Missä vaiheessa sinun mielestäsi on ok keskustella esim. lapsihaaveista?

["vieras"]

Heti tutustumisvaiheessa vai vasta suhteen alettua ja alkaessa näyttää siltä, että tässä tosiaan aletaan vakiintua?

Minä mietin tätä ihan käytännön syistä.

Itselläni siis on lapsihaaveita ja varmasti tiedän lapsia haluavani, kunhan vain sopiva henkilö löytyy. En haluaisi ns. tuhlata aikaani ihmisiin, joilla samanlaisia haaveita ei ole, koska minulle asia on ehdoton. Ikää alkaa olla sen verran, etten todellakaan halua seurustella ihmisen kanssa viittä vuotta ja kuulla vasta sen jälkeen, että toinen ei haluakaan lapsia.

Eli missä vaiheessa siis näistä asioista on ok puhua? Missä vaiheessa sinä puhuisit?

En todellakaan tarkoita, että lapsia pitäisi olla tekemässä HETI... Toki haluan suhteen olevan hyvällä pohjalla ja elämän vakiintunutta. Mutta se tieto...

 

["eee"]

Kai sitä voi jo aika alussa kysyä sillä lailla ohimennen? Kun juttelee ylipäätään vaikka opinnoista, töistä, tulevaisuudensuunnitelmista?

 

["vieras"]

Eiks sitä voi ihan avoimesti kysyä, haluaako hän jossain vaiheessa elämäänsä lapsia.

 

[halipupu harmaana]

Kyllä me ainakin juteltiin sellaisista asioista aika alussa, ei nyt heti ekalla kerralla, mutta suunnilleen vuoden sisään seurustelun aloituksesta. Ei toisaankaan kannata 5 vuotta odottaa, että siitä puhuu, koska se aika saada biologisesti lapsia on aika rajallinen.

 

[ploploplo]

mielestäni asiasta voi puhua hienovaraisesti heti pian.
kysyä vaikka ensin miehen perheestä ja millaista perhettä hän on suunnitellut tulevaisuudessa, joskus ei tarvi edes tota jatkokysymystä antaa, kun mieskin voi sanoa, että tahtoo 2 lasta.

 

[Mun mielestä]

Tottakai heti alussa voi jutella haaveista ja unelmista. Toi on niin iso asia kuitenkin.

 

["mie vaan"]

Aloitin tämän nykyisen miehen kanssa seurustelun 20-vuotiaana, ja kyllä meillä on alusta asti puhuttu lapsista ja tulevaisuudesta. Varmaan jossain 1-3 kk aloituksen jälkeen, olen aina tiennyt että haluan lapset melko nuorena.

 

["Sanni"]

Mä en ees ala tapailemaan miehiä, ketkä haluaa lapsia, otan heti selvää siitä. Itellä kun on lapset tehty enkä neuvottele siitä asiasta, joten on epäreilua tuhlata sellasen miehen aikaa joka haluaa oman biologisen lapsen.

 

["muu"]

Kyllä me aika alusta alkaen puhuttiin yhdessä että lapsia halutaan muutaman vuoden päästä jos yhdessä ollaan. Se oli sellainen pieni pikainen keskustelu, josta ei siis kumpikaan alkanut niitä lapsia vonkaamaan. Itse taisin olla 17 ja mies silloin 23. Mielestäni mahd. aikaisin on hyvä, mutta parempi katsella sitä suhdetta muutama vuosi (jos vain mahdollista) ennen kuin niitä itse lapsia alkaa toivomaan

 

[fortunate]

Ihan ensimmäisten tapailuviikkojen aikana me aihetta sivuttiin.
Mies haaveili lapsista ja mietti ääneen, miten siistiä sitten on nähdä kun oma lapsi kasvaa ja oppii kaikkea uutta, mä taas en halunnut lapsia ollenkaan.

Vaan kuinkas kävikään.


Mun mielestä on ihan okei sivuta aihetta yleisesti aika piankin, että haluaako ylipäätänsä lapsia, mut ei mitään sellasta et "sitten kun MEILLÄ on lapsia" tmv.

 

["vieras"]

No, itselläni ajautui tilanne kolmisen vuotta sitten siihen, että miesten jatkuvaan huopaamiseen ja soutamiseen kyllästyneenä, ilmoitin nykyiselle aviomiehelleni ja kesällä syntyvän lapseni isälle, ekojen tapailujen yhteydessä, että minä sitten haluan naimisiin ja lapsia ja jos ko. ajatus tuntuu kovinkin kaukaiselta, hän tuhlaa sekä omaansa että minun aikaani.

 

[vierasd]

Ainakin sivuta aihetta on luontevaa siinä vaiheessa kun harjoitellaan lapsen tekoa puhutaan ehkäisystä.