Olen itse kokenut sekä tuulimuna- raskauden, että kaksi keskenmenoa. Tuulimunan kohdalla ehdimme kertoa jo vanhemmille, sisaruksille sekä ystäville. Isäni uusi vaimo oli humalassa soittanut asiaa pitkin Suomea ja koko isän puolen suku tuntui tietävän asiasta ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Kun sitten vk 10 tuli keskenmeno ja itse olin ihan maassa, oli inhottava tavata seuraavalla kerralla sukulaisia, jotka onnittelivat iloisesta perhetapahtumasta, vaikka olin pyytänyt lähimmäisiäni olemaan asiasta vielä vaiti. Voi sanoa, ettei suhde "äitipuoleen" ole sen jälkeen ollut mikään kukoistava. Nyt on uusi yritys menossa, mikä on saatu IUI-toimenpiteellä aikaan ja rv on 12. Np-ultrassa on jo käyty, pari parasta kaveria tietää asiasta, muille ei ole vielä kerrottu. Suunnitelmissa on, että nyt alamme vähitellen kertoa asiaa vanhemmille, tosin isälle kertomista mietin vieläkin, vaikka vesseli tuntuu olevan sangen elinvoimainen ja voimistelee jokaisessa ultrassa niin voimakkaasti, että hoitajatkin ihmettelevät. =) Itse olen sitä mieltä, että jokainen kertokoon, milloin tahtoo. Minusta on iän ja kokemuksien myötä tullut varovainen. Turvallista odotusta kaikille!