Miltä tuntuu olla vanhoillislesta (lestadiolainen) kun kirkkoisänne pyytävät anteeksi vanhojen ihmisten kiusaamista seur

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vihainen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vihainen"

Vieras
Siis ihmisten kiusaamista ja painostamista seuroissa.Nyt lahkojohtajanne pyytävät sitä anteeksi.
Ja pitkään se on jatkunut, seuroissa on ahdisteltu ihmisiä, vanhuksia piinattu sydänkohtauksen partaalle. Pakotettu julkiseen rippiin ja syytetty asioista joista syytetty ei ole ollut tietoinen.
Henkistä hivutusta.
Eli Miltä sinusta nyt tuntuu olla vanhoillislesta? Tuntuuko että nyt voisit sinäkin paremmin hyväksyä muut ihmiset? Hyväksyä toiset ihmiset, etkä syyttää ja henkisesti hiosta heitä siksi kun luulet olevasi muita parempi?
 
Tuntuu hyvin ristiriitaiselta. Ja en ole todellakaan vahva tässä omassa uskossa.
Mä en ole edes eläny tuolloin kun nuita ns hoitokokouksia on pidetty joten en voi edes tietää tarkkaan mitä ne ovat olleet.Olen vain kuullut niistä vanhempien puheista.

Mutta mitä tuohon tulee,et voinko paremmin hyväksyä muut ihmiset. Mä olen hyväksyny aina muut ihmiset. Hyväksyny ihan kaikki ja kaiken laiset ihmiset. Se että miten muut elää ja muut tekee ei ole minulta pois. Ja ei minulle kuulu. Vain se miten minä itse elän niin vaikuttaa minun elämään ja tulevaisuuteen. Minulla on paljon kavereita ja ystäviä ihan kaiken laisista piireistä. Ei se ole ongelma. Ja tätä minä olen aina tässä lestadiolaisuudessa ihmetellytkin että miksi ei hyväksytä toisia sellaisenaan kuin ne ovat. Ja tämä olis yks syy miksi minä voisin lähtä tästä yhteisöstä. Ja se on tosissaanki harhaa,että lestat olis jotenki parempia kuin muut.
 
Ei tunnu sen kummemmalta kuin ennenkään. Olen jo tähän uskoon tutustuessani tiennyt, että menneisyydessä on hoitokokousten kaltaisia ikäviä asioita, mutta kuten tuossa jo edellä sanottiinkin, en ole edes elänyt silloin. Minun on lisäksi vaikea kuvitella mitään yhteisöä, jonka menneisyydessä ei häpeätahroja olisi.

Minä en ole koskaan pitänyt itseäni parempana kuin muita. Kuten eräs vl-ystäväni sanoi, emme me ole yhtään sen parempia kuin muut, ennemminkin huonompia. Syntisiä ihmisiä kaikki tyynni. Ja ei, en voisi hyväksyä muita ihmisiä yhtään tämän paremmin, sillä olen mielestäni aika avarakatseinen. Ei ole minun asiani tuomita toisia, niin paljon vikoja on itsessänikin. Minulla on niin paljon töitä itseni kanssa, että en ehdi mietiskellä toisten asioita. Jos huomaisin jonkun tässä uskossa olevan ihmisen tekevän sellaista, mitä uskovaisen ei pitäisi tehdä, juttelisin toki hänen kanssaan, mutta en minä ketään ala tuomita.

Tosi vaikeita juttuja selitettäväksi nämä. Mutta toivottavasti sain edes jotain sanottua suunnilleen järkevästi (rankka päivä takana eikä järki kulje senkään vertaa kuin yleensä).
 
hoitokokouksia on kyllä järjestetty kaikki nämä vuodet, järjestetään nyt ja järjestetään tulevaisuudessakin. Kulkee vain nykyään eri nimellä, ja poikkeaa hieman tavaltaan.
 
[QUOTE="vieras";24844019]hoitokokouksia on kyllä järjestetty kaikki nämä vuodet, järjestetään nyt ja järjestetään tulevaisuudessakin. Kulkee vain nykyään eri nimellä, ja poikkeaa hieman tavaltaan.[/QUOTE]

Elikkä miten? ja millä nimellä?
 
[QUOTE="vieras";24844082]Elikkä miten? ja millä nimellä?[/QUOTE]

Kysy niiltä alistetuilta, nöyryytyteiltä, henkisen pahoinpitelyn kokeneilta ihmisiltä.
Kyllä niitä siellä sinunkin rauhanyhdistykselläsi on.
 
Moni ajattelee, että jo oli aikakin pyytää anteeksi ja avata näitä käytäntöjä. Veeällien sukulaisiahan ne kiusatut ja kokouksissa hoidetut yleensä ovat olleet.

Ja ihan turhaa hymistelyä se on, että hoitokokoukset olisivat loppuneet. Niitä on ja yhä ihmiset kärsivät. Meidän sukupolvella on mahdollisuus lopettaa ne. Onneksi on jo muitakin ääniä, kuten vaikka Linjaman Topi tai moni hänen laillaan rohkea, joka ei enää voi vaieta nähdessään väärään vallankäyttöä.

Topin blogin nimi on vihreällä valolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vielä vähän vl;24844273:
Moni ajattelee, että jo oli aikakin pyytää anteeksi ja avata näitä käytäntöjä. Veeällien sukulaisiahan ne kiusatut ja kokouksissa hoidetut yleensä ovat olleet.

Ja ihan turhaa hymistelyä se on, että hoitokokoukset olisivat loppuneet. Niitä on ja yhä ihmiset kärsivät. Meidän sukupolvella on mahdollisuus lopettaa ne. Onneksi on jo muitakin ääniä, kuten vaikka Linjaman Topi tai moni hänen laillaan rohkea, joka ei enää voi vaieta nähdessään väärään vallankäyttöä.

Topin blogin nimi on vihreällä valolla.

Täytyy sitten täsmentää, että jos hoitokokouksia jossain on, en minä ainakaan ole niistä kuullut. Ja huhupuheitten perusteella en tapaa ottaa kantaa minkäänlaisiin asioihin. Ikävä asia, jos sellaista on, mutta ei ole kyllä meilläpäin ainakaan ollut. Ei täällä eikä edellisessä paikassa. Molemmat pieniä paikkoja, joten väistämättä olisin kuullut tuollaisesta.

Toivottavasti tosiaan meidän sukupolvemme saa ne loppumaan, jos niitä vielä on.
 
Mullakaan ei muutu suhtautuminen muihin. Miksi muuttuisi, koska olen aina hyväksynyt muut ihmiset. En kaikkea mitä muut tekevät(enkä edes kaikkea mitä itse teen). Toivoisin koko sydämestäni että kaikki maailman ihmiset pääsisivät taivaaseen. Pahimmat pilkkaajat ja paatuneimmat rikollisetkin. Mutta siihen en voi vaikuttaa.

Hoitokokoukset eivät ole minulle uusi juttu. Itse en ole elänyt edes silloin mutta vanhempien kanssa on puhuttu niistä ja ovat sanoneet, että väärinkäytöstäkin on tapahtunut. Ei siis mitään uutta taivaan alla. Vaikea sanoa tarkemmin mitään,koska ei tiedä asioita tarkasti.

En ole kuullut että 70-luvun kaltaisia hoitokokouksia enää olisi, tuskin järjestetään koskaan(mikäli historiasta mitään opitaan). On Raamatun mukaista neuvoa toista uskovaista, jos huomaa, että hän on harhautumassa oikealta tieltä. Eikö se ole rakkautta, että haluaa neuvoa ihmistä taivastielle, eikä sille toiselle? Se on taas eri asia, miten ihmiset kokee neuvomisen. Joku voi kokea sen järkyttävänä, toinen ymmärtää erehdyksensä ja on neuvosta kiitollinen.

On hyvä olla, kun on itsellä hyvä omatunto ja nämä asiat kunnossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vielä vähän vl;24844273:
Moni ajattelee, että jo oli aikakin pyytää anteeksi ja avata näitä käytäntöjä. Veeällien sukulaisiahan ne kiusatut ja kokouksissa hoidetut yleensä ovat olleet.

Ja ihan turhaa hymistelyä se on, että hoitokokoukset olisivat loppuneet. Niitä on ja yhä ihmiset kärsivät. Meidän sukupolvella on mahdollisuus lopettaa ne. Onneksi on jo muitakin ääniä, kuten vaikka Linjaman Topi tai moni hänen laillaan rohkea, joka ei enää voi vaieta nähdessään väärään vallankäyttöä.

Topin blogin nimi on vihreällä valolla.

Hoitokokoukset ei tosiaan ole minnekkään kadonneet! Sekin mitä nyt täällä lempäälässä on tapahtunut, on vuosia kesetäneen "hoitamisen" eli häirinnän ja kiusaamisen tulosta.

Kuunnelkaa tänään radiosta Horisontti ohjelma, siinä tulee asiatietoa tästä.

Vuokko Ilolan haastattelu radiossa hoitokokouksista | Omat polut © - etnisten vanhoillislestadiolaisten kertomuksia ja kokemuksia

Vuokko Ilola on ohjelmassa haastattelussa. Hän on lestadiolaisena (nyt entinen) hyvin perillä hoitokokouksista.
 

Yhteistyössä