Miltä tämä sinusta tuntuisi? Kestokonflikti perhesuhteissa.

[arvosteluun väsynyt]

Onhan se "kivaa" kun lapsen mummo tarjoaa (ihan tavallista) kotiruokaa, varsinkin kun useasti viikossa näemme. Mutta jokainen ruokailukerta päättyy ikävissä merkeisä, kun lapseni 2,5v ei tahdokaan syödä lautasellaan olevaa ruokaa, vaan haluaa kaikkea mahdollista muuta tai sitten poimii lautaselta vain vaikkapa lihapullanpalat, ja jättää muun syömättä. Itselläni on se linja, että lautasta ei tarvitse syödä väkipakolla tyhjäksi MUTTA kaikkea on syötävä, siis jos tiedän että lapsi kuitenkin ruuasta tykkää eikä ole mitenkään "inhokkia", niin täysipainoinen ateria on selviö. Tästä mummo alkaa joka kerta sättiä minua tyyliin "no mutta jos lapsi kerran haluaa sitä tätä tuota niin anna nyt hyvä ihminen hänelle.." Siis tyyliin koko lautanen sitten vain täyteen lihapullia, muut syökööt sitten perunaa ja salaattia. Tai kun lapsi haluaisi syödä vain leipää ja maitoa. (Vaikka tiedän että sitten pian aterian jälkeen lapsella on kuitenkin nälkä kun kunnon ateria jäi syömättä.) Että pitäisikö 2-vuotiaalle sallia pyytämänsä "koska hän haluaa"?? Ja toinen aspekti asiaan on se, että eikö lapsi saa jonkinlaisen negatiivisen signaalin siitäkin, jos hänen äitiään kasvattajana kyseenalaistetaan/arvostellaan JOKA tapaamiskerralla? Onko mummo mielestänne oikeassa ja minä väärässä? Tässä ei nyt ole kyse siitä, että kun kerran ilmaisen ruuan saa, niin sitten on myös velvollisuus kuunnella arvostelua, koska ei kai tuollaisia optioita pitäisi kenelläkään olla vanhempien kasvatukseen puuttumisessa. VAI??

 

[fg]

Eikö se sitten syö vai tekeekö mummo pahaa ruokaa?

 

[Anatolia]

Vanhemmat päättää. Eikä mummo tai kukaan muukaan saisi vanhempien päätöstä kyseenalaistaa lapsen nähden/kuullen. Asioista voi toki keskustella, mutta silloin kun lapsi ei ole paikalla.

 

[---]

Ihmettelen kyllä miksi viet lapsen sinne syömään ja itse ylläpidät tätä "kestokonfliktia".

 

[...]

Vanhemmat päättää. Eikä mummo tai kukaan muukaan saisi vanhempien päätöstä kyseenalaistaa lapsen nähden/kuullen. Asioista voi toki keskustella, mutta silloin kun lapsi ei ole paikalla.

Näin

 

[Hoodrat]

Mummot on mummoja. Samasta asiasta väännämme anopin kanssa AINA kättä..

 

["eve"]

En osaa muuta sanoa kuin sen, että meillä kotona on omat säännöt ja mummolassa mummolan säännöt, niillä mennään. Eikä ole mitään ongelmia ollut lasten ymmärryksessä asiaa kohtaan.

 

[arvosteluun väsynyt]

Mummo tekee hyvää peruskotiruokaa, mutta jo ennen ateriaa ilmoittaa myös esim. jälkiruuasta, jota lapsi sitten koko aterian ajan pyytelee yms. Tai ku olen useasti sanonut, että leipää annan lapselle vasta sitten, kun on lautaselta ruokaa syönyt, ettei lämmin ruoka vaihdu pelkäksi leivän ja maidon syömiseksi, niin eikö mummo ole sitä leipääkin jo ennen ateriaa mainostamassa. Joten lapsella on ilmeisesti mielessään aivan eri asiat kuin lautasella oleva ruoka.

 

[Beep]

Vanhemmat päättää. Eikä mummo tai kukaan muukaan saisi vanhempien päätöstä kyseenalaistaa lapsen nähden/kuullen. Asioista voi toki keskustella, mutta silloin kun lapsi ei ole paikalla.

Näinhän se menee oppikirjoissa, mutta varmaan sinäkin tiedät että harvan ihmisen kanssa mikään kommunikointi sujuu kuten pitäisi.

 

[Anatolia]

Näinhän se menee oppikirjoissa, mutta varmaan sinäkin tiedät että harvan ihmisen kanssa mikään kommunikointi sujuu kuten pitäisi.

Meillä onneksi sujuu isovanhempien kanssa asiat tosi mallikkaasti. Kysyvät, saako lapsille tarjota karkkia, yms. Oikeastaan kaikkien kanssa sujuu ihan mallikkaasti.

Kerran vaan piti pienimuotoisesti kilahtaa isovanhemmille ja muistuttaa siitä, että jos minä sanon jotain, niin mun määräysteni yli ei kävellä, eikä varsinkaan lasteni läsnäollessa. Se oli...ööö, vissiin vuonna 2007 tms.

 

[Beep]

Eiks mummolassa nyt sit vois syödä erilailla kun kotona?

 

[v]

Eikö tuossa voi tehdäö kompromissia? Sovitte, että pitää syödä edes hiukan muutakin ruokaa, niin sitten saa paljon lihapullia.

 

[Maira]

[QUOTE="eve";22311891]En osaa muuta sanoa kuin sen, että meillä kotona on omat säännöt ja mummolassa mummolan säännöt, niillä mennään. Eikä ole mitään ongelmia ollut lasten ymmärryksessä asiaa kohtaan.[/QUOTE]

Me ollaan taasen sovittu että mummolassa pelataan samoilla säännöillä kun kotona..

Ja alkuperäiseen vastaten, sinuna puhuisin mummon kanssa ja tekisin selväks että noin ei voi toimia vaan että homman pitää pelata samallalailla kun teillä kotona ettei tulis sit kotiinkin sitä jonkinsorttista ronklausta ja vinkumista, eiköhän mummo sen ymmärrä kun rautalangasta vääntää..

 

[Keittiönoita]

Ihmettelen kyllä miksi viet lapsen sinne syömään ja itse ylläpidät tätä "kestokonfliktia".

Peesi. Tai ottaa ainakin omat ruuat lapselle mukaan ja sopia, että lapsi syö mummolassa ainoastaan omia eväitään. Meillä toimi aikoinaan erinomaisen hyvin se, että mummolassa määrää mummo ja kotona määrää äiti. Lapset kyllä viihtyivät varsin hyvin mummolassa

 

["Lissu"]

Meillä mummolassa mummo päättää ja minä olen vaan tyytyväinen kun pääsen valmiiseen pöytään! Minä en ole kovin tarkka noissa ruoka.asioissa muutenkaan, vaan lapset syö sen verran kun ovat ottaneet. En pakota, koska itse olen istunut pienenä tuntikausia lautasen edessä ja siksi monesta ruokalajista on tullut kammo! Eli sienet, janssoninkiusaukset ja kesäkeitot saavat minut näkemään painajaisia ja ihan vaan siitä syystä että minut niitä pienenä pakotettiin syömään ja itkemään ja syömään. Minusta mumolassa on mummolan säännöt ja itse en menisi ehdoin tahdoin mummolaan haastamaan riitaa jos voi kotonakin syödä.

 

[Anatolia]

Meillä kyllä saa olla mummolassa mummolan säännöt, mun ystävän luona heidän säännöt, yms. En nipota mistään nukkumaanmenoajoista tai sen sellaisista, MUTTA jos mä olen juuri kieltänyt lapsiltani jotain/pyytänyt heitä tekemään jotain, ja joku tulee sanomaan että "ei heidän nyt sellaista tarvitse...." niin siitä en tykkää yhtään.

Sama homma myös kotona: jos mies on kieltänyt jotain, niin minä en kävele miehen auktoriteetin yli ja anna lapsille lupaa tehdä sitä minkä iskä juuri kielsi. Ja sama toisinpäin. Mutta silti molemmilla on täysi valtuus olla omalla tavallaan vanhempi.

(tajuaakohan kukaan mitä yritän selittää?)

 

[arvosteluun väsynyt]

Ihmettelen kyllä miksi viet lapsen sinne syömään ja itse ylläpidät tätä "kestokonfliktia".

Vaikkei aterialle sinne oltaisikaan menossa, esim. jos olemme juuri kotona syöneet, niin mummo keksii kertoa lapselle mitä kaikkea hänellä olisi tarjolla. Jotenkin ruoka tuntuu ylipäätään olevan jonkinlainen "pakkomielle" mummolle, ja jos kiellän antamasta sitä lapselle, niin riita alkaa. Kuitenkin mummo on lapselle tärkeä, niin jonkin verran lapsen on saatava mummoa tavata.

 

["Annika"]

onko oikeasti kovin vaarallista jos lapsi syö lautasellisen lihapullia? Voi kun meilläkin olisi tuollainen ongelma. Meillä kun lapsi ei syö yhtään mitään, ei edes niitä lihapullia!!! Olen siis onnellinen, että edes maistelee. Hyppisin riemusta jos poikani söisi lautasellisen lihapullia!!

 

[---]

Vaikkei aterialle sinne oltaisikaan menossa, esim. jos olemme juuri kotona syöneet, niin mummo keksii kertoa lapselle mitä kaikkea hänellä olisi tarjolla. Jotenkin ruoka tuntuu ylipäätään olevan jonkinlainen "pakkomielle" mummolle, ja jos kiellän antamasta sitä lapselle, niin riita alkaa. Kuitenkin mummo on lapselle tärkeä, niin jonkin verran lapsen on saatava mummoa tavata.

No jos olette kotona juuri syöneet niin haittaako jos mummo jotain tarjoaa?

 

[Ohis]

Mummolassa mummolan säännöt, kotona omat. Elämä on paljon helpompaa, kun annat mummon hoitaa homman kotonaan juuri niin kuin haluaa, istu itse rauhassa sohvalle lukemaan lehteä ja lopeta stressaaminen. Näin minä olen toiminut, ja kaikki lapset ovat edelleen hengissä.

 

[b]

Vaikkei aterialle sinne oltaisikaan menossa, esim. jos olemme juuri kotona syöneet, niin mummo keksii kertoa lapselle mitä kaikkea hänellä olisi tarjolla. Jotenkin ruoka tuntuu ylipäätään olevan jonkinlainen "pakkomielle" mummolle, ja jos kiellän antamasta sitä lapselle, niin riita alkaa. Kuitenkin mummo on lapselle tärkeä, niin jonkin verran lapsen on saatava mummoa tavata.

No anna lapsen syödä vaikka 10 kertaa mummolassa jos haluaa. Minä olen ainakin antanut. Lapsen mielestä mummolassa on aina paremmat ruoat kuin kotona En kyllä jaksaisi tuollaisesta tapella.

 

[Nari]

Mummo tekee hyvää peruskotiruokaa, mutta jo ennen ateriaa ilmoittaa myös esim. jälkiruuasta, jota lapsi sitten koko aterian ajan pyytelee yms. Tai ku olen useasti sanonut, että leipää annan lapselle vasta sitten, kun on lautaselta ruokaa syönyt, ettei lämmin ruoka vaihdu pelkäksi leivän ja maidon syömiseksi, niin eikö mummo ole sitä leipääkin jo ennen ateriaa mainostamassa. Joten lapsella on ilmeisesti mielessään aivan eri asiat kuin lautasella oleva ruoka.

Minä tekisin niin, että kissa pöydälle ja nämä asiat selvästi esille kahdenkeskisessä keskustelussa, väännät ystävällisesti rautalangasta miten haluat lastasi tämän asian suhteen kasvatettavan ja miten et. Luulisi menevän fiksulla ihmisellä perille kerralla kunnon keskustelun jälkeen. Jos ei ja sama peli jatkuu, niin varmasti itse alkaisin olla jo sen verran närkästynyt, että ilmoittaisin reissujen harvennuksesta siiheksi, kunnes asia tulee varmasti selväksi ja ensisijaisen kasvattajan väheksyminen ja varpaille tallominen loppuu.

Tylyä tai ei, mutta onpa "kiva" lapsellekin tuollainen toistuva "äiti sanoo eipäs ja mummi sanoo juupas"-pelleily.

 

["heh"]

Mummolassa mummolan säännöt, kotona omat. Elämä on paljon helpompaa, kun annat mummon hoitaa homman kotonaan juuri niin kuin haluaa, istu itse rauhassa sohvalle lukemaan lehteä ja lopeta stressaaminen. Näin minä olen toiminut, ja kaikki lapset ovat edelleen hengissä.

Näin minäkin olen toiminut ja olen erittäin tyytyväisenä kun mummo hoitaa ruokapuolen ja itse saan vaan nostaa jalat "pöydälle " ja levätä. Söivät sitten vaikka pieniä kiviä viikon ajan Hyvin on meidän muksut mummolassa ravittu eikä ruoasta olla koskaan tapeltu mummon kanssa eikä anopinkaan. Itse asiassa syövät mummolassa huomattavasti paremmin kuin kotona.

 

[Ohis]

Ja kannattaa muistaa, että se ruoan ja herkkujen tarjoaminen on pula-ajan eläneelle ihmiselle suuri rakkauden osoitus, joten se ruoan tarjoaminen voi vaikuttaa "pakkomielteiseltä". Ihan oikeasti, tuollaisista asioista ei kannata stressata, eikä muutenkaan puuttua liikaa isovanhemman ja lapsenlapsen suhteeseen, niin kauan kun isovanhempi on "normaali" eikä uhkaa lapsen henkeä tai terveyttä.

 

[arvosteluun väsynyt]

Tässä ei nyt tosiaan ollut kyse siitä, onko lapsi hyvä syömään tai että mummo saa omassa kodissaan päättää tms. Kyseessä ei kuitenkaan ole mummon lapsi, ja eikö hän siis lapsellekin samalla viestitä jotain, jos joka kerta arvostelee lapsen äitiä, kasvattajaa? Oli kyse sitten ruokapöydässä tapahtuvasta arvostelusta tai mistä tahansa muusta. Ylipäätään se, että juurikin tekee sen lapsen kuullen, on minusta jo melko ala-arvoista.