Minkä ikäiselle lapselle tulisi kertoa biologisesta isästä, joka ei ole ollut koskaan mukana kuvioissa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Tilanne siis sellainen, että olen saanut esikoisen yksin. Lapsen ollessa 1-vuotias tapasin nykyisen mieheni ja aika piankin muutimme yhteen. Mieheni on ottanut esikoisen omakseen ja on yhtälailla isä hänelle kuin yhteiselle lapsellemme.

Esikoinen ei siis muista aikaa, jolloin ei isää ollut vaan olimme kahden. Ja lapsi pitää miestäni isänään. Ja hän ainoa oikea isä onkin, jonka lapsi tuntee. Mutta ilmeisesti jossakin vaiheessa pitäisi minun kertoa myös tuosta biologisesta taustasta. Mikä olisi sellainen ikä, että lapselle kannattaa tälläisiä asioita alkaa selittämään? Lapsi ei ole itse vielä kyseenalaistanut mieheni isyyttä ollenkaan.
 
Meillä oli muutoin melko sama tilanne mutta tyttö oli 5kk löysin mieheni, ja on aina käynyt bio-isän vanhempien luona kuitenkin, kerroin älle nyt kun kouluun lähti niin biosta, oli ehkä liian myöhään.. :ashamed: Ja ku kerroin bion vanhemmille että olen kertonut ja voisivatko he kertoa sille että tietäis tahtooko se nyt tavata vai ei (joskus vanhemmillaan käynyt tyttöö kaatsomassa tai nähnyt sen siellä mutta tyttö ei ole tiennyt et se on isä ) niin he eivät joko saa kerrottua tai ei kerro minulle negatiivista vastausta, joten ei tästä nyt tullut hullua hurskaammaks, kun nyt oma tilanne tasaantuu (terveys ) niin aletaan sit jossain vaiheessa varmaan oheishuoltajuutta tai adoptioo nykyiselle hommaamaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ninnuli:
Meillä oli muutoin melko sama tilanne mutta tyttö oli 5kk löysin mieheni, ja on aina käynyt bio-isän vanhempien luona kuitenkin, kerroin älle nyt kun kouluun lähti niin biosta, oli ehkä liian myöhään.. :ashamed: Ja ku kerroin bion vanhemmille että olen kertonut ja voisivatko he kertoa sille että tietäis tahtooko se nyt tavata vai ei (joskus vanhemmillaan käynyt tyttöö kaatsomassa tai nähnyt sen siellä mutta tyttö ei ole tiennyt et se on isä ) niin he eivät joko saa kerrottua tai ei kerro minulle negatiivista vastausta, joten ei tästä nyt tullut hullua hurskaammaks, kun nyt oma tilanne tasaantuu (terveys ) niin aletaan sit jossain vaiheessa varmaan oheishuoltajuutta tai adoptioo nykyiselle hommaamaan...

Miksi ajattelet, että 7 vuotiaalle kerroit liian myöhään? Miksi hänelle olisi kannattanut kertoa aiemmin?

Niin ja meillä siis sellainen tilanne, että lapsen isä on ulkomaalainen, johon en ole enää yhteydessä. Eli tapaaminen ei ole mahdollista. Tai ehkä, jos matkustamme ulkomaille, mutta silloinkaan ei sit yhteistä kieltä ole lapsella (ennen kuin voi opetella kieliä) ja isällä.
 
Mulla oli tilanne sellainen että sain esikoisen edellisen miehen kanssa ja hän ei sitten halunnutkaan olla tekemisissä lapsen kanssa. Erottiin ja kun lapsi oli vähän yli vuoden löysin uuden miehen. Lapsi on pitänyt alusta saakka uutta miestäni isänään ja kun lapsi oli n. 4 vuotta aloimme miettimään adoptiota mieheni kanssa. Käytiin adoptioneuvonnassa ja siellä sanottiin että lapselle täytyy kertoa biologisesta isästään. Joten silloin meillä kertominen tuli ajankohtaiseksi ja on ottanut asian hyvin.
 
Kuinkahan tuon sit ottaisi esiin lapsen kanssa? En oikein tiedä miten asiasta kertoisin ja mitä kertoisin.

"Hei, isi ei olekaan isi vaan joku mies jossain kaukana ketä et tunne."

Ei oikein kuulosta hyvältä eikä tule mieleen mitään kuinka asiasta kertoisin muutenkaan.
 
Tai jos on valokuvia niin niistä voi näyttää ja kertoa että silloin kun lapsi syntyi niin silloin sillä oli toinen isä. Kyllä lapsi ymmärtää omalla tavallaan. Ja kun asiasta puhutaan vähän väliä niin se ei sit pääse unohtumaan ja tarvi kertoa asiaa uudelleen alusta.
 

Yhteistyössä