha sellainen siellä esinahan alla.

    Nyt viikon kovat lääkekuurit ja silmätipat 3 x päivään esinahan alle.
    Ei todellakaa tunnu kivalta ei pojasta eikä äidistä joka ne tipat joutuu laittaa.

    Eli kyllä minä ainakin suosittelen kaikille sitä kunnollista pesua, ikään katsomatta.
    Että jos tulehdus äityy niin pahaksi et paikat turpoo ettei ole mitään esinahkaa enää turvotuksen jäliltä minkä sitä alle enää rohtoa antaa niin ei ole mitenkään helpot oltavat.

    Lääkehoitona vielä lääkkeitten päälle suihkuttelua monta kertaa päivään...
     
  3. poikien pesut... Vierailija

    Meillä on 15Poika miehistyi ja kävi välillä yksin saunassa ja välillä isän kanssa, Pikkuveli syntyi ja tohina oli melkoista veikan ympärillä. Vähitellen tavaksi muodostui että kävimme mieheni ja pienen pojan kanssa saunomassa. Ja isoveikka alkoi käymään itsekseen. v, poika ja 3,5v. Tottumattomina vanhempina, teimme kaiken kuin ohjeistettiin.. Vanhimman pojan kohdalla, neuvottiin että siinä 5-6v. olisi hyvä alkaa pestä pippeli myös esinahan alta. Ja mehän toimimme niin, joku kyllä sanoi että aikaisemmin..mutta eipä niitä uskottu. Poika oli kovin kiinnosrunut jo pienestä miksi äiti on tuollainen ja mikä isällä, tuolla on..normaaleja lasten kiinnostuksen kohteita. Pojan ollessa 5,5v, päätimme että isä saa nyt alkaa opettamaan sitä pippelin huoltoa pojalle. Saunassa isä näytti ojale että pippelin päällä om tälläinen nahka ja se on pestävä myös ja että kaikkipojat pesevät sen sinunikäisenäsi ja aikuiset miehet myös. No isä tarttui tuumasta toimeen, suihkutteli ja pesi pojan tavallisesti kuin ennenkin, mutta sitten tuli tämän pippelin pesun vuoro. Mieheni kävi hellästi pojan esinahkaan kiinni ja alkoi varovast vetää nahkaa pojan pippelin päältä pois. Terrskan pää tuli esiin..mutta sitten alkoi hirveä huuto, että sattuu - ensin mies arveli että terska oli niin hellä, että se tuntui aralle. Tilanteen rauhoituttua yritettiin uudestaan - sama juttu, isä kuitenkin veti nahan kokonaan pois pojan kirkuessa. Alta paljastui valkoista töhnää joka pestiin puolipakolla pois, Poika huusi kuin syötävä isän rauhoitteluista huolimatta. ja pippeli oli seissyt koko toimituksen " ajan jäykkänä - no normaalin tapaista oliajatus. Sitten pippeliä suihkutettiin lämpöisellä vedellä ja tilanne nyt hieman helpotti. Mutta kun mieheni yritti vetää nahkaa takaisin terskan päälle, se ei meinannutkaan, liukua takaisin, Kova oli pojalla huuto kunnes esinahka oli takaisin paikallaan. Koko illan poika valitti ja kiukutteli että pippeliin sarttuu, eikä meinannut antaa edes katsoa sitä. Puoliväkisin mieheni kuitenkin katsoi ja venutti esinahkaa aivan pikkuisen, nähdäkseen oliko terskan päässä jotain muutoksia. Ei kaikki näytti ihan ok. Päätimme kuitenkin mennä lastenlääkärin juttusille. Mieheni meni, pojan kanssa bediatrille ja siellä se näytös vasta oli kamala ollutkin. Poika riehui ja kieltäytyi yhteistyöstä ja lääkärin mielestä, sinne housuihin oli nyt kuitenkin katsottava. Mieheni riisui, pojan puolipakolla ja piteli poikaa tutkimusalustalla. Lääkäri tutki pojan alapään perusteellisesti ja sai terskan liikkumaan. Hänen mielestään ympärileikkaus olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta kun poika oli noin nuori suositteli että katsotaan nyt jokin aika vielä, jospa tiukkuus vähenisi. Käski suihkutella, ottaa istumakylpyjä lämpimässä vedessä ja määräsi, jotain nestettä (jota en nyt enään muista) ruiskutettavaksi päivittäin kylvyn jälkeen nahan alle. Ja totesi että jospa poika, itse oppisi venuttelemaan nahkaa, ajan myötä, kun ensi sitä tehtäisiin vanhempien toimesta. No tuumasta toimeen ja poika jokailta ammeeseen ja mies leikkimään ja maanittelemaan poikaa. Kaikki sujui hyvin kunnes tuli pippelin vuoro. Olipa sellainenkin vaihe ettei pippeliä saanut edes suihkuttaa (ja tässä vaiheessa ei ollut edes tarkoitus, koskea koko esinahkaan). No tämä peli pantiin aikanaan poikki ja kuivattu poika laitettiin pyyhkeelle lattialle ja selitettiin juurta jaksain että pippeli oli nyt vähän "kipeä " ja sitä piti hoitaa raivo oli melkoinen ja teimme tämän väsin.. Minä istuin kevyesti pojan rinnalle ja pidin käsistä kiinni, katse oli poikaan päin ja yritin jutella kaikin konstein. Mieheni istui kevyesti pojan jaloille. (monta monituista asentoa ja suoritustapaa, oli jo koitettu. :/ ) No nyt poika ainakin oli paikoillaan ja mies ruiskutti varovasti ainetta pippelin päästä esinahan ja terskan väliim. Ja periaatteellinen vastaanpaneminen meidän jukurilla jatkui...Tätä soovia kesti noin kuukauden ja sitten piti vaihtaa tohyorin määräyksestä, toiseen lääkkeeseen jota meille oli määrätty. - Mutta ainoa mutta oli se että sitä laitettiin vanupuikoon ja vanupuikko piti työntää esinahan ja pipelin väliin ja yrittää saada puöriteltyä aine ympäri terskaa, toimenpide piti tehdä minimissä X3 aina iltaisin. Kaameeta, aattelimme jo että mitähän traumoja pojalle aiheutammekaan. Teimme työtä käskettyä, tai mieheni teki ja minä pitelin poikaa.Huuto oli mahtava ja tilannetta vain pahensi se että, pippei jopotti koko ajan ja nainollen vaikeutti entisestään vanupuikolla lääkkeen laittoa. Tätä kesti n. kolmisen viikkoa. Kunnes eräänä iltana esinahka luiskahti päältä pois itsekseen ja lääkkeen penslaaminen helpottui, samoin yhteistyömme parani . Tätä touhuttiin n. viikko ja samalla isä venutteli nahkaa varovasti, kun se meni sujuvasti aivan taakse ja tuli helposti päälle. Päätimme että nyt tämä tivoli saa loppua ja suihkun jälkeen poika saa ruveta itse lääkitsemään pippeliään, isän valvoessa. Kaikki alkoi sujua mallikkasti, poika ylpeänä esitteli isälle pippeliään ja pesi ja suihkuttikin sen itse, isän valvoessa. Ja olipa vaihe että isälle piti näyttää "taikatemppu" - miten pienestä tulee iso ja kova tikku, esitteli poika pippeliään isälle, pestessään sitä (pippeli nimittäin, seisoi aina kun hän sen pesi). No vähitellen poika oppi huolehtimaan pesuista ja lääkkeen laitosta itse, mieheni vain joskus teki tarkastuskäyntejä että kaikki sujui kuin oli sovittu. Lääkitys loppui ja poika alkoi huolehtia pesuistaan itse. No vuodet kuluivat....pikkuveikka syntyi ja tohina oli melkoista. Mies ja minä kävimme saunassa ja isoveikka sanoi ettei enään sauno kanssamme. Täysin ymmärrettävää. Isoveikka oli vähän ärtyisääkin ärtyisempi ja varsin kin isälleen..näin jälkeenpäin ajatellen, tilanteissa oli jotakin sellaista että hän olisi halunnut kertöa isälle jotai. Pistimme kaiken murroiän piikkiin - meillä oli perheessä hyvä henki ja juteltiin aina kaikki yhdessä tai erikseen. Mutta itkut itkettiin ja ilot iloittiin pääösin yhdessä. Kävimme kesäisin mieheni vanhempien mökillä ja elämä oli seesteistä. Saunoimme ja uimme, nauteimme kesästä,Saunavuorot olivat milloin mitenkin. Mutta meidän isoveikka ei tahtonut isänsä eikä vaarinsa kanssa käydä saunassa vaan, yksin - no ei sitä kummemmin ajateltu. Vaan naureskeltiin leikillämme että sauna oli niin suuri että olisimme kaikki mahtuneet sinne. Tämä tuntui isoaveikkaa melkein suututtavan. Kerran sitten olimme, mökillä vain meidän perheen kesken ja isoveikka oli saunassa kun mieheni päätti mennä saunaan hänen kanssaan. Poika oli aivan järkyttynyt ja alkoi huutaa etteikö täällä saa saunoakkaan rauhassa. Isänsä oli vastannut että, nyt ei ja että miistä mättää. Poika oli jalat ristissä saunan nurkassa ja oli ollut hyvin erikoisen oloinen..no piti lähteä uimaan, poika ei lähtenyt ja isän palattuauimasta veikka oli jo kuivattelemassa itseään. Mieheni siinä vähän ihmetteli, että jokos pesit näin nopeasti ja olisi toivonut että olisi pesty toistemme selät, ei nyt kuului vastaus. Mieheniistui siihen pukuhuoneeseen istumaan ja tarinoimaan (ja oli onneton- no onneksi istunut vahingossa veikan vaatteiden päälle) Veli kuivaili siinä ja sai kauhean raivarin kun tajusi missä hänen vaatteensa olivat.. Rauhallinen mieheni oli napannut veikan syliinsä ja todennut etteihän tuo nyt ton arvoinen asia ollut, auto oli puolillaan kesäväätteita. Poika vain raivosi ja mieheni piti häntä polvellaan ja koitti rauhoitella. Ison veikan pyyhe oli pudonnut lattialle ja nyt taisi jotain selvitä. Mieheni oli, ensin mennyt aivan hiljaiseksi, ei siitä että hänen poikansa karvoitus oli tursunnut isiksi, kaikillahan niin käy.. mutta pojan siitin oli aivan käyrä, punainen ja turvonnut. Tuppi peitti koko terskan pään ja vasemman puoleinen kives oli turvoksissa ja pussi aivan punainen. Veki koitti peitellä asiaa. Mieheni ensijärkytykseltään kysyi että oliko hän satuttanut pippelinsä jossain vai mitä on tapahtunut. Hetken päästä isä oli pyytänyt nähdä mistä oli kysymys. Veikka yritti peitellä. kädellään ja kieltää ettei mitään. No käsi ei sitä näkyä pystynyt peittämään. Mies siirsi kädet syrjään ja veikka tarttui isäänsä kaulasta ja itki sydäntäsärkeväst pitkän aikaa. Vihdoin itku vaimeni ja mieheni oli pyytänyt saada katsoa. Oli onnistunut, sillä ehdoin että siihen ei kosketa. Ei kosketa ei totesi isä, mielessään ajatus että tuollaista hän ei ollut nähnyt koskaan... Vihdoin mieheni kysyi mitä oli tapahtunut ja veli oli kertonut, pitkän tarinan siitä kuinka esinahka ei ollutkaan lähtenyt joku aamu enään irti ja miten se ei antanut yhtään periksi ja siitin oli vain jatkanut kasvamistaan ja miten kipeää teki kun pippeli aina välillä alkoi seisomaan ja miten sieltä esinahan päästä valui...jne.Aina välillä itketti ja että nyt oli toinenkin kives arka (nyt selvisi mihin meidän pojan urheiluharrastuskin oli parivuotta sitten stopannut kuin seinään ja se miksi ihmettelin aina silloin tällöin pyykkiä koneeseen laittaessani kummaa hajua korista, mutta en sen tarkemmin pyykkejä tutkinut, pesin vain korit ja tungin ainaista pyykkivuorta koneeseen.) Saunakammarissa puhuttiin ja itkettiin, huutelin jo iltapalalle poikia ja mieheni tuli saunan ovelle ja sanoi että tullaan kun saadaan nämä miesten jututut puhuttua. Ja samalla viittoi minulle että ole hiljaa, äläkä tule tänne nyt. Mieheni kysyi että onko siinä kova särky ja siihen auttaa lämmin vesi suihku..vähäksi aikaa. Ok. totesi mieheni, mutta nyt ei auta kuin että mennään lääkäriin, johon poika ilmoitti ettei tule! Isä koitti selittää että nyt on pakko jne. Poika intti ettei lähde, kuoleekin kuulemma mielummin....no aikojen kuluttua, selvisi että poika oli jo kuukausia pelännyt että kikkeli varmasti leikataan pois. Ja siitäkös se vakuuttelu alkoi ettei varmaan... Oli päätetty, että ensiyö mennään näillä ja pidetään tämä miesten välisenä asiana, näin oli sovittu ja puhuttu vielä ettei isölta mieheltä nyt kikkeliä olla viemässä ja poika vuodatti vielä krötiilin kyyneleitä tovin. Sitten tulivat iltapalalle ja näin naamasta että jotain ikävämpää on sattunut. Yöllä sitten poikien nukkuessa kerroin vaimolleni, missä mennään - pakko oli rikkoa miestenvälinen sopimus... Mies keksi siinä aamuyön tunteina, tutun lääkäri tuttavansa - jospa saisin hänet langan päähän... Ja meidän tuurillä hän vastasikin, seikkaperäisesti mieheni kertoi kaiken tämän ja ihmetteli kun nahka oli alkanut pelittää jo pienenä niin hyvin, ystävä lääkäri tivasi vuotta ja lääettä millä oli penslattu jne. Vuoden muistimme HYVIN, mutta emme lääkkeitä. Nyt alkaa olla kiire, totesi mieheni tuttava. Mutta millä poika saadaan lääkäriin - mietittyään hetken, totesi mahdolliseen tilan äkilliseen huononemiseen ja että mieheni on nyt hyvän osuutensa tehnyt ja ei saa poikaa sieltä väkisin lääkäriin. Eikä ole syytäkään, sillä selvältä pahalta tulehdukselta tuo kuulosti. Hän lupasi tulla käymään, kun vapautui juuri päivystyksestä. Mieheni hiipi pojan huoneeseen ja totesi hänen vielä nukkuvan, varovasti hän kohotti lakanaa ja toivoi ettei pojalla olisi housuja. Ja niin onneksi olikin. Nyt oli toinenkin kives turvonnut ja siittimestä valui jotain ja sekin näytti turvonneelta. Pian tuttava tohtorimme saapui ja sanoi että tiedän teidät äärimmäisen hienotunteisiksi, mutta nyt tämä homma pitää hoitaa vieläkin hienotunteisemmin, olihan kysymyksessaä murroikäinen herkkä poika ja jostain vakavammasta oli kystymys......Mieheni men pojan huoneeseen ja herätteli häntä tutuin rituaalein. Poika sanoi että nyt sattuu vielä enemmän, mutta lääkäriin hän ei lähde. Mieheni sanoi että nyt on saatava apua ja pian ettei satu mitään pahempaa. Poika parahti taas sydäntäsärkevään itkuun, leikkaavat ne sen kuitenkin pois hän nyyhkytti isänsä kaulassa, Tuttu lääkärimme meni huoneeseen jatoivotteli huomenet ja kertoi että on joskus tavattukin parivuotta sitten ja etä nyt sinulla on vähän ongelmia, saisikos katsoa, poika huusi ettei saa katsoa ja mene pois. Isä pitipojasta kiinni ja lääkäri otti lakanan pois. Et koske huusi veikka. - En koske en varmasti, mutta nyt sinut täytyy saada sairaalaan ja mitä pikemmin sen parempi. Vei rääkyi eetei lähde ja lääkäri vakuutti etteihän siellä sairaalassa, mieheltä nyt pippeliä poisteta..näin se jotenkin eteni. Lääkäri sanoi pistävänsä, Veikan pakaraan pienen pistoksen joka auttoi kipuun.. Rauhoittava se pistos oli ja Veijkka oli horroksessa. Äkisti lääkäri soitti ambulanssin ja joitain muita puheluita sairaalaan. Minä aloin itkemään, tästä kaikesta ja mies sanoi voisiko minullekin antaa jonkun piikin... Eipä taida tarvita, sanoi lääkäri itku auttaa, mutta totesi että yhtään liian aikaisin ette minua hälyttäneet. Hän tutki varovasti pojan pippeliä ja kiveksiä, veikka murahteli horroksessaan. Kysyin että onko tää kovin vakavaa -johon lääkärirauhoittavasti että teemme parhaamme.. Ambulanssi tuli ja mieheni meni mukana. Lupasin tulla pikkuveikan kanssa perässä.
    Sairaalassa veikkaa tidettiin kolme päivää "nukuksissa" ja dignooseja tuli melko liuta penis ja kivekset olivat tulehtuneet samoin esinahan alla trskassa oli paha tulehdus kuin muös vitsarakossa, verenmyrkytys oli hyvässä vauhdissa ja esinahka leikattiin pois. Selvisi myös että lääkkeet, ne penslaukset oli tarkoitettu ensihoidoksi ja valmisteleviksi toimenpiteiksi esinahan poistoa varten - sitähän meille ei kukaan kertonut....edessä on vielä yksi leikkaus, toinen kives on poistettava ja tilalle laitetaan proteesi. Toinen kives saatiin pelstettua ja tuottaa kyllä "siementä" aikanaan. Leikkausta odotellessamme käymme yhdessä ja veikka yksin terapiassa - mysteeri on vielä se miksei hän isälleen edes kertonut, oireistaan..oliko syy sitten niiden hirveiden, inkvisitiota lähentelevien penslausten. Ja ihmetys on vielä suurempi kun olen ajatellut, että meidän perheessä kaikki asiat on puhuttu..??? Olemme kuitenkin saaneet takaisin oman ison miehenalun joka on taas iloinen itsensä..ja tytöjäkin pyörii kuvioissa.. Mutta yksi asia on varma että pikkuveikan pippeli pestään kylvetysten yhteydessä, myös esinahan alta ja hyvin tuo on kaksivuotiaasta liikkunut - sanoipa neuvolatäti mitä halusi tai oli mitä mieltä hyvänsä..mutta tästähän ei laulua tehdä.
     
  4. Isämies Vierailija

    Aihe näköjään vetää lapsia ja lapsenmielisiä provoilemaan...

    Pikkupojalla hormoonituotanto kehittyy ja on täysin normaalia, että vastasyntyneellä on erektio. Lapsi yleensä alkaa saamaan tyydytystä omien sukuelimiensä koskettelemisesta noin kolmevuotiaana, tytöillä tämä on yleisempää kuin pojilla. Meidän mukula teki tätä jo yksivuotiaana kun "löysi pippelinsä", ei se tee lapsesta perverssiä ja asiasta kiusaantunvat yleensä läheiset jotka eivät tiedä mistä on kyse. En kiinnittäisi asiaan mitään huomiota jolloin seksuaalisuudesta ei tule lapsen mielessä elämää suurempaa, likaista tms. Muksu oppii aikanaan, mikä on sopivaa muiden ihmisten läsnäollessa ja mikä ei.

    Esinahan alta pesemisestä: Siinä vaiheessa kun esinahka on irtonainen ja liikkuu helposti taakse. Alkuun se menee vähemmän, sitten kokonaan jos rakenne on oikea. Jos mitään komplikaatioita ei ole, viimeistään kouluterveydenhoitaja todentaa asian (muistan itse ala-asteelta miten asialla ilakoitiin päiviä, "se akka runkkasi"). 7-vuotias osaa varmasti itse pestä pippelinsä ja hänelle voi kertoa, että hänen se kuuluu tehdä siinä kuin muukin pesu. Ainakin meillä muksu matkii isäänsä melkein kaikessa ja suomalaiseen yhteissaunomiseen pesukin voidaan luontevasti opetella yhdessä ilman että siinä olisi mitään seksuaalisuutta, tai että siihen pitäisi yhdistää "amerikkalaista" hysteriaa.
     
  5. joku Vierailija


    ei esinahka tulehduksen takia ole terskassa kiinni, se on normaalia että esinahka ei liiku alta 6 vuotialla.
    itselläni ei vielä kymmenvuotiaana liikkunut kuin vähän taaksepäin.
     
  6. pienet runkkarit Vierailija


    Normaalisti virtsa pitää pojan pilin puhtaana siihen asti kun poika aloittaa runkkaamisen , se tapahtuu normalisti 12-14 -vuoden iässä silloin on ehdottoman tärkeää pestä siitin vähintään kerran päivässä.
     
  7. RepeA Vierailija

    Olin 16-vuotias kun äitini lähetti minut lääkäriin. Se oli ensimmäinen kerta jolloin huomasin, että esinahka voidaan vetää terskan yltä taakse, kun lääkäri teki sen. Pesemättömästä kikkelistä löytyi selitys ihmeellisiin sairausarvoihin.
     
  8. vierailija Vierailija

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti