Mitä ajattelet, jos näkisit n. 5 v. pojan joka puhuisi kuin kaksivuotias?

["a p"]

Poikani on pian 3 v. 8 kk mutta 107 cm pitkä ja näyttää suunnilleen viisivuotiaalta. Puhe on myöhässä, niin että puhuu tällä hetkellä kuin noin 2,5-vuotias. 3 kertaa olemme käyneet puheterapeutin kontrollissa, 4v. neuvolassa seuraavaksi katsotaan kannattaako puheterapiassa alkaa käydä säännöllisemminkin, vai vieläkö vaan odotellaan. Poika puhuu siis lyhyitä lauseita, epäselvästi, tavut vaihtavat usein paikkaa ja useat sanat lausuu väärin, r puuttuu kokonaan. Ainakaan 3 v. neuvolassa ei epäilty mitään sen ihmeempää syytä, kun suvussa muutkin ovat oppineet myöhään puhumaan.

Kysyn siksi,koska olen huomannut tooooooosi pitkiä katseita.

 

[Katylina]

Varmaankin ajattelisin, että lapsella on jokin aivovamma tms ja kohtelisin häntä vauvana, kunnes joku korjaisi minulle, että hänellä on vain puheongelmia.

 

[KuutioTasku]

No mä tuskin ajattelisin yhtään mitään.
Jos nyt kummiskin ajattelisin ja tuntisin lapsen äidin ni voisin keskustella asiasta ihan asiallisesti. Tapaan työssäni ja muutenki paljon lapsia/aikuisia jotka eivät puhu ''täydellisesti''. Ja myös oma poikani, joka luultavasti ei koskaan tulekkaan oppimaan ihan puhtaasti.
Ja jos jostain syystä asiaan kiinnittäisin huomiota niin en kyllä ajattelisi lapsesta,(enkä äidistäkään) mitään pahaa.
Lapset on erillaisia ja se on meille rikkaus <3

 

["vieras"]

mä vaatisin kyllä itse vanhempana jos mun lapsella olisi noin paha puhehäiriö niin aktiivisempaa hoitoa! toki kotona tekisin sen minkä itse pystyisin lapsen puheen kehittymisen eteen.

 

["Hei"]

Enpä juurikaan mitään ajattelisi, lähipiirissä on kohta kouluikäinen poika, joka on vasta äskettäin alkanut puhumaan paremmin, kun kuulovika huomattiin niin myöhään.

Ihmiset nyt vaan tuijottelee ja on välillä vähän hölmöjä. Oppii sitten kun oppii, omalla ajallaan.

 

[TrueBlood]

Varmaankin ajattelisin, että lapsella on jokin aivovamma tms ja kohtelisin häntä vauvana, kunnes joku korjaisi minulle, että hänellä on vain puheongelmia.

Olet todella empatiakyvytön ja kylmä ihminen. Ja todella typerä.

Ap, enpä ajattelisi juurikaan mitään. Olenpa huomannut, että pituus ei kerro kaikkea eikä myöskään puheen taso.
Minun melkein saman ikäinen muksuni on pitempi ja häntä luullaan usein paljon vanhemmaksi, mikä on surullista, koska vieraat ihmiset vaativat enemmän kuin hänen ikäiseltään voisi vaatia. Siinä voi osa luulla, että hän on kehityksessä jäljessä. Samoin on muidenkin lapsieni kohdalla, koska ovat järkiään ikäisiään huomattavasti pitempiä.

 

[KuutioTasku]

Meidän lapsella löyty suunrakeenteellinen poikkeama joka on leikattu. Vika löytyi vasta 3vuotiaana.

 

[KuutioTasku]

Varmaankin ajattelisin, että lapsella on jokin aivovamma tms ja kohtelisin häntä vauvana, kunnes joku korjaisi minulle, että hänellä on vain puheongelmia.

:O olen sanaton.

 

[KuutioTasku]

[QUOTE="Hei";27758522]Enpä juurikaan mitään ajattelisi, lähipiirissä on kohta kouluikäinen poika, joka on vasta äskettäin alkanut puhumaan paremmin, kun kuulovika huomattiin niin myöhään.

Ihmiset nyt vaan tuijottelee ja on välillä vähän hölmöjä. Oppii sitten kun oppii, omalla ajallaan.[/QUOTE]
ja olihan meillä presidenttikin joka sorautti ärrää. Kaikki vaan ei opi kaikkea koskaan niin täydellisesti.

 

[nooo]

Varmaan ekana ajattelisin, että onpas isokokoinen 2v.
Mut puheenkehitys kuulostaa kyllä siltä, että vaatisimme selvittelyjä ja säännöllistä puheterapiaa.

 

["..."]

enpä aattelis mitään. oma lapseni myös saman ikäinen ja puhuu epäselvästi, oppii kyllä omalla ajallaan , huomannut ettei ne katseetkaan aina negatiivisia ole, jostain syystä vaan ihmiset saattavat esim. bussissa vaistomaisesti katsoa jos lapsi puhuu erilailla kun muut

 

[Hohhoijjaaaa]

Varmaankin ajattelisin, että lapsella on jokin aivovamma tms ja kohtelisin häntä vauvana, kunnes joku korjaisi minulle, että hänellä on vain puheongelmia.

Ei ainakaan kanootissa.

 

[Katylina]

Olet todella empatiakyvytön ja kylmä ihminen. Ja todella typerä.

Miten se, että oletan lapsella olevan jokin vamma päässään, joka rajoittaa hänen kanssaan kommunikointia ja täten yritän kommunikoida mahdollisimman samalla tavalla, tekee minusta empatiakyvyttömän ja kylmän?

 

["a p"]

Varmaankin ajattelisin, että lapsella on jokin aivovamma tms ja kohtelisin häntä vauvana, kunnes joku korjaisi minulle, että hänellä on vain puheongelmia.

Ok, sinä se siis poikaani olet suu auki tuijotellut. :-D

 

[Mythago]

Tapasin kerran ratikkapysäkillä äidin sekä n 4v pojan joka puhui huomattavan erikoisesti. Sanat, sanajärjestys, vähän kaikki hukassa. Kuitenkin touhukas pikkukaveri, jolla kovasti teki mieli selittää minulle jotain.

Lähinnä mua hävetti kun en itse ymmärtänyt. Äitinsä sitten tulkkasi, ja kertoi, että pojalla jonkinlainen puheenkehityksen häiriö, mutta äly normaali. En ollut ajatellutkaan että ei olisi, oli jotenkin niin "valppaan" oloinen.

 

[Katylina]

[QUOTE="a p";27758573]Ok, sinä se siis poikaani olet suu auki tuijotellut. :-D[/QUOTE]

En ole koskaan tavannut poikaasi. Se olisi helppo todeta, isokokoinen puheongelmainen. En tuijota vauvojakaan suu auki.

 

[Madicken04]

Ajattelisin että tuolla(kin) lapsella on puheessa viivästymää. En oleta sen liittyvän millään lailla lapsen muuhun kehitykseen, jos ei sitten vaikuta olevan ongelmia muillakin alueilla.

Yleisesti en enempää mieti. Jos taas on aikaa ja äiti vaikuttaa tyypiltä kenen kanssa voisi tulla mukavasti juttuun voisin heittäytyä juttusille.

 

[TrueBlood]

Miten se, että oletan lapsella olevan jokin vamma päässään, joka rajoittaa hänen kanssaan kommunikointia ja täten yritän kommunikoida mahdollisimman samalla tavalla, tekee minusta empatiakyvyttömän ja kylmän?

Olettamalla, nimenomaan olettamalla. Aivan kuin ei olisi mitään muuta kuin sinun oikea tapasi.
Itselläsi tuntuu olevan vamma päässä.

 

["..."]

Ihmiset osaa joskus olla tökeröjä. Itsellä pienikokoinen ekaluokkalainen ja kaikilla tuntuu olevan oikeus kommentoida hänen pienuuttaan. "voi voi, eihän sua edes nää sieltä repun takaa..", "Miten noin pieni voi olla jo koululainen" yms. Kiva siinä sitten selitellä lapselle, että hän on ihan yhtä hyvä kuin muut

 

["a p"]

Miten se, että oletan lapsella olevan jokin vamma päässään, joka rajoittaa hänen kanssaan kommunikointia ja täten yritän kommunikoida mahdollisimman samalla tavalla, tekee minusta empatiakyvyttömän ja kylmän?

Siis keskiverto 2,5-vuotiaan tavalla puhuva vajaa 4vee, ja kohtelisit häntä VAUVANA? Siis jos poikani tulisi näyttämään sinuaan joululahjaksi saamaansa Spidermanin autoa ja sanoisi että kato täti mulla on uusi hieno auto, (eli suht lyhyt lause) niin sinä kohtelisit häntä vauvana ja sanoisit lässyttävällä äänellä että voi hellallettas kullannuppu kun tulla on niiiiiiin hassu punainen auto , prummmm prummmm!! Niinkö?

Minusta sinä olet varsin viihdyttävä. :-D

 

[Katylina]

Olettamalla, nimenomaan olettamalla. Aivan kuin ei olisi mitään muuta kuin sinun oikea tapasi.
Itselläsi tuntuu olevan vamma päässä.

No miten, kaikkitietävänä, sinun mielestäsi minun pitäisi suhtautua? Esittää ettei lapsi ole paikalla? Tuijottaa suu auki?

Entäpä jos lapsella olisikin oikeasti aivovamma ja vanhempi sitten suuttuisi, kun suhtautuisin lapseen väärin, ehkäpä äiti haluaisikin, että hänen erikoislapseensa suhtaudutaan erikoistavoin? Kaikkia ei vain voi miellyttää.

Minä suhtautuisin, jos puhetta kuulisin, sen tasoisesti, miltä puhe kuulostaisi ( eli apn mukaan vauvakieleltä), kuin vauvaan ja puhuisin siis yksinkertaisesti ja mahdollisesti lässyttäen kunnes joku kertoisi, ettei vika pysyvä. Harmi, jos joku siitä herneet nenuun vetää, mutta tavallinen viisivuotias tai viisivuotiaan näköinen harvemmin terveenä lapsena puhuu kuin vauvat, ne viat on siihen mennessä usein korjattu pitkälti.

 

[Katylina]

[QUOTE="a p";27758590]Siis keskiverto 2,5-vuotiaan tavalla puhuva vajaa 4vee, ja kohtelisit häntä VAUVANA? Siis jos poikani tulisi näyttämään sinuaan joululahjaksi saamaansa Spidermanin autoa ja sanoisi että kato täti mulla on uusi hieno auto, (eli suht lyhyt lause) niin sinä kohtelisit häntä vauvana ja sanoisit lässyttävällä äänellä että voi hellallettas kullannuppu kun tulla on niiiiiiin hassu punainen auto , prummmm prummmm!! Niinkö?

Minusta sinä olet varsin viihdyttävä. :-D[/QUOTE]

Riippuu miten hän sen sanoisi. Jos hän kuulostaisi vauvalle ( minun 2,5 vuotiaani on varsin vauvamainen usein) niin silloin todennäköisesti puhuisin kuin vauvalle, tosin en pidä mitään ääniä.

Todellisuudessa, jos joku lapsi minulle lelujaan esittelee, en todennäköisesti kiinnittäisi mitään huomiota saati arvioisi lapsen ikää edes.

 

["a p"]

Ajattelisin että tuolla(kin) lapsella on puheessa viivästymää. En oleta sen liittyvän millään lailla lapsen muuhun kehitykseen, jos ei sitten vaikuta olevan ongelmia muillakin alueilla.

Yleisesti en enempää mieti. Jos taas on aikaa ja äiti vaikuttaa tyypiltä kenen kanssa voisi tulla mukavasti juttuun voisin heittäytyä juttusille.

Sinut (tai kaltaisesi ) olisi ihana tuntea, ja onneksi tunnenkin samantyylisiä fiksuja ihmisiä. <3

Ja meidän pojalla muu kehitys on ihan ikätasoistaan. Ja puheen kehityskään ei ole kuulemma mitenkään hälyttävästi myöhässä, eli aina on neuvolassa puhunut sen verran kun vähimmillään "pitää osata". 2 v. neuvolassa lapsen piti osata 5-10 sanaa vähintään, meillä 7 sanaa. 3 v. neuvolassa piti puhua vähintään 3-sanaisia lauseita, niitä juuri puhui silloin.

Puheterapian kontrollikäynneillekin olen itse vaatimalla vaatinut, eivät olisi neuvolasta edes vielä laittaneet.

Jotenkin uskon että 4 v. neuvolassakin puhuu sen vähimmän vaaditun määrän, kovasti ottaa kiinni ikätovereitaan koko ajan. ja hänen pk-ryhmässään on kaksi muuta samanikäistä poikaa jotka puhuvat ihan samoin, ovat vaan noin 100 cm pitkiä ja näyttävät muutenkin ikäisiltään, eli noin 3,5-vuotiailta.

Eli en ole mitenkään kovin huolissani tuosta puheesta. Enemmän huolissani olen niistä kuiskuttelijoista ja mulkoilijoista, tai en huolissani vaan ihmeissäni oikeastaan. Jos noin pieneen erilaisuuteen vieraat ihmiset suhtautuvat noin, niin mahtaa olla kamalaa jos on oikeasti kehitysviivästeinen/erityislapsi. Huh.

 

["Huh huh"]

Katylina, puhut sitten varmaan aikuisillekin lässyttäen ja kuin vauvalle, jos näillä on jokin puhevaikeus??
Juu, kannattaa toki aina lähteä siitä, että puhekumppanilla on paha aivovamma ja hän on vauvan tasolla henkisesti. Muuten voi joku loukkaantua, jos kohtelet puhekumppania turhaan kuin hän älyäisikin jotain....

 

[Madicken04]

Jäin miettimään miten kohdellaan vauvaa tai kommunikoidaan tämän kanssa.

Itselläni on 6v jolla puheenkehitys on jäljessä ja myös muuta "ongelmaa aivoissa"(autismi ja kehitysviivästymää, mahd kehitysvamma ja adhd). En muista että häntä olisi vauvana kohdeltu vaikka varmasti monelle on ollut vaikea tietää miten hänen kanssaan kuuluisi kommunikoida. Lässytys nyt kuitenkin on viimeinen tapa keskustella kanssaan. Mielummin lyhyesti ja selkeästi puhuen.