Toggle sidebar

Minulle on tullut kauhea pelko lastensuojelusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Iina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

"Iina"

Vieras
Olen vasta alkuvaiheessa raskaana, mutta pelottaa, että joku ottaa meidät silmätikukseen jostain ihan mitättömästä syystä.

Henkilökohtaisesti meillä on kaikki hyvin. Ollaan naimisissa, lapsi on toivottu, miehellä on vakituinen työ, olen tarkka kodin siisteydestä ja meillä on hyvät tukiverkostot (miehen vanhemmatkin asuvat 2 km päässä). Rahaongelmia ei ole. Minkäännäköistä alakuloa tai väsymystä ei ole, riidellään harvoin.

Mutta nyt kun olen lukenut niin paljon juttuja, joissa vanhemmilta on viety lapsi ihan pienestä syystä, olen alkanut itsekin pelkäämään sitä.

Esim. tämä: http://kaksplus.fi/keskustelu/pluss...idan-hampaisiin-joutuminen-harmittaa-todella/

Eniten ehkä pelottaa, että meidät otetaan silmätikuksi sen takia, että ollaan vielä nuoria, minä olen 20 ja mies 24. Ja minä olen yläasteikäisenä käynyt teiniangstien takia psykologilla. Diagnoosina oli hieman myöhemmin masennus, vaikken varsinaisesti ollut masentunut.

Eikös alle 21-vuotiaille tehdä jonkinlainen laaja terveystarkastus, jossa kysellään kaikkea mahdollista? Voiko olla, että tuollaiset vanhat asiat seuraavat mukana niin, että niiden perusteella leimataan hulluksi ja tehdään ennakoiva lastensuojeluilmoitus?
 
Voi kuule, jos jostain vuosien takaisista teiniangsteista joutuisi lastensuojelun asiakkaaksi, niin siellä olisi tasan jokainen suomalainen lapsiperhe.

Keskustelupalstoita voit lukea vain yhden näkökulman tapahtumiin. Koskaan ei ole vanhemmissa vikaa, vaan mielipuoliset sossut haluavat huostaanottaa mahdollisimman paljon lapsia jnejnejne. Järki päähän tuommoisia juttuja lukiessa (tai mikäli saat niistä noin kamalia pelkoja, niin jätä lukematta).

Teidän tilanteenne kuulostaa oikein normaalilta, joten tuskin mitään syytä lastensuojeluun on. Ja vaikka joskus olisikin ja jostain asiasta ls-ilmoitus tehtäisiin, niin työntekijät tarjoavat apua ja ulospääsyä vaikeasta tilanteesta, eivätkä suinkaan hamstraa lapsia laitoksiin, joissa lapsen ylläpito maksaa satasia päivässä.
 
Ei mitään pelkoa kunhan et milloinkaan kerro esim. väsymyksestä tai mistään perheen mahdollisista ongelmista neuvolassa tai sosiaalitoimistossa. Ainoa mitä voi sosiaalitoimistossa tehdä on hakea tarvittaessa toimeentulotukea. Tällöin ei saa antaa mitään muuta tietoa perheestä, kuin sen rakenne, sekä tulo- ja menoselvitykset.
 
mulla on todettu n.18v vakava masennus . noin 20 vuotiaana mut on todettu "terveeksi" lääkket silti jäi, neuvolasta tarjottiin apua ja minulle tehtiin vanhemmuus arviointi, mua arvio 2 sairaanhoitajaa joilla jonkunlainen psygiatrinen koulutus. he eivät ihan minua ymmärtäneet ja olivat sitä mieltä että perhetyöntekijä meille ja mun pitäis käydä ainakin kerran psygiatrilla. noh neuvolan kanss aolen tehnyt yhteistyötä ja he eivät mua psygiatrille aijo laittaa. perhetyöntekijä on todella mukava mutta koen että vien nyt jonkun ihmisen perhetyöntekijän ihan turhaan koska hän käy meillä vaan juttelemass aja kahvittelemassa minkäänlaista apua emme tarvitse ja minäkin jaksan ihan hyvin. ainut mikä siis ärsyttää että meiät pakotettiin tähän tilanteeseen mutta ei se nyt niin kauheeta ole :)
 
Eihän niissä lastensuojeluissa ole mitään pelättävää jos asiat on kunnossa.Turhaa hysteriaa vaan kun ei uskalleta ääntänsä korottaa,jos joku kuulee ja tekee ls ilmon.Meilläkin kateellinen naapuri teki ilmon ja soosut kävi kotona totesivat että kaikki on niinkuin pitääkin ja sillä selvä.Ei minulle ainakaan mitään kauhua jäänyt,jos joku vielä ilmon tekee niin siinäpä tekevät,Voinhan mä sossuille keitellä kahvit vaikka joka päivä,jos niillei muuta tekemistä ole ;)
 
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos
Mulle jäi kammo,kun tulivat perjantai-iltana ilmoittamatta vaan sisälle.
Sanoivat että NORMAALISTI LAPSET OTETAAN TÄLLAISESSA TAPAUKSESSA HUOSTAAN TUTKIMUKSIEN AJAKSI, mutta meidän kohdalla se ei yhdestä syytä ollut tarpeellista.

Tuo lause kummittelee edelleen.
 
Ei multa mitään ylimääräisiä kyselty vaikka 20v olin kun esikoinen syntyi (ja 19v kun raskaaksi tulin), ihan samalla tavalla hoitui neuvolat jne kuin kenellä tahansa "normaalilla" äidillä. Oltiin taloudellisesti tiukilla ja kummankin (osa-aika)töistä huolimatta toimeentulotukea haettiin/saatiin joka kuukausi tuolloin. Naimisissa ja siisti koti ja näin kuitenkin.

Ja raskauden loppuvaiheessa kerroin jopa olevani alakuloinen/yksinäinen jolloin neuvolantäti kehotti vain kertomaan jos kaipaan keskusteluapua niin sitä järjestetään sitten. En kokenut tarpeelliseksi, eikä asiaa ole sen koommin puitu.

Eihän sitä koskaan tiedä jos joku naapuri/muu tuttu/tuntematon haluaa lastensuojeluilmoituksella kiusata esim pelkän iän takia, mutta aika epätodennäköistä näen sen olevan. Kyllä lähtökohtaisesti uskoisin, että sinuun suhtaudutaan ihan samalla tavalla kuin keneen tahansa neuvolan asiakkaseen/äitiin muutenkin niin neuvolassa kuin ihmisten ilmoillakin. Itse en ole ainakaan kokenut minkäänlaista syrjintää/vainoa/tmv vaan ihan "normaalin" suhtautumisen kanssaihmisiltä olen saanut joka paikassa aina. Toki se oma ulosanti tähänkin vaikuttaa :)
 
Mulla ei ollut pelkoja, kunnes eräs kaunis päivä se ilmoitus meistä tehtiin. Aiheettomaksi se todettiin, joten ei siitä mitään ongelmia seurannut. Pelko kuitenkin jäi... Entäs sitten, jos joku toinenkin päättää kiusallaan tehdä ilmoituksen?? Tokkopa enää toista kertaa uskovat sen olevan aiheeton... :( Kammo mennyt sellaiseksi, että esimerkiksi neuvolassa en uskalla ollenkaan puhua, jos jokin asia painaa mieltä. En mä sitä pelkää, että meiän lapset vietäisiin. Ei semmoseen kertakaikkiaan voi löytyä perusteita, kun kaikki kutenkin kunnossa. Mutta se on jäänyt kummittelemaan, että täällä alkaisi ravata erinäisiä ihmisiä tutkimassa paikkoja ja etsimässä virheitä meidän perheestä....
 
Ei kannata pelätä! Ei teiniangstit eikä edes aiemmat masennus tms diagnoosit ole aihe lastensuojelulle. Jos teillä on asiat kunnossa, niin tuskin teitä kukaan kyttää. Olettehan te täysi-ikäisiäkin.

Tosiaan joskus on noita, että joku tekee aiheettoman ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset on tarkistettava, koska paperilla ei voi tietää, mikä on aiheeton. Mutta turha niitäkään on pelätä, tulevat käymään ja toteavat että ihan kunnossa on asiat, ilmoitus aiheeton.

Ei ne siellä lastensuojelussa lapsia noin vaan vie.
 
Ihan käsittämättömiä ihmiset joilla on joku vimma pelotella toisia lastensuojelulla!
Tässä kunnassa ei ainakaan huostaanoteta vaikka vanhemmat pyytäis, ja tää ei oo mitään mutua vaan faktaa. Ja lapsen pitää oikeesti olla täälä täysin heitteillä ennenku noin rankkoihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Ja neuvolassa saa ja pitää puhua esim. väsymyksestä ja masennuksesta, sillai saa mahdollisesti apua. Mä kun aikanaan itkin puhelimes neuvolaan soittaessani niin se laitto mulle heti lääkäriajan ja sieltä pääsin mielnterveystoimistoon ja sain apua.Soskaan ei kukaan ilmotellu mitään.

Mun vanhin likka on ollu muutamaan otteeseen psykiatrisella osastolla kouluongelmien yms. takia ja sielä psykiatrisella kerran vihjaistiin sijoituksesta, sanoin siitä soskassa niin ne oli heti ettei oo mitään syytä eikä semmoiseen ruveta. Psykiatriselta myös kaksi kertaa tehtiin mun suostumuksella ls-ilmoitus, kumpikaan kerta ei johtanu mihinkään ku soskasta haastattelun jälkeen todettiin että turha ilmoitus.

Tokihan ne soskassakin on ihmisiä ja virheitä voi sattua mutta turha niitä pelätä on! Enempi ne virheet taitaa olla niitä ettei puututa ajoissa kuin että puututtaisiin turhaan. Noita keskusteluja lukiessa kannattaa tosiaan muistaa että siinä on vain toisen osapuolen kertomus ja kätevästi voi jättää pois itselle epäedulliset asiat.

Niin ja mä oon ollu 20 ensimmäisen saadessani, ei mua kukaan mielestäni pitänyt erityisen nuorena, eikä ollu mitään erityiskyselyjä. Tosin tosta on aikaa 16 v.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
[QUOTE="Hmmm";28979168]Mulle jäi kammo,kun tulivat perjantai-iltana ilmoittamatta vaan sisälle.
Sanoivat että NORMAALISTI LAPSET OTETAAN TÄLLAISESSA TAPAUKSESSA HUOSTAAN TUTKIMUKSIEN AJAKSI, mutta meidän kohdalla se ei yhdestä syytä ollut tarpeellista.

Tuo lause kummittelee edelleen.[/QUOTE]

Joo just tällaisia juttuja kannattaa tulla jonkun hysteerikon ketjuun viljelemään! Haloo hei!
 
Ap tuo on pelko joka sun täytyy käsitellä, se tulee muuten kummittelemaan. Et sä voi alkaa pelkäämään elämää lapsen kanssa ja äitiyttä tai ulkona liikkumista sen takia, että idiootit ihmiset anonyymillä nettipalstalla purkaa ties ja mitä angstejaan lastensuojelua kohtaan, usein ihan rehellisesti johtuen joko omasta paskasta vanhemmuudestaan, tai lastensa ongelmista joihin eivät itse pysty syystä tai toisesta vaikuttamaan.

Lapsia ei ihan noin vain tulla Suomessa huostaanottamaan lauantaiyönä kotoa. Sellaista ei vain tapahdu. Siihen tarvitaan syyksi esim. isommat huolet päihtyneist vanhemmista, lapsen heitteillejätöstä tmv. Tottakai tapahtuu virheitä ja erehdyksiä, harvemmin kuitenkaan tilanteessa, jossa perheellä on kaikki kunnossa eikä ihan psykoosissa olevia sukulaisia tai naapureita kyttäämässä.

Rauhoitu, rentoudu, ja jätä ihmeessä hyvä ihminen lukematta kaikki väritetyt kauhujutut sossun toiminnasta. Suurin osa asiakkaista on oikeasti ennemmin tai myöhemmin tyytyväisiä puuttumiseen. Huostaanotettujen lasten tai nuortenkin kohdalla vanhemmiten moni herää huomaamaan ne lapsuudenperheen ongelmat, vanhemmat eivät aina kykene samaan.. Keskustele jonkun kanssa tuosta pelosta. Ihan oikeasti :hug:
 
Lastensuojelulla on kädet täynnä töitä niiden kanssa, joilla on vakavia, akuutteja ongelmia että ennemminkin kannattaa pelätä ettei saisikaan apua jos sitä joskus tarvitsisi.
 
Turhaa pelkäät. Pelonhan varmasti aiheuttaa se, että lastensuojelusta ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa ja ajatellaan, että lastensuojelussa ei muuta tehdä kuin huostaanottoja. Sinulla kuulostaa olevan asiat hyvin, joten ei pelkoa. Ja jos joku joskus tekee perättömän ilmoituksen, sossut kyllä selvittävät asian. Ennen lastensuojelun asiakkuutta tehdään lastensuojelutarpeen selvitys ja sen päätteeksi useasti asiakkuutta ei edes avata. Eli siis asiat selvitetään ainakin meillä perinpohjaisesti.

Toiseksi 80 prosenttia lastensuojelusta on avohuollon työtä, joka käytännössä tarkoittaa sellaista tukea, joka on vapaaehtoista esim. perhetyö. Eli esim. kiireelliselle sijoitukselle ja huostaanotoille jää 20 prosenttia joka on siis paljon vähemmän kuin vapaaehtoinen tuki.

Älä siis turhaa huolehdi :)
 
En haluaisi ap:tä enempää pelotella, mutta tiedän todella, etteivät lastensuojeluasiat aina mene niin kuin pitäisi. Toiminnassa sattuu inhimillisiä virheitä samoin kuin esim kelan päätöksenteossa. Ei tuota kuitenkaan auta alkaa pelkäämään, koska aivan mitä tahansa muutaki ikävää voi elämässä sattua. Useimmiten hommat varmaankin hoituvat lastensuojelupuolella hyvin.

:hug:
 
se jäi vielä sanomatta, että huostaanottoa ei noin vain tehdä vaan siinä tulee olla konkreettisesti todistettavissa se, että lapsen kasvu ja kehitys on vaarassa. Ja jos huoltajat vastustavat huostaanottoa, asia menee hallinto-oikeuden päätettäväksi, sossut vain tekevät hakemuksen. Mutta käytännössä ei ole mitenkään mahdollista, että lapsia huostaanotetaan "tuosta noin vaan"
 
Alkuperäinen kirjoittaja lastensuojelun sossu:
Turhaa pelkäät. Pelonhan varmasti aiheuttaa se, että lastensuojelusta ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa ja ajatellaan, että lastensuojelussa ei muuta tehdä kuin huostaanottoja. Sinulla kuulostaa olevan asiat hyvin, joten ei pelkoa. Ja jos joku joskus tekee perättömän ilmoituksen, sossut kyllä selvittävät asian. Ennen lastensuojelun asiakkuutta tehdään lastensuojelutarpeen selvitys ja sen päätteeksi useasti asiakkuutta ei edes avata. Eli siis asiat selvitetään ainakin meillä perinpohjaisesti.

Toiseksi 80 prosenttia lastensuojelusta on avohuollon työtä, joka käytännössä tarkoittaa sellaista tukea, joka on vapaaehtoista esim. perhetyö. Eli esim. kiireelliselle sijoitukselle ja huostaanotoille jää 20 prosenttia joka on siis paljon vähemmän kuin vapaaehtoinen tuki.

Älä siis turhaa huolehdi :)
Click to expand...

Entäs silloin jos ei hyväksy esim. perhetyöntekijää itselleen, koska ei katso tarvitsevansa sitä eikä halua ketään "kyttäämään" kotiinsa (olen saanut käsityksen, että perhetyöntekijä ei saa tehdä mitään konkreettista, vaan tulee ainoastaan kertomaan, miten asiat pitäisi tehdä)? Siirrytäänkö silloin järeämpiin toimiin, perusteena se, että tukitoimenpiteisiin ei suostuttu?
 
[QUOTE="Iina";28981143]Entäs silloin jos ei hyväksy esim. perhetyöntekijää itselleen, koska ei katso tarvitsevansa sitä eikä halua ketään "kyttäämään" kotiinsa (olen saanut käsityksen, että perhetyöntekijä ei saa tehdä mitään konkreettista, vaan tulee ainoastaan kertomaan, miten asiat pitäisi tehdä)? Siirrytäänkö silloin järeämpiin toimiin, perusteena se, että tukitoimenpiteisiin ei suostuttu?[/QUOTE]

Silloin siirrytään, jos on perusteet kiireelliselle sijoitukselle, eli todetaan lapsen kasvun ja kehityksen olevan välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus tehdään esim. siinä tilanteessa, kun vanhemmat ovat jättäneet lapsen yksin kotiin, ja jos ei esim. isovanhemmat voi lasta ottaa. Avohuollon tukitoimista voi kieltäytyä ja avohuollon asiakkuudesta myös..

Perhetyö varmasti eroaa paikkakunnittain, mutta kyllä he ainakin meillä tekevät kaikkea konkreettistakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lastensuojelun sossu:
Silloin siirrytään, jos on perusteet kiireelliselle sijoitukselle, eli todetaan lapsen kasvun ja kehityksen olevan välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus tehdään esim. siinä tilanteessa, kun vanhemmat ovat jättäneet lapsen yksin kotiin, ja jos ei esim. isovanhemmat voi lasta ottaa. Avohuollon tukitoimista voi kieltäytyä ja avohuollon asiakkuudesta myös..

Perhetyö varmasti eroaa paikkakunnittain, mutta kyllä he ainakin meillä tekevät kaikkea konkreettistakin.
Click to expand...

Niin ja kiireellinen sijoitushan on korkeintaan 30vrk voimassa. Huostaanottoja ei tehdä koskaan suoraan yhtäkkiä, vaan se vaatii paljon aikaa ja selvittelyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lastensuojelun sossu:
Silloin siirrytään, jos on perusteet kiireelliselle sijoitukselle, eli todetaan lapsen kasvun ja kehityksen olevan välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus tehdään esim. siinä tilanteessa, kun vanhemmat ovat jättäneet lapsen yksin kotiin, ja jos ei esim. isovanhemmat voi lasta ottaa. Avohuollon tukitoimista voi kieltäytyä ja avohuollon asiakkuudesta myös..

Perhetyö varmasti eroaa paikkakunnittain, mutta kyllä he ainakin meillä tekevät kaikkea konkreettistakin.
Click to expand...

Selvä juttu, kiitos vastauksista! :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa