Mistä löytäisi tukea yksinhuoltajalle joka ei "yh"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Miten saisin kontaktia yksinhuoltajiin omalla paikkakunnalla (Turku)? Kaipaisin vertaistukea ja joskus olisi kiva vaihtaa hoitoapua aina sen mukaan kummalla on menoja. Niin monella tuntuu olevan mummut ja papat, serkut tai muut apujoukot, minulla ei ole ketään.

Ongelmana on myös etten ole varsinainen yh. Minulla on mies joka ei osallistu lainkaan lapsen kasvattamiseen tai kodin asioihin. Käy vain yöt nukkumassa, eikä auta taloudellisestikaan mainittavasti. Siksi en kehtaa mennä Yksinhuoltajat ry:hyn koska pelkään että minut tuomittaisiin siellä tai minulle naurettaisiin. Olen kuitenkin ihan yksin lapsen kanssa, ja olisi kiva löytää joku toinenkin samassa tilanteessa.
 
Mene vain rohkeasti yh-tapaamisiin, ja ole oma itsesi ja kerro huoletta omasta tilanteestasi. Monella muulla on varmasti samanlaisia kokemuksia takana ja osaavat samaistua tuohon poissaolevan miehen ongelmaan.
 
Mies tekee uraa, joten ei kai työnarkomania tai urakeskeisyys ole pelkästään pätevä syy eroon. Näin ainakin mies on sanonut.

On se, jos susta tuntuu siltä.

Itse eroisin tuollaisesta miehestä. Urakeskeisyys on ihan ok, mun mies on itse todella omistautunut työlleen ja se syö kyllä ehdottomasti aikaa perheeltä, joten lapset ja koti on lähes täysin mun vastuulla. Meillä tämä kuitenkin näkyy siinä, että mies hoitaa taloudelliset asiat pääosin. Tiedettiin jo seurusteluaikoina, että tähän tämä tulee menemään, ja tällainen elämäntyyli sopii meille mainiosti.

Ei kuulosta siltä, että olet samaa mieltä omasta elämäntilanteestasi.
 
Mies tekee uraa, joten ei kai työnarkomania tai urakeskeisyys ole pelkästään pätevä syy eroon. Näin ainakin mies on sanonut.
Ja sinä uskot? Hah.

En tiedä, mitä teillä on sovittu ennen lasten hankintaa. Jos olet luvannut hoitaa lapset ja kotitalouden ihan yksin, on se tietty keljua tässä kohtaa tajuta, ettei se olekaan sitä, mitä elämältäsi haluat. Mutta jos et tuollaista lupausta ole tehnyt, niin sitten ei miehesi voi sitä sinulta vaatia.

Ihan samalla tavalla kuin miehesikin on tehnyt, voit todeta, että sinä alat nyt tekemään uraa, ja joku muu huolehtikoon kodista ja lapsista, ja että mies ei voi tämän takia edes harkita eroa, koska eihän se työnarkomania tai urakeskeisyys ole pätevä syy eroon.

Kyllä se vain on niin, että jos ei tuosta miehen täydellisestä poissaolosta ole mitään etukäteen sovittu, niin kyllä se on sitten ihan riittävä syy eroon. Ei poissaolevalla miehellä tee avioliitossa yhtään mitään. Ja ei tuon luulisi sitä miestäkään haittaavan, saapahan sitten keskittyä työhönsä ihan täysillä.
 
Kannattaa erota. Jos et edes taloudellisesti hyödy siitä, että mies tekee paljon töitä ja luistaa velvollisuuksistaan, niin miksi jäisit? Eri asia, jos olisi sovittu, että mies tuo rahan ja sinä hoidat lapset ja kodin ja saat siitä korvauksen.
 
Ap, oletko sanonut miehellesi ettet ole onnellinen noin?

Itse sanoin, 3 vuotta ennen eroa, mies lupaili olla enemmän kotona ja osallistua enemmän kaikkeen, mutta aina parin viikon jälkeen lipsui entiseen. Lopulta kyllästyin turhiin lupauksiin ja erosin.Meillä toki raskauttavana tekijänä oli lisäksi se, että mies ei edes ollut töissä, siltikin vietti aikansa poissa kotoa ma-la noin klo 10-20, sunnuntait sain kovalla rutinalla viettämään perheen kanssa.
 

Yhteistyössä