K
kiinnostunut
Vieras
Perinteisestihän mies on etävanhemapana eron sattuessa, mutta entä jos nainen onkin ottanut tämän roolin. Mitä ajattelet tällaisesta naisesta, joka näkee lapsiaan vain joka toinen vkl?
Että siinä on nainen joka on tajunnut ettei naisella ole monopoliasemaa vanhemmuudessa. Isä voi olla ihan yhtä hyvä lähihuoltaja kuin äitikin.
Ä
äiti x3
Vieras
Nostan hattua kyseisen naisen miehen nähdessäni. Tiedän muutaman tällaisen tapauksen. Niissä kyseiseen ratkaisuun ollaan päädytty siitä syystä, että niin on lapsille parempi eli äiti on muuttanut työn takia muualla ja isä taas jäänyt lasten kotipaikkakunnalle sekä ottanut vastuun lapsista ettei lasten tarvitse vaihtaa asuinpaikkakuntaa, koulua ja kavereita.
Lisäksi kyllä se vaatii paljon äidiltäkin. Eli mielestäni ok.
Lisäksi kyllä se vaatii paljon äidiltäkin. Eli mielestäni ok.
Hmm.. no ehkä lasten on parempi olla siellä isällä kuin äidillä. Kyllä mä vähän ihmettelen, sillä tuntemani etä-äidit ovat alkoholisteja yms epämukavaa 
jotenkin ajattelen että äiti on automaattisesti epäkelpo, jos lapset on isällä. ellei kyse ole isoista (yli 14 vee) pojista, silloin ymmärrän et oisivat isällään.
Mutta, kukin tavallaan, musta ei ois etääidiksi.
Mutta, kukin tavallaan, musta ei ois etääidiksi.
J
jaa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:Hmm.. no ehkä lasten on parempi olla siellä isällä kuin äidillä. Kyllä mä vähän ihmettelen, sillä tuntemani etä-äidit ovat alkoholisteja yms epämukavaa
Tämmösiä kokemuksia myös.
Y
Yksvaan
Vieras
Olen etä-äiti mun esikoiselle. En ole alkoholisti enkä epäkelpo muutenkaan. Erittäin epäitsekäs silloin aikoinaan kylläkin.
A
ap
Vieras
Ystäväni on rakastunut tällaiseen naiseen. Olen muutaman kerran pikaisesti tavannut tuon naisen ja ihan mukavalta hän on vaikuttanut. Jotenkin vain taka-alalla pyörii ajatus, että onkohan joku hullusti.. Toivottavasti ei ole 
Kyseisellä naisella on kaksi alle kouluikäistä lasta.
Kyseisellä naisella on kaksi alle kouluikäistä lasta.
?
:)
Vieras
Hyvin hoidettu etävanhemmuus on hatunnoston arvoinen asia, on etävanhempi kumpaa sukupuolta tahansa. Erityisesti, jos etävanhempi on luopunut lähivanhemmuudesta lasten etujen (esim. toinen vanhempi on pystynyt säilyttämään lasten elinympäristön samana kuin ennen eroa) vuoksi.
J
jenmo
Vieras
Mulla on muksut 5pvää-1,5vkoa kuussa :wave: Aikoja pidennetään sitä mukaa kun jaksamiseni paranee.
Loput kuusta ovat muussa sukulaisperheessä kuin isällään. Isänsä ( alkoholisti/sekakäyttäjä ) käy tapaamassa muksuja valvotusti n.kerran kahdessa kuussa-kolmen viikon välein. Enemmän yksityiskohtia voipi kysellä yv:nä.
Tää järjestely on meille sopinu parhaiten sen jälkeen kun menetin miesystäväni kolarissa ja jouduin osastohoitoon yms... Nykyään menee jo paremmin ja pian voivat muksut muuttaa mulle takasin.. Sit toki, jos ja kun isänsä kuntoutuu, alkavat olemaan meillä molemmilla vuoroviikoin.
Loput kuusta ovat muussa sukulaisperheessä kuin isällään. Isänsä ( alkoholisti/sekakäyttäjä ) käy tapaamassa muksuja valvotusti n.kerran kahdessa kuussa-kolmen viikon välein. Enemmän yksityiskohtia voipi kysellä yv:nä.
Tää järjestely on meille sopinu parhaiten sen jälkeen kun menetin miesystäväni kolarissa ja jouduin osastohoitoon yms... Nykyään menee jo paremmin ja pian voivat muksut muuttaa mulle takasin.. Sit toki, jos ja kun isänsä kuntoutuu, alkavat olemaan meillä molemmilla vuoroviikoin.
Voihan se olla, että jos lapset ovat olleet tarpeeksi isoja, niin heiltä on kysytty ovatko he halunneet jäädä kotiin vai muuttaa äidin kanssa? Kaverilla aikoinaan näin kun hänen vanhemmilleen tuli ero, lapset halusivat jäädä kotiinsa ja olivat joka toinen vkl äidillänsä (vaikka hän olisikin tahtonut että lapset olisivat olleet enemmän hänen luonaan), eikä taatusti ole mikään ongelmapesäke!
H
Hoojoo
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Kuin myös täälä etä-äiti esikoiselleen. Minä olin vaan se, joka nakattiin kämpästä pihalle tavaroineen ja tilanne oli todella kaaottinen. Ero lapselle aina isoakin isompi ja rankka asia myös, jotenka se sai muutoksien osalta riittää!!!
Nykyinen mieheni oli yh kun tapasimme.
Pojan äiti alkoi säännölliset tapaamiset vasta kun minä tulin kuvioihin, taisi pelästyä...
Eli vuoden hän oli ollut likipitäen erossa pojastaan ja kun aloitti tapaamiset sitä oli ihan hirveetä katsoa kuinka pieni poika itki ja huusi, kun äiti väkisin vei viikonlopputapaaamiseen.
Poika oli tuolloin 3,5 v.
Ei lapsi voinut ymmärtää että äiti katoaa kotoaan ja on liki vuoden pois, sitten tulee ja vie..
Samoin ajattelen minä että lapsen äiti on jollain tavalla kykenemätön olemaan äiti lapselleen jos isälleen jättää lapset.
Se vaan tulee jostain.
Ehkä se on niin että sille vanhemmalle lapset jää, joka on kykenevämpi hoitamaan velvollisuutensa.
Bonuslapseni äidille maistuu alko ja meno muutenkin.
Sekä tapaamiset menee aina hänen pillinsä mukaan, mutta hyvä että tapaa joskus edes.
Me ollaan totuttu joustamaan.
Pojan äiti alkoi säännölliset tapaamiset vasta kun minä tulin kuvioihin, taisi pelästyä...
Eli vuoden hän oli ollut likipitäen erossa pojastaan ja kun aloitti tapaamiset sitä oli ihan hirveetä katsoa kuinka pieni poika itki ja huusi, kun äiti väkisin vei viikonlopputapaaamiseen.
Poika oli tuolloin 3,5 v.
Ei lapsi voinut ymmärtää että äiti katoaa kotoaan ja on liki vuoden pois, sitten tulee ja vie..
Samoin ajattelen minä että lapsen äiti on jollain tavalla kykenemätön olemaan äiti lapselleen jos isälleen jättää lapset.
Se vaan tulee jostain.
Ehkä se on niin että sille vanhemmalle lapset jää, joka on kykenevämpi hoitamaan velvollisuutensa.
Bonuslapseni äidille maistuu alko ja meno muutenkin.
Sekä tapaamiset menee aina hänen pillinsä mukaan, mutta hyvä että tapaa joskus edes.
Me ollaan totuttu joustamaan.
M
mie
Vieras
En ajattele sen enemmän kun isästä, joka on etävanhempi. MInusta yhtä normaalia toi etävanhemmuus kummaltakin sukupuolelta.
S
suurperheen äiti
Vieras
Y
Yksvaan
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Kaltaisiasi saisi olla enemmänkin.
Minä sain kuulla mm. "mitä sukulaisetkin/naapurit nyt ajattelee" yms.
Ihan kun kiinnostais.
M
mammu
Vieras
Kyllä istuu vielä tuo vanha perinne minussakin että äidille ne lapset kuuluu.
Eli jos mies on lähivanhempi, aattelen että äiti on joko kuollut taikka kelvoton...
Läheltä seurannut erään perheen eroa jossa isä ilmeisesti jää lasten kanssa.
Heistä ei kumpikaan ole sopiva vanhemmaksi...=/
Eli jos mies on lähivanhempi, aattelen että äiti on joko kuollut taikka kelvoton...
Läheltä seurannut erään perheen eroa jossa isä ilmeisesti jää lasten kanssa.
Heistä ei kumpikaan ole sopiva vanhemmaksi...=/
?
......
Vieras
Mä en varmaan itse pystyis tuohon, että näkisin noin harvoin lapsiani...Siis kaksi viikonloppua kuussa, 4 päivää!!! =0
Miten se voi riittää....
Miten se voi riittää....
V
v
Vieras
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:Hmm.. no ehkä lasten on parempi olla siellä isällä kuin äidillä. Kyllä mä vähän ihmettelen, sillä tuntemani etä-äidit ovat alkoholisteja yms epämukavaa
peesi tähän.
oma äitinikin oli etä-äiti alkoholiongelmansa vuoksi ja mulla on sen takia ennakkoluuloja ja jotenkin niputan kaikki etä-äidit tähän pinoon. väärinhän se on tiedän, mutta en voi sille mitään ennekun kuulen taustoja.
E
Etä-äiti
Vieras
Täällä on yksi etä-äiti. Helpottavaa, että monikin sanoo, että tää on ihan ok ja ymmärrän nämä, jotka mieltää etä-äidin jotenkin epäkelvolliseksi.
Ennen eroa, sis vuosia ennen, mies sanoi monesti, että olisi mielummin lasten kanssa yksin. Aluki eron tuleessa lapset jäivätkin minulle, hoidin yksikseen ja vain kerran muutaman kuukauden ajan olin parisuhteessa.
Lopulta työelämän muuttaessa muotoa, työajat ja työn raskaus vaati tekemään lasten lähivanhemmuuden kanssa ratkaisuja. Valitettavasti äärettömän rajut riidat ex-puolison kanssa haittasi sitten myös yhteishuoltajuuden hyvää toimimista. Monen kuukauden palloilun jälkeen, kun kumpikin oli pelko perseessä toisen tekemistä ohareista työpaikan suhteen ex otti lapset itsellee (tai paremminkin valtasi asuntoni ja toi sinne myös uuden kumppanin ennen kuin lähdin kokonaan alta pois).
Asunnon "valtaus" voi kuulostaa villiltä, mutta se oli kuitenkin sovitusti tehty, hinnaltaa edullinen, tarpeeksi suuri ja piste lasten jatkuvalle muuttamiselle. Ex-puoliso ei paljoakaan yksin ole lasten kanssa, vaan mukana on uusi kumppani, joka tiedettävästi on erinomainen ihminen lapsille, ainakaan mitään pahaa en ole kuullut.
Itse sain vasta vuoden erossa olon jälkeen työasioita astetta järkevimmiksi ja vasa nyt alkaa olla mahdollisuus tavata lapsia säännöllisesti. Se on syönyt hyvin paljon ja sattunut, tietenkin. Valitettavasti välit exään tuskin koskaan tulee tasoittumaan. Ja luojalle kiitos, elän terveessä ja hyvässä parisuhteessa, jossa kumppani ajattelee lasten olosuhteita ja käyttäytyy niinkuin jokaisen kunnollisen aikuisen tulisi käyttäytyä.
Minulla ei ole koskaan ollut päihdeongelmaa, enkä itseasiassa tämän lapsista erossa olonaikana ole palannut mihinkään villiin nuoruuteen. Tiedän lähi-isän bilettävän enemmän kuin tämän etä-äidin, vaikkei sekään monesti kuussa ulos pääse.
Monet isät ovat aivan yhtä hyviä lähivanhempina kuin äiditkin ja etävanhemmuudella on siinä vaiheessa suurempi väli, kun paikkakunnat on kaukana toisistaan. Samassa kaupungissa asuvien suhteen on kai aivan sama kumman luona lapset asuuvat, yleensä äidin ihan taloudellisista syistä, vaikka isä olisi jopa enemmän lapsen vapaa-ajasta lapsen kanssa. (kannattaa huomioida sekin)
Ennen eroa, sis vuosia ennen, mies sanoi monesti, että olisi mielummin lasten kanssa yksin. Aluki eron tuleessa lapset jäivätkin minulle, hoidin yksikseen ja vain kerran muutaman kuukauden ajan olin parisuhteessa.
Lopulta työelämän muuttaessa muotoa, työajat ja työn raskaus vaati tekemään lasten lähivanhemmuuden kanssa ratkaisuja. Valitettavasti äärettömän rajut riidat ex-puolison kanssa haittasi sitten myös yhteishuoltajuuden hyvää toimimista. Monen kuukauden palloilun jälkeen, kun kumpikin oli pelko perseessä toisen tekemistä ohareista työpaikan suhteen ex otti lapset itsellee (tai paremminkin valtasi asuntoni ja toi sinne myös uuden kumppanin ennen kuin lähdin kokonaan alta pois).
Asunnon "valtaus" voi kuulostaa villiltä, mutta se oli kuitenkin sovitusti tehty, hinnaltaa edullinen, tarpeeksi suuri ja piste lasten jatkuvalle muuttamiselle. Ex-puoliso ei paljoakaan yksin ole lasten kanssa, vaan mukana on uusi kumppani, joka tiedettävästi on erinomainen ihminen lapsille, ainakaan mitään pahaa en ole kuullut.
Itse sain vasta vuoden erossa olon jälkeen työasioita astetta järkevimmiksi ja vasa nyt alkaa olla mahdollisuus tavata lapsia säännöllisesti. Se on syönyt hyvin paljon ja sattunut, tietenkin. Valitettavasti välit exään tuskin koskaan tulee tasoittumaan. Ja luojalle kiitos, elän terveessä ja hyvässä parisuhteessa, jossa kumppani ajattelee lasten olosuhteita ja käyttäytyy niinkuin jokaisen kunnollisen aikuisen tulisi käyttäytyä.
Minulla ei ole koskaan ollut päihdeongelmaa, enkä itseasiassa tämän lapsista erossa olonaikana ole palannut mihinkään villiin nuoruuteen. Tiedän lähi-isän bilettävän enemmän kuin tämän etä-äidin, vaikkei sekään monesti kuussa ulos pääse.
Monet isät ovat aivan yhtä hyviä lähivanhempina kuin äiditkin ja etävanhemmuudella on siinä vaiheessa suurempi väli, kun paikkakunnat on kaukana toisistaan. Samassa kaupungissa asuvien suhteen on kai aivan sama kumman luona lapset asuuvat, yleensä äidin ihan taloudellisista syistä, vaikka isä olisi jopa enemmän lapsen vapaa-ajasta lapsen kanssa. (kannattaa huomioida sekin)
M
mm
Vieras
itse en eläissäni lähtisi asumaan eri osoitteeseen tai eri paikkakunnalle lasteni kanssa niin kauan kun he ovat vielä lapsia ja teini-ikäisiä. Lapseni ovat minulle maailman rakkain asia. Kuinkä voisin edes elää ilman heitä? En mitenkään. En pysty ymmärtämään äitejä, jotka voisivat jättää lapsensa asumaan toiselle vanhemmalle.. Ei sillä, etteikö isä voisi olla aivan yhtä hyvä ja mahtava hultaja, mutta lapsiaan todella rakastava vain ei pysty elämään onnellisesti ilman kaikkein tärkeimpiään. Jos pystyy, on se jotenkin luonnoton ratkaisu.
