Mitä haluaisit tehdä, mikä ei ole mahdollista lasten ollessa pieniä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Viblsp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Viblsp

Vieras
Haluaisin maalata, piirtää, tehdä palapelejä, lukea kirjaa tunteja... Nyt ei ole oikein mahdollisuutta. Sitten, kun muksut ovat päivälevolla/-unilla tai yöunilla, ehdin tehdä jotain, mutta esim. palapelin ääressä olisi kiva istua tunteja. :) Ei onnistuisi.
 
Lähteä Lontooseen juomaan olutta ja verestämään vanhoja muistoja mutta en halua lapsia jättää useammaksi yöksi hoitoon joten juon sitä olutta Helsingissä jos tarve ja Lontooseen menemme perhelomalle B)

 
Just eilen valitin miehelle miten haluaisin edes kerran nukkua koko päivän... Ennen lapsia saatoin nukkua putkeen 20 tunnin yöunia... Nyt saa olla iloinen jos 10 tuntia joskus saa nukkua...

Toinen on, että haluisin rempata kämppää. Mut eipä voi oikeen jättää mitään keskeneräistä levälleen ja hetkessä ei saa tehtyä...
 
Vispilän mainitsemia asioita olen kyllä tehnyt vanhemmuuteni aikana, vaikka lapset kotonakin. Mutta en voinut lähteä vaihto-oppilaaksi, se oli aika selkeä juttu, mikä ei onnistunut. Samoin täytyy tarkasti harkita monet muutkin seikat. En voi sitoutua pitkiksi ajoiksi avustusprojekteihin vielä. Periaatteessa voisin ottaa mukulat mukaan ja painua jonnekin kauas pois, lapset voisivat käydä peruskoulun toisillakin leveyspiireillä. Mutta en halua kuitenkaan lapsiani paikkaan, jossa mahdollisesti vaarallista.
 
En mä keksi mitään.
Satunnaisesti saan ja voin tehdä kaikkea sitä mitä haluan.

Kai se olis jees, jos niitä haluamiani asioita voisin tehdä ihan just kun huvittaa, eikä vaan silloin kun mies on kotona tai mummuja nurkissa pyörimässä.
Mutta tilanne oli tiedossa kun lapsia ruvettiin hankkimaan, joten touhuan omiani silloin, kun se on mahdollista.
 
mä haluaisin lähteä thaimaahan, mutta en aio istuttaa lapsia koneessa sen 10h, joten se saa luvan odottaa. Myöskin olen ollut 2 kertaa naimisissa, kummallakin kerralla en ole häämatkalla ollut, kummallakin kerralla paksuna...olis kiva päästä häämatkalle
 
Kun lapset olivat pienempiä, haaveilin ihan vain istumisesta rauhassa terassilla. Nyt saan istua siinä kyllä "rauhassa", ei tarvitse olla koko aikaa pienen perässä kulkemassa, mutta juttuseurasta ei ole puutetta :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietin vaan:
Te kaikki ootte vissiin yksinhuoltajia?

Olen yh, mutta miten se tähän liittyy? Kirjoja olen voinut aina lukea, koko yksinhuoltajuuteni ajan. Silti en usko, että parisuhteessakaan olevat perheelliset pienten lasten äidit/isät lähtevät vuosiksi jonnekin yksikseen, jättäen perheensä Suomeen?
 
Haluisin lähtee miehen kanssa kahdestaan lomalle, olla ainakin viikon-kaksi kiertelemässä, vaikka etes Suomea. Kyllä se nytkin onnistuu, mutta muksujen kanssa se ei aina ole "lomaa".
Nyt varsinkin, kun on omat hormoonit sekaisin, ois kiva päästä lomalle. Mutta kukas noita muksuja kattoo, ei kukaan.
 

Yhteistyössä