No ei kyllä ole sama asia. Mun isälläni ja pojallani on tuo kaksisuuntainen mielialahäiriö eli maanis-depressiivinen oireyhtymä eli nykyiseltä nimeltään bipolaari. Lääkitys ja terapia auttaa löytämään tasapainon mielialojen välillä, mutta siihen voi mennä vuosia. Läheisen tuki ja kannustus on yksi tärkeimmistä asioista bipolaaria sairastavan kanssa.
Maanisessa vaiheessa potilas on hyvin impulsiivinen, menee kuin jyrä eteenpäin, ei välttämättä nuku eikä saa mitään valmiiksi, mutta silti on päällä useita projekteja. Moni bipolaari- potilas jättää lääkkeet ottamatta, sillä he itse kokevat olevansa maanisessa vaiheessa parhaimmillaan.
Sedälläni taas on skitsofrenia, ja hänellä siihen liittyy vielä vainoharhatkin. Siiihenkin auttaa terapia ja lääkitys, mutta tasapainon löytäminen voi olla äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta. Riippuen potilaasta. Setäni repi johdot seinistä, tukki ilmanvaihtohormit ja rikkoi puhelimen kun häntä salakuunneltiin niiden kautta. Ei suostunut edes kuulokojetta käyttämään kun sitä kautta hänelle annettiin käskyjä. Televisio ja radio olivat KGB:n aivopesuvälineitä jne jne jne. Lääkityksen avulla tilanne saatiin hallintaan, ja vanheneminen lievitti sairautta niin paljon että lääkitys lopetettiin. Joillakin ikä pahentaa sairautta, tämä on niin potilaskohtaista.
Joillakin skitsofrenikoilla esiintyy erittäin pahaa väkivaltaisuutta, ja ns. laukaiseva tekijä voi olla esim. nimellinen uhka perheenjäsentä kohtaan.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua, mutta muista että nämä ovat minun näkemyksiäni perustuen omiin kokemuksiini. Googlaa netistä tietoa ja jos läheiselläsi on bipolaari, pyydä lääkäriltä lisää tietoa.
