Minkä ikäiselle kovaa syötävää (keksejä/ näkkäriä)?

["Pallo"]

Siitä asti kun kiinteät aloitettiin ovat ruokailutilanteet olleet minulle painajaista. Pahimpia olivat ne ihan ensimmäiset kerrat kun sai soseita.
Pelkäsin kokoajan, että lapsi vetää ruokaa hengitysteihin eikä jaksa yskiä sitä pois.

Nyt lapsella on ikää 1v 8 kk ja edelleen pelottaa, että lapsi tukehtuu ruokaan kun pelleilee ruokapöydässä, laittaa ruokaa suuhunsa liian paljon kerrallaan tai vastaavaa. Tuoreet vihannekset raastan ihan mössöksi edelleen enkä uskalla kokeilla osaisiko lapsi jo syödä sellsista "aikuisten" kokoista raastetta tai palasina. Usein monet tarjoavat lapselle keksejä, näkkileipää tai vastaavaa kovaa syötävää. Enkä todellakaan tiedä pitäisikö lapsen jo antaa koittaa pystyykö niitä syömään. Samoin leipää, banaania yms. monet antavat lapselle pilkkomatta/ kokonaisena käteen jolloin lapsi tietysti haukkaa niin paljon kuin saa suuhun mahtumaan, yskii tai koittaa pulauttaa ruokaa takaisin pois suusta ja minä olen kauhuissani.

Minkä ikäisille olette antaneet keksejä/ näkkäriä yms. Kovaa syötävää? Tai minkä ikäisille ette ole enää pienineet leipää paloihin? Lähinnä mietin, että tarvitseeko lapselle edes vielä uskaltaa antaa pureskeltavaa ruokaa? Onko liian pieni syömään keksejä/ näkkäriä tms. kovaa ja mutenevaa? Lisäksi häiritsee se, että monet tuuppaavat lapselle kokonaisen leivän tai banaanin käteen. Ei kai lapsen vielä tarvitse osata purra sopivan kokoisia paloja?

 

[viera.s]

Oletko ihan tosissasi? Tottakai tuon ikäisen kuuluisi jo osata syödä näkkäriä, keksiä yms.

Minun lapseni ei ollut vauvana kovin edistyksellinen isompien palojen syömisessä, mutta ikätasoiseen syömiseen toki pyrittiin, lapsi asetti omat rajansa eli ei niitä karkeampia raasteita syönyt mielellään varhain, vaan sylki pois. Samoin sileistä soseista isompipalaisiin rajoitti lapsen haluttomuus syödä niitä, mutta karkeampaa ruokaa alettiin kyllä ihan aikataulussa tarjoamaan (välillä kyllä alkuun myös sileämpiä, koska karkeammat maistui niin huonosti). Sinun lapsesi iässä kuitenkin jo ikätasoinen ruoka maistui lapselle hyvin. Leipää tai banaania ei koskaan pilkottu, vuoden ikäinen tosin useimmiten söi puuroa aamu- ja iltapalaksi, joten lähinnä juuri näkkäriä lapsi söi välipalana. Näkkäri oli taaperovaiheessa lapselle helpompaa syötävää kuin muunlainen leipä, näkkärihän murenee suussa helposti, tavallinen ruisleipä on sitkeämpää pureskeltavaa.

Ala nyt ihmeessä tarjoamaan lapselle enemmän haastetta ja suun motoriikan harjoitusta ruokailutilanteissa. Samalla se hotkiminen vähenee luonnostaan ja lapsi oppii paremmin kontrolloimaan, kuinka paljon ruokaa voi suuhun tunkea. Aloita vaikka niillä karkeilla raasteilla, eihän lapsi nyt tuossa iässä mitenkään voi tukehtua johonkin porkkanaraasteeseen. Ei myöskään pehmeisiin paloihin. Mutta kun olette jääneet niin paljon jälkeen, en toki edes suosittele yht´äkkistä siirtymistä ikätasoiseen ruokailuun vaan aloita tosiaan karkeista raasteista ja pehmeistä isommista paloista (jotka olisi tullut lisätä lapsen ruokavalioon jo alle vuoden iässä). Mites ne maissinaksut, joita yleensä tarjotaan jo 6 kk ikäisille vauvoille, oletko edes niitä uskaltanut antaa?

Lapsesi on nyt tottunut hotkimaan sileää ruokaa, joten tukehtumisriski voi olla ihan todellinen jos teette yht´äkkisen ison muutoksen, vaikka normaalisti tuon ikäisen kanssa ei tosiaan tarvitse pelätä näkkäriin tukehtumista.

 

[vierass]

Vähäsuolaista ruisnäkkäriä sai jo alle vuoden ikäisenä. Ei siitä mitään paloja lähtenyt, vaan siitä tuli tahmeaa mössöä. Se auttoi kummasti hampaiden tulosta kutiavia ikeniä. Kokonaista banaania söi myös samanikäisenä, yritin vähän estää haukkaamasta puolikasta banaania kerralla.

 

[nilittäjää]

Onkstää provo näin perinteisesti arvellen.... 1v.8 kk? Jos on totta niin ylivarovainen oot ollut. Mä oon pitänyt itseäni varovaisena sormiruokien syöttäjänä, nyt 11 kk syö näkkäriä, kurkun ym pilkon vielä hyvin pieniksi sormipaloiksi, osin siks että siinä kuluu aika niitä syödessä ja ehdin siivota keittiötä. Varovasti vaan aloiteltava ja annettava lapsen oppia syömään.

 

[Bon-Bon]

Sitten kun on hampaita millä pureskella.

 

["-p-"]

Meillä 10-kuukautinen syö suolatonta näkkäriä ja esim. kurkkua. Sylkee kyllä itse palan pois suusta, jos tuntee sen olevan liian iso eikä voi niellä.

 

["Nuuh"]

Maissinaksuja olen antanut käteen heti kun maissi on on ollut maisteluvuorossa, eli siinä neljän kuukauden ikäisenä.
Kovaa näkkäriä sitten seuraavaksi. Leivän pilkoin aluksi pieniksi paloiksi ja kun ne alkoi mennä hyvin niin leikkasin leivän suikaleensi josta voi päästä haukata.

 

[mimmi92]

Meillä 9kk syö näkkäriä ja ite haukkaa banaanista paloja (välillä liian suuria ja joutuu suusta sormella vähän tyhjentämään ), syömistä kun valvoo opetteluvaiheessa koko ajan niin eikai se yhtäkkiä tukehdu. Hampaita 5. Sormiruokailu aloitettiin soseiden lisäksi n. 7kk iässä. Aluksi pilkoin kaikki nieltävän kokoisiksi paloiksi.

 

[humpsis]

Ai kamala! Nuorimmaiseni samanikäinen ja syö kaikkea, myös raakaa porkkanaa ja omenaa isoista paloista pureskellen. Harjoitusta, harjoitusta ja pian! Aloita vaikka paahtoleivällä, banaanilla, kypsillä vihanneksilla jne. Näkkäri voi yskittää. ????

 

[Voiraa]

Pirvoosta nääs päivää. No vastaampa kuitenkin. 6 kk ikäiselle annettiin näkkäriä.

 

["Pallo"]

Eilen rohkaistuin antamaan "isoa" porkkana raastetta ja hyvinhän tuo sen nieleskeli Tosin meni kyllä sormilla syömiseksi kun ei saanut sitä kunnolla pysymään lusikassa. Paahtoleivän leikkasin kolmeen osaan mutta ei sitten syönyt sitä muuta kuin juustot päältä (ei vissiin tehnyt mieli) kun ei syönyt muutakaan.

Olikohan aloitus jotenkin sekava mutta on siis saanut kurkkua, tomaattia, paprikaa yms. pehmeää Noin 1 cm joka suuntaan paloina jo vaikka kuinka pitkään. Samoin paahtoleivät on syönyt noin 2 cm x 3 cm paloina. Lihapullat olen pilkkonut neljään osaan jne. Mutta jotenkin näkkileivän ja keksien antaminen pelottaa. Samoin myös kokonaisten leipien, banaanien, porkkanoiden yms. kun tunkee siitä niin paljon kerralla suuhun kuin mahtuu. Tätä pelkoa on vain lisännyt se, että lapsi on ollut noin 4 kertaa jo huulet ihan sinisenä kun ei ole saanut yskittyä ruokaa pois vaikka on yrittänyt ja minun on pitänyt sormin kaivaa ruokaa ja taputella selkään ikuisuudelta tuntuvan ajan ennen kun lapsi on taas saanut itse yskittyä ja vedettyä henkeä. Varmaan tämäkin on ihan normaalia lapsille mutta jotenkin olen säikähtänyt kun lapsi on ensin yskinyt pitkään koittanut vetää henkeä mutta ei ole saanut ja sitten vain tuojottanut minua kauhistuneena ja välillä taas koittanut yskiä onnistumatta saamasn ruokaa pois hengitysteistä.

 

[- vieras -]

Mun mielestä huulet sinisenä yskiminen ei ole normaalia! Mutta,mä oon luullut olleeni/olevani edelleen ylivarovainen.. Mut ei meillä oo koskaan mitään "läheltä piti" tilanteita ollu,vaikka lapset on n 1-vuotiaasta alkaen saaneet itse haukata kurkkua,banaania,tomaattia,omenaa,leipää jne.. Ja,keksi/näkkäri ym kuivahan hajoaa suussa tosi helposti. Mun kokemuksen mukaan lapsi oppii paremmin esim haukkaamaan sopivan palan kun saa opetella sitä usein ja monipuolisesti. Esim paahtoleipää voi olla paljon vaikeampi pureskella isoa palaa kun vaikka kurkkua. Samoin taas porkkana kannattaa "jauhaa" suussa paremmin kun vaikka makaroni. Tätä taas lapsi ei voi tietää jos ei saa kokeilla.
Suun motoriikka kehittyy vain harjoittelemalla,aivan kuten esim kävely,pyörällä ajo ym.