mistä sitä saisi uutta intoa tähän kotiäitiyteen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sammakko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sammakko

Vieras
ja muutenkin vauvanhoitoon ym.
Parin, kolmen viikon sisään pitäisi syntyä yllätysvauva. välillä on päiviä tai hetkiä jolloin on ihan kiva ajatus tavata uusi tulokas, mutta yleensä tää vaan tuntuu tosi raskaalta ajatukselta koko vauva. Olin jo kovasti lähdössä opiskelemaan tänä syksynä. Kuopuskin olisi jo yli 2 vuotias ja kaksi vanhinta koulussa ja eskarissa ja kolmaskin jo 4,5vuotias. helpottais jo monin tavoin vähitellen ja pääsisi elämään myös "omaa" elämää opiskelujen myötä.
Tällähetkellä meillä siis neljä lasta ja olen todellakin kyllästynyt kotona oloon. Lähes kymmenen vuotta tässä on jo vierähtänyt kotiäitinä. Mitä lähemmäs vauvan syntymä tulee sitä enemmän myös isommat lapset tuntuvat rasittavammilta. En vaan jaksaisi enää elää 24/7 lasten kanssa. Univelka on kova, lapset olleet huonoja nukkumaan ja nykyisin ovat kyllä huomanneet etten jaksa enää kovin hyvin tätä arkea. käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja ovat täysin välinpitämättömiä minun käskyilleni, nukkumaanmenot erityisesti yhtä painajaista. Tähän en tosiaan kaipaisi yhtä uutta riesaa.. Jostain olisi kuitenkin revittävä energiaa ja iloa tähän arkeen, mutta mistä! ainakin vuosi pitäisi jaksaa vauvakin kotona hoitaa ja pyörittää tätä tylsääkin tylsempää arkea.
Vähän on huono omatunto uuden vauvan vuoksi, eihän se vauvan vika ole että koen hänet yhdeksi ylimääräiseksi taakaksi...
Huoh! kai se siitä jotenkin, tiedän että sitä sit vaan jaksan enkä lapsista luopuisi, tulevastakaan...
 
täysin normaali tunne..ehkä suotta pohdit asioita,antaisit elämän kuljettaa. jos ahdistaa tai masentaa kannatisi hakea vertais tukea äimästä-löytyy netistä. voimaa huomiseen.
 
jos olit jo opiskelua suunnitellut ja ilmeisesti olit ajatellut vauva-vaiheiden olevan ohi..herää ajatuksekseni vain; missä sitten ehkäisy oli?

no eipä takaviisaus auta tilanteeseesi;joten onnea tulokkalle ja perheelle, toivottavasti miehesi tukee sinua ja toivon että sulla muitakin tukiryhmiä taustalla. opiskellahan voi myöhemmin.itse suoritin ihan vaan sosionomin opinnot vauva-aikana ja kolme muuta mukulaa jaloissa, hyvin meni, sai sopivasti kotihomma ja muuta tehdä...
 
ei tainneet kaikki ihan ymmärtää pointtia,
en tietenkään halua antaa lastani adoptioon,
enkä tietenkään ajattele lasta riesana sit kun syntyy. (välillä tosin väsyneenä tuntuu että kaikki jotka vaativat jotain ovat riesoja ja rasitteita)
En tietenkään ole harrastanut seksiä ilman ehkäisyä.
Olen vaan kovin väsynyt ja kyllästynyt tähän kotiäidin arkeen, odotin kovasti jo muutakin elämää. sopeutuminen siihen että tämä jatkuu vielä vaan onkin yllättävän rankkaa. Tarkoitin kysymykseni niin että miten sitä saisi uutta intoa, kun kuitenkin haluan vauvan kotona hoitaa myöskin, enkä halua hänen tai muiden lasten kärsivän siitä, etten enää jaksaisi kotiäitinä olla.
sitä perhetyöntekijää voisi tietenkin miettiä, en vain ole koskaan ollut kovin innokas ottamaan vierasta ihmistä hääräämään kotiini, tietenkin se olisi ehkä hyvä aika ottaa sellainen apu vastaan jos vaan on saatavilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juures Suikale:
Voi voi, kun ottaa sydämestä tuo miten vauvasta puhut :'( Riesa ja taakka?


Huoh! et sinäkään ymmärtänyt, on vaikea sanoa että ihanaa kun meille tulee pieni mussukka (vaikka toki niin lapsesta, kaikista lapsistani ajattelen) jos oikeasti on tosi vaikea ja väsynyt olo. ei paljon helpota jos ei saa edes sanoa "ääneen" tälläisellä paltalla niitä negatiivisia ajatuksia. enkä kyllä muutenkaan sanonut etten halua vauvaa, vaan että en oikein koe jaksavani, tiedä että lopulta jaksan.. joskus vaan on katsos vähän vaikeaa.. turha kai täältä on vertaistukea hakea kun kaikki ovat niin täydellisen jaksavia omien pikku mussukoiden kanssa.. entisestään vaan saa kurjemman olon.
 
Minulla vaan kaksi mutta myös täysin uupunut.

Nyt jos saisin takaisin pienemmän vauva-ajan tekisin ainakin jotain toisin. Yrittäisin saada isomman lapsen enemmän mukaan vauvanhoitoon, puhuisin enemmän vauvasta ja yrittäisin tehdä vauvasta yhteisen. Nyt meni voimat kulkiessa ja hakiessa esikoiselle seuraa. sitä olisi ehtinyt myöhemminkin. ehkä sinäkin voisit yrittää saada apua isommista. Sinullahan on sillä tavalla "paremmin" asiat, että on kaksi paria, parillinen määrä isompia lapsia. jos jotenkin saisi heidät mukaan. vaikka isommat "hoitaisivat" ihan 4 ja 2 vuotiaita joskus, tai jopa vauvaa vahtisivat myöhemmin ja sinä saisit tehdä joskus rauhassa kotitöitä? En tiedä, voi olla vaikeaa käytännössä kun lapsia ja ohjattavia monta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sammakko:
Alkuperäinen kirjoittaja Juures Suikale:
Voi voi, kun ottaa sydämestä tuo miten vauvasta puhut :'( Riesa ja taakka?


Huoh! et sinäkään ymmärtänyt, on vaikea sanoa että ihanaa kun meille tulee pieni mussukka (vaikka toki niin lapsesta, kaikista lapsistani ajattelen) jos oikeasti on tosi vaikea ja väsynyt olo. ei paljon helpota jos ei saa edes sanoa "ääneen" tälläisellä paltalla niitä negatiivisia ajatuksia. enkä kyllä muutenkaan sanonut etten halua vauvaa, vaan että en oikein koe jaksavani, tiedä että lopulta jaksan.. joskus vaan on katsos vähän vaikeaa.. turha kai täältä on vertaistukea hakea kun kaikki ovat niin täydellisen jaksavia omien pikku mussukoiden kanssa.. entisestään vaan saa kurjemman olon.

Pahoittelut, ei ollut tarkoitus lisätä kurjaa oloa. Ja oikeassa olet, en mie ymmärtänyt. Minusta vaan nuo sanat nyt tuntui lapsen puolesta pahalta, en mahda mittään. Mutta voimia mie siulle toivon!
 
yrittäsit jotenkis saada "aikaa itsellesi" ja sitä kautta voimaa arkeen. jos taloudellisesti mahdollista palkkaa silloin tällöin lastenhoitaja esim. MLL;ltä tai hanki vaikkapa siivoojaa;näin saat aikaa siivoamiselta.

jos miehesi kotona iltaisin;yritä jaksaa käydä ulkona juoksulenkillä tai sauvakävelyllä(siis sitten kun vauva syntynyt) siitä saa kummasti virtaa ja kehoon energiaa.

joskus on myös hyvä saada viettää aikaa "yksitellen" eri lasten kanssa esim.tyttöjen pvä jne. eli yritä saada mummo/sisko/täti/mies hoitamaan muita että pääset esim.kran kk;ssa yhden lapsen kanssa kodin ulkopuolelle touhuamaan-se on lapsillekkin luksusta!

eli ehkä sitä virtaa saisi siitä että pääsee ulos kodista tuulettumaa ja keräämään sitä virtaa erkeen.voimia sinulle!
 
sitten jos vaan rohkeus antaa myöten, niin voisitko pyytää apua keneltäkään?
Itsekin vaikka olen väsynyt, voisin kyllä mielelläni pienen hetken vieraitakin lapsia katsoa omieni lisäksi. (tunnin toista?)jotenkin siitä saa itsekin paljon. ja saisit joskus vähän rauhallisempia hetkiä. Ehkä ei vain uskalla kysyä, kun omat lapset tuntuvat niin kovalta työltä. En itsekään uskalla, mutta harva ainakaan tajuaa kenellekään apua tarjota jos ei kysy.
 
Tää jumii tää mun kone tai palsta, mut koitan rekisteröityä myöhemmin, sit voin laittaa yytä nallekarhuäiti, en kai pysty jos en rekisteröidy. Kyllä meillä joo isommat välillä vahtivat hetkiä myös noita pienempiä ja auttavat, tosin minäpä saan siitäkin huonon omantunnon, koen että isot eivät saa tarpeeksi huomiota vaan vastuuta. Mutta totta kai se on että kun yhdessä vauvaa hoitaa niin samalla myös isommat tulevat mukaan porukkaan ja saavat sitä huomiota, varmaan johtuu myös tästä raskaudesta kun vuorotellen olen lopen kyllästynyt lapsiin ja tähän kaikkeen ja toisessa hetkessä on niin huono omatunto tuosta etten koe antavani lapsille tarpeeksi huomiota...
 
Oma aika tekee ihmeitä. Kun sitä ei ole, sitä on vaan otettava! Tämän minäkin opin kantapään kautta, ja mulla ei ole sentäs kuin vain kaksi pientä...
Voimia sinulle toivotan, ja muista että tarvitset omaa aikaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sammakko:
Tää jumii tää mun kone tai palsta, mut koitan rekisteröityä myöhemmin, sit voin laittaa yytä nallekarhuäiti, en kai pysty jos en rekisteröidy. Kyllä meillä joo isommat välillä vahtivat hetkiä myös noita pienempiä ja auttavat, tosin minäpä saan siitäkin huonon omantunnon, koen että isot eivät saa tarpeeksi huomiota vaan vastuuta. Mutta totta kai se on että kun yhdessä vauvaa hoitaa niin samalla myös isommat tulevat mukaan porukkaan ja saavat sitä huomiota, varmaan johtuu myös tästä raskaudesta kun vuorotellen olen lopen kyllästynyt lapsiin ja tähän kaikkeen ja toisessa hetkessä on niin huono omatunto tuosta etten koe antavani lapsille tarpeeksi huomiota...

Niin, ja kyllä se on vähän sitä kotiäidin arkea, työtä kun tulee paljon kun lapset ovat kotona, sitä ruoanlaittoa ja jälkien siivoamista, ainaista passaamista ja siivoamista. Ja aikaa jää tosiaan melko vähän vain olemiseen. ja siitä tulee masennusta ja pahaa mieltä. Mutta varmaan ihan turhaan. Lapsilla mielikuvitus kehittyy kun saavat leikkiä ihan itse.
 
ja siitä tulee hyvin äkkiä sellanen kierre..aina huono omatunto jostain...ja äidit usein ottaa sen perheen martyyrin roolin(en minä tarvitse mitään,menkä te muut ensin..jne)

mulla ainakin auttoi ihan vaan se että aloitin sauvakävelyn vanhimman tyttären kanssa, hydrobickin yksin kaksi krtaa vkossa sekä palkkasin lastenhoitajan niille kerroille kun mies ei ehdi ja siivoojan joka hoitaa nyt sotkumme.
 
mikä oli ongelmasi? en saanu selvää;oliko ongelma tuleva vauva? uupumus?kyllästyminen?kotikeskeisyys?oman ajan puute? en tajunnu....eli tiedätkö itsekkään mikä se ongelmasi on?on nimittäin vaikea löytää ratkaisua jos ei itse ongelmaa tiedä...
 
Ymmärrän mitä tarkoitat. Meille on vasta kolmas tulossa ja välillä mietin, että toivottavasti jaksan vielä hyvin kotosalla ja iloisella mielellä. Vauva on erittäin odotettu, mutta kyllähän näitä mietteitä taitaa kaikilla olla.. vanhemmat lapset meillä ovat vajaa 5 ja vajaa 7.
 
raskaus rasittaa aivoja- isommat lapset saa hermot kireälle, sitähän se ajoittain on. kotiäitiys.onneksi on ajoittainen häiriö joka poistuu ja ajoittain palaa.ei vakavaa. ei hoito-ohjeita tai lääkitystä.
 
Hei!

vyöhyketerapia on kehoterapia hoito joka antaa potkua jaksamiseen! nostaa omaa energiatasoa ja mielialakin nousee . tärkeää on saada edes hetki omaa aikaa kun olet noin ison perheen äiti . raskauden lopulla vyöhyketerapia auttaa monella tasolla ja jos on selkävaivoja niin helpottaa oloa. woimia sinulle jaksamiseen!p.s. koliikkivaivoihin ehdoton hoitoapu!
 

Yhteistyössä