Mä tiedän tunteen. Mies tekee tosi pitkää päivää, ja sille nyt ei vaan voi mitään. Kaks lasta, ruuhkavuodet. Olen kiukutellut kotona viimeisen vuoden itsekseni, syönyt ja vähän juonutkin..... Kymmene kiloa tullut. Masentunut. Mutta sitten mietin, että ihan itse täss itsensä onnelliseksi tehtävä. Käyn töissä ja kaikkien kukkahattu tätien kauhuksi päätin käydä kaksi kertaa viikossa salilla ja lapset on silloin vielä hoidossa! Ehkä kerran kaksi viikossa saa kotona tehtyä kunnon lenkin lasten kanssa. Sun lapses on sen ikäinen että sen saa vielä rattaisiin, ei muuta kuin lenkille. Ja ihan itse on tehtävä itsensä onnelliseksi.
Sen lisäksi katselin tässä yksi ilta kaikki kaappaus keittiössä jaksot, ja tajusin, että olin menettänyt mielenkiinnon itseäni, kotiani ja ruoanlaittoa kohtaan. Tänä viikonloppuna paransin tapani ja olen taas panostanut ruokaan ja sen tekemiseen. Uunilohi ja itse tehty perunamuusi, kansalaatti, pasta carbonara, jayhelihapiiras.... Kuinka kivaa tehdä ja syödä, mutta nautinnolla - ei pelkkää paska mättöä itseinhoon. Tsemppiä, samasta jamasta yritän pinnistää ylos!