Minä en uskalla erota miehestäni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Luuseri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Luuseri

Vieras
Mitään konkreettista minun ei tarvitse kylläkään pelätä,
mutta en vain koe olevani tarpeeksi vahva eroon.

Minulla ei olisi enää huonekaluja (ensinnäkään en kestäisi nähdä kun mies raahaisi niitä sukulaistensa kanssa pois, tai että asunto olisi tyhjä kun tulen kotiin vaikkapa kaupasta), eikä edes rahaa ostaa itselleni uusia.
Olen muutenkin taloudellisesti jonkin verran riippuvainen miehestäni, vaikka hänellä onkin ulosotossa palkkaa - tässä yksi syy (suuret velat suuntaan jos toiseen) miksi tekisi mieli lähteä.

Meidän ajatusmaailmamme ovat erilaiset, mulla on paljon haaveita, tavoitteita ym., miehellä taas ei. Arvostamme täysin eri asioita. Mies lapsellinen, pahimmista ajoista selvitty, mutta tuntuu, että kaipaan aikuista FIKSUA ja kypsää miestä rinnalleni.

Mutta en vain ole ainakaan vielä tarpeeksi vahva toteuttamaan eroa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja just:
säälittävää

Niin, mitä halusit tällä kommentillasi saada?
Luuletko, etten itse tiedä kuinka säälittävää tämä on / minä olen, luulisi sinunkin ymmärtäneen sen jo esimerkiksi tästä nimimerkistäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Luuseri:
Alkuperäinen kirjoittaja just:
säälittävää

Niin, mitä halusit tällä kommentillasi saada?
Luuletko, etten itse tiedä kuinka säälittävää tämä on / minä olen, luulisi sinunkin ymmärtäneen sen jo esimerkiksi tästä nimimerkistäni.

minkä minä sille voin että säälin kun olet noin saamaton luuseri
 
Alkuperäinen kirjoittaja Luuseri:
Elämä valuu hukkaan oman raukkamaisuuteni ja takertuvaisuuteni vuoksi.

Ajattelen tällähetkellä samoin. Olen useamman vuoden ajatellut eroa. Olemme menneet todella nuorena yhteen ja koen jonkinlaista henkistä, taloudellista yms. riippuvuutta. Koen myös, etten voi lasten vuoksi erota. Meillä ei oikeastaa ole mitään yhteistä, onko koskaan ollutkaan? Otin vain ja lähdin kotoani ja tämän miehen syliin tietysti. En ole koskaan asunut yksin. Nyt jos asuisin niin lapset asuisivat kanssani.
Mietin usein, voinko enää ihastua, rakastua ja mennä uudelleen naimisiin. Mikään ikäloppu en ole. Olen vaan kokenut niin paljon ja niin varhain.

t. 25 v
 
suhteessa, jossa mies on pettänyt minua ja jäänyt siitä kaksi kertaa kiinni. Kertoja varmaan oikeasti enemmänkin. Tuskinpa katuu ja pitää minua itsestäänselvyytenä. Luulee, että se voi kohdella mua miten tahansa ja mä vaan palvon sitä loppuelämäni.

Ai miksi mä olen kyseisen miehen kanssa vielä? Tavallaan tämä on mun kosto sille. Mä nimittäin opiskelen vielä ja rahallisesti olisi yksin tosi tiukkaa. Valmistun keväällä ja aion muuttaa silloin samana päivänä pois eli keväällä pitää jo vaivihkaa asuntoa etsiä. Kyllä mies tulee yllättymään.
 
kokoa rohkeutesi ja eroa ei sun asiat voi huonommaksi mennä ja taloudellisesti suomessa kyllä pärjää ...meillä kun on vielä sos.turva...tee palvelus molemmille sä pilaat miehesikin elämän et vain sun mieti vähän!sä kyl pärjäät koska on vahvuuden merkki et sanot itseäsi luuseriksi ..myönnät et olet heikko..ja hei onko sulla kavereita jotka auttais alkuun voithan aatella et saat uuden mahdollisuuden ja muutat kaiken elämäntavan mikä ettei tukkatyylinkin....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Luuseri:
kaipaan aikuista FIKSUA ja kypsää miestä rinnalleni

Näitähän on netti täynnä, eikä heitä tarvitse kuljettaa kotiin vain jotta voit nauttia heidän aivojen antimista?

Muuten voisi olettaa että yhteiset lapset, tai haaveet tulevasta perheestä määräisi suhteen kohtaloa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elän:
suhteessa, jossa mies on pettänyt minua ja jäänyt siitä kaksi kertaa kiinni. Kertoja varmaan oikeasti enemmänkin. Tuskinpa katuu ja pitää minua itsestäänselvyytenä. Luulee, että se voi kohdella mua miten tahansa ja mä vaan palvon sitä loppuelämäni.

Ai miksi mä olen kyseisen miehen kanssa vielä? Tavallaan tämä on mun kosto sille. Mä nimittäin opiskelen vielä ja rahallisesti olisi yksin tosi tiukkaa. Valmistun keväällä ja aion muuttaa silloin samana päivänä pois eli keväällä pitää jo vaivihkaa asuntoa etsiä. Kyllä mies tulee yllättymään.

Normaalisti en hyväksyisi ollenkaan tuommosta hyväksikäyttöä, mutta jotenkin mä ymmärrän sua. Jotenkin sussa on munaa!
 

Yhteistyössä