Minua niin ärsyttää, kun (vieraatkin) ihmiset puuttuvat lapsen kiukutteluun!

[Draumsyn]

Meidän kolmivuotias on tosi hermoheikko yksilö. Jos ei saa tahtoaan läpi, huutaa ja karjuu täyttä kurkkua. Aiemmin tämä ei ollut isokaan ongelma, sillä lapsi huusi aikansa ja sitten lopetti, kun tajusi, ettei huuto hyödytä mitään.

Kotona ongelmaa ei ole edelleenkään, sillä siellä asia on koko ajan ollut näin. Huutamisesta ei ole mitään hyötyä, joten se ei kannata. Kotonakin lapsi kiukkuaa, mutta ei koskaan pitkään, vain minuutin tai pari. Mutta annas olla, kun mennään ihmisten ilmoille. Lapsi haluaa esim. kääntyä oikealle, kun muut menevät vasemmalle. Hänen tietenkin on tultava sinne, minne muutkin ovat menossa. Alkaa valtava parkuminen. Ja samantien viereen tulee lässyttäviä eukkoja, jotka yrittävät lohduttaa ja vaikka mitä muuta. Lapsi toteaa, että tästähän voi olla vaikka hyötyä ja karjuu kahta kauheammin. Että jos vaikka pääsisi sinne, minne tahtoo.

Nyt lapsi on oppinut, että vieraassa paikassa huutaminen voi olla hyödyllistä. Kiukuttelukynnys on laskenut entisestään ja huutokohtauksen pidentyneet.

Tekisi todellakin mieli pitää lapsi aina kotona. Mutta kun ei se onnistu. Mikä ihmeen pakko ihmisillä on sekaantua toisten lasten kiukutteluihin?

 

["hmh"]

Ota kavalasti vieras lässyttävä täti liittolaiseksi. Sano lapselle vakavasti, että katso nyt, tätikin tulee sanomaan että on (käännyttävä vasemmalle tai lakattava huutamasta tai mitä nyt milloinkin)... ja muuten täti suuttuu ja vie sut. Lapsellehan tästä ei ole mitään iloa tai haittaa, koska hän tuskin huudoltaan muutenkaan kuulee mitään, mutta täti voi säikähtää ja kaikota.

Tämä ehdotus oli noin puolittain vitsi.

 

[Draumsyn]

[QUOTE="hmh";26772465]Ota kavalasti vieras lässyttävä täti liittolaiseksi. Sano lapselle vakavasti, että katso nyt, tätikin tulee sanomaan että on (käännyttävä vasemmalle tai lakattava huutamasta tai mitä nyt milloinkin)... ja muuten täti suuttuu ja vie sut. Lapsellehan tästä ei ole mitään iloa tai haittaa, koska hän tuskin huudoltaan muutenkaan kuulee mitään, mutta täti voi säikähtää ja kaikota.

Tämä ehdotus oli noin puolittain vitsi.[/QUOTE]



Toihan olisi ihan hyvä. Lapsi kun ei ymmärrä edes puhetta, niin sitä voisi pelotella ihan rauhassa vaikka millä. Mutta jos se täti tosiaan häippäisi, kun selkä kaarella huutavaa kakaraa tarjottaisiin mukaan.

 

["Vieras"]

Kiitos vinkistä, voi olla että käytän tätä joskus itse. Meidän kiukkupussi on jo vanhempi.

 

["muu"]

Kyllä muiden pitäisi vaan tajuta olla puuttumatta toisten lapsiin tällä tavalla... Tekevät kasvatuksesta kahta hankalampaa! Paha mennä kommentoimaan, kun ei lasta tunne...

 

["vieras"]

No mitä sitten, ette kai te sentään tee niinkuin täti sanoo? siis kun meinaat että lapsi meinaa että se hyödyttää. Kyllä meillä ainakin lapsi tietää että äitin sana on viimonen sana.

 

["jenni"]

Meillä tuo ongelma on sama isovanhempien kanssa!! Lapsi oppinut, että isovanhemmat kuuntelee, kuuntelee, lohduttaa, ymmärtää, yrittää keskustella sen sata kertaa ja vielä kerran ja sitte miettivät että mikäs sille noin tuli kun NOIN KAUAN kiukutteli...Että jopas se suuttu.
Voi hellantähe, ku tajuaisivat että ovat itse opettaneet tuohon. Sitte ku sen jälkeen yrität taas viikon verran saada niitä lapsia ruotuun takas, että kotona ja vanhempien kanssa toi sama peli ei vetele...

 

[Draumsyn]

[QUOTE="vieras";26772554]No mitä sitten, ette kai te sentään tee niinkuin täti sanoo? siis kun meinaat että lapsi meinaa että se hyödyttää. Kyllä meillä ainakin lapsi tietää että äitin sana on viimonen sana.[/QUOTE]

No ei tietenkään tehdä. Mutta lapsi saa intoa lisää parkumiseensa, kun älyää, että joku on hänen puolellaan. Alkaa sitten kuvitella, että voisi saada tahtonsa läpi.

 

[....]

Toisilla vain on pakottava tarve työntää nenänsä muiden asioihin.

 

[Draumsyn]

[QUOTE="jenni";26772570]Meillä tuo ongelma on sama isovanhempien kanssa!! Lapsi oppinut, että isovanhemmat kuuntelee, kuuntelee, lohduttaa, ymmärtää, yrittää keskustella sen sata kertaa ja vielä kerran ja sitte miettivät että mikäs sille noin tuli kun NOIN KAUAN kiukutteli...Että jopas se suuttu.
Voi hellantähe, ku tajuaisivat että ovat itse opettaneet tuohon. Sitte ku sen jälkeen yrität taas viikon verran saada niitä lapsia ruotuun takas, että kotona ja vanhempien kanssa toi sama peli ei vetele...[/QUOTE]

Joo, isovanhemmat meilläkin on se pahin ongelma. Tai oikeastaan minun vanhempani, appivanhemmat ei niinkään. Mutta nyt viime aikoina ihan vieraatkin on ruvenneet puuttumaan lapsen kiukkuamiseen.

 

["jenni"]

Joo, isovanhemmat meilläkin on se pahin ongelma. Tai oikeastaan minun vanhempani, appivanhemmat ei niinkään. Mutta nyt viime aikoina ihan vieraatkin on ruvenneet puuttumaan lapsen kiukkuamiseen.

Meillä lisäksi lapsella asperger, ja mitä enemmän annat mennä kiukkua pitemmälle, sen pahemmaksi se muuttuu. Lapsi ei "hyödy" siitä että häntä kuunnellaan ja jutellaan, koska hän ei siinä mielentilassa kykene vastaanottamaan mitään järkevää tai hyödyllistä selostusta. Eli pitää pysäyttää kiukku välittömästi. Meillä kans vieraat ja ulkopuoliset joskus puuttui asiaan, ei ihme, sillä lapsi osaa shown vetämisen, hysterisoinnin ja vaikka minkä. Ulkopuolisen silmin se voi näyttää jopa heitteillejätöltä joskus. Olen mennyt korjaamaan tilannetta sanoen, vieraalle ettei mitään hätää ole, ja tämä lapsi toimii tällätavalla ja me vanhemmat osaamme hallita tilanteen!(joskus mietin itsekin hallitsenko lainkaan, hehheh). Ovat sitten lähteneet pois ja ymmärtäneet, mutta kyllä ne aina jää matkan päähän tuijottamaan kuinka tilanne päättyy, ja sekin on ärsyttävää!!

 

[Draumsyn]

[QUOTE="jenni";26772667]Meillä lisäksi lapsella asperger, ja mitä enemmän annat mennä kiukkua pitemmälle, sen pahemmaksi se muuttuu. Lapsi ei "hyödy" siitä että häntä kuunnellaan ja jutellaan, koska hän ei siinä mielentilassa kykene vastaanottamaan mitään järkevää tai hyödyllistä selostusta. Eli pitää pysäyttää kiukku välittömästi. Meillä kans vieraat ja ulkopuoliset joskus puuttui asiaan, ei ihme, sillä lapsi osaa shown vetämisen, hysterisoinnin ja vaikka minkä. Ulkopuolisen silmin se voi näyttää jopa heitteillejätöltä joskus. Olen mennyt korjaamaan tilannetta sanoen, vieraalle ettei mitään hätää ole, ja tämä lapsi toimii tällätavalla ja me vanhemmat osaamme hallita tilanteen!(joskus mietin itsekin hallitsenko lainkaan, hehheh). Ovat sitten lähteneet pois ja ymmärtäneet, mutta kyllä ne aina jää matkan päähän tuijottamaan kuinka tilanne päättyy, ja sekin on ärsyttävää!![/QUOTE]

Meillä on sikäli vähän sama, että lapsella on kaikenlaista ongelmaa (kehitysvamma, kenties käytöshäiriökin ym.), joista mikään ei näy päälle. Mahdottoman hankala tavoille opetettava muutenkin, saati sitten, kun vieraat puuttuu tilanteeseen... Menee vain paljon pahemmaksi siitä, että vieraat tukkii iholle. Lisäksi sitten tuo, että oppii vieraissa paikoissa huutamisen olevan hyödyllistä.

 

["jenni"]

Meillä on sikäli vähän sama, että lapsella on kaikenlaista ongelmaa (kehitysvamma, kenties käytöshäiriökin ym.), joista mikään ei näy päälle. Mahdottoman hankala tavoille opetettava muutenkin, saati sitten, kun vieraat puuttuu tilanteeseen... Menee vain paljon pahemmaksi siitä, että vieraat tukkii iholle. Lisäksi sitten tuo, että oppii vieraissa paikoissa huutamisen olevan hyödyllistä.

Juuri näin! Aivan kuin minun suustani kirjoituksesi. =) Sanoitkin sen taikasanan, "mikään ei näy päälle". Kun lapsi käyttäytyy kuin olisi maailmanloppu ja huutaa ku hyeena ja vaikka mitä, ja kun ei näy päällepäin että kyseessä saattaisi olla erityislapsi, niin kai ne vieraat kattoo että toi äiti/isä ei osaa hallita tota lasta tai vähintäänkin teuraalle ovat viemässä? =)