E
en pysty enään yksin
Vieras
Tilanne on kaiketi siis sellainen että on tultu nyt siihen pisteeseen että mulla on liian stressaavaa tää arki ja lapsi reagoi myös siihen. Mä suutun joka päivä tuolle 1 vuotiaalle, kun hän vaan itkee ja marisee ja koko ajan pitäis olla sylissä. Kyllähän se muuten, mutta kun sulla alkaa oleen tyyliin viikon tiskit, villakoirat sun muut kun vaan koko ajan pidät toista sylissä ja yrität olla viihdekeskus kun muuten alkaa vinkuna ja huuto niin alkaa jo hirvittää.. stressinsietokyky on nolla. Mies tulee kotiin aina10 tai puol11 illalla. Ja tämä on samaa rumbaa myös viikonloppuna. Miten ihmeessä mä saan tätä arkea pyöritettyä yksin kun mulla ei ole mahdollisuutta saada edes ketään hoitajaa kun sellasta ei ole. Eilen puhuin neuvolassa tästä ja sanoi vain, että kaikki perhetyöntekijät on ylityöllistettyjä. Mulla ei ole täällä ystäviä, ei mitään mistä saisi apua ja kelle saisi puhua, purkaa tai oikeen raivota kaiken kiukun ulos, mitä mulla on niin paljon sisällä!! Mistä voin saada apua joka ei heti olisi syyllistämässä mua kuika paska äiti varmaankin olen?