Toggle sidebar

mistä tietää kuka on se oikea?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "ninna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

"ninna"

Vieras
Tai mistä sen edes löytää?
Ollaan oltu 13v yhdessä ja ala-ylämäkeä. Enempi alamäkeä kuitenkin. Tietenkin lasten syntymät olleet ihania juttuja. Mutta mies ei silloinkaan käyttäytynyt kuten olisin toivonut. Uskon että ansaitsen kuitenkin hyvän kohtelun elämäni mieheltä.
Nyt taas väännettiin asioista sopua mutta kuin kauan kunnes taas mykkäkoulua.
Elämme rytmissä ja miehen työn mukaan. Aina odottaen kuin kuuta nousevaa bonusta ym. Tuntuu että miehelle joutuu aina sanomaan kaikesta. Milloin haluaa ravintolaan, milloin leffaan ja milloin seksiä jne. Mies varmaan tästä olisi eri mieltä.
Tämä tuntuu enempi tavalta ja riippuvuudelta kuin rakkaudelta. Mies sanoo kuitenkin rakastavansa minua. Itse en tunne samoin kun sanon sen. En tiedä miten pitäisi tuntea?
 
eli mä olen sitten väään kanssa viimeiset 13v ollut kun sitä tunnetta ei ole tullut. Ei ole ollut tunnetta että on oikea hyppysissä. Enempi sellainen että yritän itse koko ajan. Mutta joo, oli meillä alussa kiihkeää ja olin mustasukkainen ja sanoin monesti rakastavani.
 
[QUOTE="ninna";25189182]eli mä olen sitten väään kanssa viimeiset 13v ollut kun sitä tunnetta ei ole tullut. Ei ole ollut tunnetta että on oikea hyppysissä. Enempi sellainen että yritän itse koko ajan. Mutta joo, oli meillä alussa kiihkeää ja olin mustasukkainen ja sanoin monesti rakastavani.[/QUOTE]

Mulla taas on koko ajan sellainen tunne että multa ei puutu mitään, enkä kaipaa ketään muuta. Ja se on mun "mittari".
 
  • Tykkää
Reactions: rockyroad
Sen oikeen vaan tietää, ennen mietin ja rakastin ja olin onnellinen mut silti mietin onko tämä se oikea. Tämän nykysen kumppanin kanssa en enää mieti, sen vaan tietää. On alamäkeä ja riitaa tässäkin suhteessa joskus mut se varmuuden tunne on ihan eri kuin ikinä ennen.

Ja kyllä minä uskon et niitä oikeita voi olla useampikin =)
 
[QUOTE="ninna";25189182]eli mä olen sitten väään kanssa viimeiset 13v ollut kun sitä tunnetta ei ole tullut. Ei ole ollut tunnetta että on oikea hyppysissä. Enempi sellainen että yritän itse koko ajan. Mutta joo, oli meillä alussa kiihkeää ja olin mustasukkainen ja sanoin monesti rakastavani.[/QUOTE]

Kai se on mahdollista. Itse seurustelin yhdeksän vuotta sellaisen miehen kanssa, jota ajattelin silloin rakastavani, vaikka vaikeaa oli ja monet itkut sai itkeä. Minullakin oli usein tuo tunne, että yritin ja yritin yksinäni siinä parisuhteessa. Lopulta sitten rupesin miettimään, missä haluan nähdä itseni viiden vuoden kuluttua, ja kun tajusin, etten ainakaan siinä parisuhteessa, päätin erota.

Sittemmin tapasin tämän nykyisen mieheni, ja muutaman kuukauden seurusteltuamme aloin saada varmuuden, että tämä on se oikea ja juuri minulle tarkoitettu. :) Hänen kanssaan natsaa kaikki, ja niissä asioissa, missä emme ole samanlaisia, täydennämme toisiamme. Ajattelenpa nyt elämääni sitten viiden tai kymmenen tai viidentoista vuoden päähän, tiedän varmuudella, että haluan olla tämän miehen kanssa yhdessä silloinkin.
 
Ei ole olemassa sitä oikeaa.
Turhaa romantisointia tuollainen.

Nekin jotka tapaa uuden ja pitävät sitä oikeana ovat myös itse kasvaneet ihmsenä sen entisen suhteen jälkeen ja näkevät asiat uudessa valossa.
Tästä he sitten antavat krediitin sille uudelle miehelle samalla viitaten kintaalla vanhalle.

Noh..what ever floats your boat tai jotain..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaska-:
Ei ole olemassa sitä oikeaa.
Turhaa romantisointia tuollainen.

Nekin jotka tapaa uuden ja pitävät sitä oikeana ovat myös itse kasvaneet ihmsenä sen entisen suhteen jälkeen ja näkevät asiat uudessa valossa.
Tästä he sitten antavat krediitin sille uudelle miehelle samalla viitaten kintaalla vanhalle.

Noh..what ever floats your boat tai jotain..
Click to expand...

No ei, mutta vääriä on vaikka kuinka paljon.
 
Ei mistään ainakaan alkuvaiheessa.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olen sen vähiten väärän kanssa yhdessä.
Toinen raivostuttaa välillä toki kovastikin, mutta tulemme kuitenkin loppujen lopuksi hyvin toimeen keskenämme.
Keskustelemme keskenämme kaikista mahdollisista ja ehkä mahdottomistakin aiheista :)
 
No, en lähde kinaamaan sellaisten kanssa, jotka kokevat oikean löytäneensä, vaikka suhtaudunkin sellaisten olemassaoloon skeptisesti. Mutta ainakin tässä asiayhteydessä minusta kysymyksenasettelu on väärä. Ok, suhteessanne on ongelmia, mutta tuskin auttaa sen pohtiminen onko kyseessä nyt sitten The Oikea vai The Väärä, vaan ihan vaan että mitä asialle pitäisi tehdä.
 
Mä mietin tota samaa exän kanssa. Mulla ei sen kanssa ollut koskaan sellainen kokonainen olo ja olin kauhean levoton koko aika ja ikään kuin etsin ja odotin koko ajan jotain. Nykyisen kanssa kaikki vaan loksahti paikalleen. Tuli sellainen olo, kuin olis ollu pitkällä matkalla ja vihdoin tullut kotiin. Mies ymmärtää mua jo puolikkaasta sanasta, monesti täydennämme huomaamatta toisestemme lauseita. En mä vaan osaa sitä selittää. Tuo ukko-kulta nyt vaan on mulle se oikea. Joskus aikaisemmin en uskonut sitä oikeaa edes olevan :) ehkä vähän lässynläätä, mutta näin se vaan on :heart:
 
Mä oon naimisissa, mutten siltikään tiedä onko tuo "se oikea". Välillä ruoho näyttäs vihreemmältä aidan toisella puolen, vaikka ei varmasti niin edes ole. Sinne puolelle en vielä kuitenkaan ole ratkennut.
 
Miten te jaksatte miettiä päivästä toiseen onko se mies just se oikea vai olisko onni löydettävissä jonkun toisen miehen kainalosta. Ihan turhaa ajanhukkaa tommonen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anonyymi:
Mä oon naimisissa, mutten siltikään tiedä onko tuo "se oikea". Välillä ruoho näyttäs vihreemmältä aidan toisella puolen, vaikka ei varmasti niin edes ole. Sinne puolelle en vielä kuitenkaan ole ratkennut.
Click to expand...

No mä olen ratkennut todetakseni että samoja sikoja sielläkin on. Erilaisia ongelmia vaan. Olenkohan liian vaativa? Toisaalta monet on varmaan sitä mieltä että olen miehessä tyytynyt vähempään kuin saisin, mutta mies nykyään tienaa enempi kuin minä. Hänen uransa nousujohteinen toisin kuin minun. On osakas yrityksessä. Tekee pitkää päivää perheen eteen ja silti osallistuu vielä jonkin verran kotihommiin ja lasten viemisiin. Niin ja ei ole pettänyt tietääkseni.
Äh..vaikeeta.
 
Kyllä sen tietää jos on se oikea. :) Riitojakin tulee mutta silti aina tietää että niistä selvitään. Ollaan erottukin kerran ja se tuntui ihan uskomattomalta kun eihän me voida erota koskaan, se tuntui sillä tavalla väärältä... ja ihan oikeassa olin, yhteen palattiin ja taas tuntui niin oikealta.

Ja jos joudut miettimään onko juuri tämä mies nyt se oikea niin tuskin on. :) Sitten kun se oikea sattuu kohdalle asia on sulle kyllä selvä miettimättäkin. :)
 
En voisi kuvitella jakavani elämääni kenenkään muun kanssa. En usko, että kukaan muu voisi olla kiinnostunut juuri näistä asioista, joista minä ja mieheni olemme kiinnostuneita. En usko, että kukaan muu jakaisin juuri näitä arvoja, joita me jaamme. En usko, että kukaan muu olisi minulle yhtä sopiva kuin mieheni.
 

Similar threads

O
Mistä tietää milloin on aika lähteä?
Viestiä
21
Luettu
16K
Perhe-elämä
omituista
O

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa