Mitä ajattelisit ystävästäsi joka ei kertoisi sinulle seuraavaa asiaa....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Krisu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Krisu"

Vieras
Niin, tutustuttiin netissä toisiimme (olemme molemmat siis naisia). Olemme tunteneet jo 2v ja nähneet useasti, voisi sanoa, että olemme hyviä ystäviä. Kerromme asioita toisillemme aivan kaikesta.Minulle hän ei kuitenkaan suostu kertomaan millainen tapaus hänen elämässään on sattunut silloin kun hän tuli raskaaksi (nyt poika 2v). En tiedä onko hän iskenyt jonkun baarityypin ja tullut kerrasta raskaaksi vai onko pitkä suhde ja isä jättänyt tms. Yhden kerran vain olen kysynyt asiaa suoraan ja hän kommentoi siihen jotenkin että ärsyttää kun kaikki sitä kyselee, että se asia kuuluu ainoastaan vain hänelle ja lapselleen.
Itsestä tuntuu hieman "pahalta", haluaisin kuitenkin ehkä tietää jos jotain pahaa on sattunut tai onko lapsella isää tms. Kumminkin muista asioista kertoo ihan suoraan (pahojakin asioita).

Mitä mieltä?
 
[QUOTE="vieras";22159752]No älä utele :(. Osan jutuista haluaa pitkässä ystävyydessäkin tai muissa suhteissa pitää itsellään. Kertokoon, jos haluaa.[/QUOTE]

Niin, en ole pakottanutkaan enkä jatkossa varsinkaan halua kysellä, mutta mietityttää vaan kun toinen ei siitä halua kertoa ollenkaan.
 
[QUOTE="Krisu";22159726]Yhden kerran vain olen kysynyt asiaa suoraan ja hän kommentoi siihen jotenkin että ärsyttää kun kaikki sitä kyselee, että se asia kuuluu ainoastaan vain hänelle ja lapselleen.
haluaisin kuitenkin tietää

Mitä mieltä?[/QUOTE]

ystävästäsi en ole mitään mieltä, sua pidän uteliaana toisten asioihin tunkevana kyylänä
 
Mun parhaalla ystävällä on tuollainen "isätön" lapsi ja ei tosiaankaan kerro kaikille niitä olosuhteita ja koko tarinaa siitä. Se on arkaa, luottamuksellista tietoa. Ei ole kertonut kaikille pitkäaikaisille ystävilleenkään, vain niille joiden tietää olevan yleensä suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä ja olevan tuomitsematta ja levittämättä juttuja.

Joten kertoo sulle, jos joskus tulette tarpeeksi läheiseksi.
 
Mä olen sitä mieltä että ystävyyssuhteet jotka on muodostunut aikuisiällä ei koskaan voi olla niin läheisiä että aivan kaikki asiat tulisi käydä läpi. Elämässä on tapahtunut kaikkea ennen ystävyyttä ja ne on menneitä. Ei kannata ottaa itseensä jos ei kaveri kaikkea kerro. Se on sen tyyli.

Mun kaveri alkoi seurustella pojan kanssa joka oli menettänyt n vuosi ennen tapaamista isänsä. Asiasta ei puhuttu 10 vuoteen mitään, mies ei suostunut ei sitten millään jakamaan asiaa. NYt pariskunnalla on yhteistä elämää takana 16 vuotta ja asia on ollut esillä kerran. Vain kerran on mies surustaan kertonut ja that's it.
Joten ei kaikki kerro kaikille kaikkea. Se on elämää.
 
Jostain kumman syystä näin aikuisena ahdistaisi ystävyys, jossa pitää kertoa kaikki asiat toiselle ja vastaavasti tämä toinen kertoo kaikki "dirty details" juttunsa...

En kertoisi enkä jaksaisi kuunnella. Joskus teininä/nuorena tuollainen paita & peppu tyyppinen ystävyys oli varmaankin ihan yleistä, mutta aikuisena ei jaksaisi/haluaisi moista.
 
Minkä takia se on joillekin niin älyttömän tärkeää, että kaveri kertoo kaikki salaisuutensa? Kuulostaa vähän uteliaisuudelta. Eikö sen pitäisi riittää, että tietää voivansa itse tarvittaessa kertoa huolensa luottamuksellisesti kaverille?
 

Uusimmat

Yhteistyössä