Toggle sidebar

Mitä jos ei haluakkaan kuin yhden lapsen? Vaikka oli sovittu että toistaki yritetään?

Vastaa
R

RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni

Aktiivinen jäsen
09.09.2007
5 194
0
36

Aina olin aatellu et lapsia saa tulla jos on tullakseen. Ja vähintään kaks, ei missään nimessä vaan yks. (siis jos niitä nyt suodaan) Mut nyt yht äkkiä iski sellanen fiilis, et en mä taida enempää halutakkaan. Pasmat meni ihan sekasin. :headwall:

Vielä ku kaikki oli rankkaa ton muksun kaa, halusin toisenki. Nyt kaikki on loistavasti ja muksu ihana pieni konttaaja ja nauraja ja en haluu pilata tätä. En halua olla raskaana, en haluu sellasta sinappitykkiä enkä haluu enää valvoa öitä. Mä oon kamala ihminen. :headwall:

Mies haluaa toisen. Ja pienellä ikäerolla oltiin sovittu että "tehdään". Enkä kaipaa mitään saarnaa, ettei sitä toista ehkä tuukkaan, vaikka haluiski - kyllä mä sen tiedän.

Mut mitä mä nyt teen...? Harmittaako se jälkeenpäin jos jätetään toinen "tekemättä"? Voiko yks lapsi oikeesti "riittää"? :/
 
Mun mielestä tuumaustauon paikka, ihan rauhassa kokoat ajatuksiasi ja mietit mitä oikeasti haluat. Mun mielestä 2,5 - 3 vuottakin on lyhyt ikäero, joten jos sun vauva vasta konttaa, niin ihan hyvin on aikaa miettiä mitä haluat :)
 
Vain sinä tiedät, mitä sinä haluat. Ei kukaan muu. Ja sitä täytyy kanssaihmisten arvostaa ja kunnioittaa. Ei tuommoisia asioita kuin lasten lukumäärää voi sopia etukäteen, koska et voi tietää miten se muuttaa elämää JA sinua.

Anna itsellesi aikaa. Aikaa kuunnella sisintäsi ja sitä mitä tahdot. Kyllä se ratkaisu sieltä nousee esiin, kun annat sille aikaa kypsyä.

:hug:
 
tää on vähän tämmönen kysymys, että jos mies olis tuo "takinkääntäjä", niin sai palstalla armottoman haukkumisreaktion ja kuinka tollanen mies pitäis jättää kun lupaa etukäteen ja sitten peruu jne. kuinka se toinen lapsi pitäis väkisin tehdä kun on kerta luvattu!

MUTTA kun saman tekee nainen, niin tähän ketjuun kaikki varmaan tulee silittelemään päätä ja sanoo että "ei miehellä ole siitä oikeus suuttua, elämäntilanteet muuttuu ja silleen. nainen saa tehdä kropalleen niinku haluaa " :D
 
Kyllä se yksi lapsi voi riittää oikein hyvin, ja ainahan sen toisen voi tehdä myöhemmin. Ei se lyhyt ikäero mikään pakko ole =) Mulla ja siskolla on 8 vuotta ikäeroa ja aina on hyvin tultu toimeen... Tai no nyt kun se on ilkeä teini niin sen kanssa ei oikeen kukaan tunnu tulevan toimeen mutta niinkuin yleisesti ottaen.. :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
tää on vähän tämmönen kysymys, että jos mies olis tuo "takinkääntäjä", niin sai palstalla armottoman haukkumisreaktion ja kuinka tollanen mies pitäis jättää kun lupaa etukäteen ja sitten peruu jne. kuinka se toinen lapsi pitäis väkisin tehdä kun on kerta luvattu!

MUTTA kun saman tekee nainen, niin tähän ketjuun kaikki varmaan tulee silittelemään päätä ja sanoo että "ei miehellä ole siitä oikeus suuttua, elämäntilanteet muuttuu ja silleen. nainen saa tehdä kropalleen niinku haluaa " :D
Click to expand...

Jaa... Mun mielestä myös miehellä on sama oikeus.
 
juu kannattaa jutella miehesi kanssa. mie en halua kuin yhden lapsen ja mies kaksi, tällähetkellä mennään miun pään mukaan, mutta mieskin sanoi että miusta ei voi koskaan tietää joten se elättelee toiveita. turhaan sanon mie!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
tää on vähän tämmönen kysymys, että jos mies olis tuo "takinkääntäjä", niin sai palstalla armottoman haukkumisreaktion ja kuinka tollanen mies pitäis jättää kun lupaa etukäteen ja sitten peruu jne. kuinka se toinen lapsi pitäis väkisin tehdä kun on kerta luvattu!

MUTTA kun saman tekee nainen, niin tähän ketjuun kaikki varmaan tulee silittelemään päätä ja sanoo että "ei miehellä ole siitä oikeus suuttua, elämäntilanteet muuttuu ja silleen. nainen saa tehdä kropalleen niinku haluaa " :D
Click to expand...

Niinpä! :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja joSSSu:
juu kannattaa jutella miehesi kanssa. mie en halua kuin yhden lapsen ja mies kaksi, tällähetkellä mennään miun pään mukaan, mutta mieskin sanoi että miusta ei voi koskaan tietää joten se elättelee toiveita. turhaan sanon mie!
Click to expand...

Eikä oo harmittanu et on jääny yhteen? Tuntuuko, että lapsi tarvis leikkikaverin? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni:
Alkuperäinen kirjoittaja joSSSu:
juu kannattaa jutella miehesi kanssa. mie en halua kuin yhden lapsen ja mies kaksi, tällähetkellä mennään miun pään mukaan, mutta mieskin sanoi että miusta ei voi koskaan tietää joten se elättelee toiveita. turhaan sanon mie!
Click to expand...

Eikä oo harmittanu et on jääny yhteen? Tuntuuko, että lapsi tarvis leikkikaverin? :/
Click to expand...


poitsu täyttää nyt 5 vuotta ja käy hoidossa melk. 8,5 tuntia päivässä että leikkiä saa siellä. tottahan toki hän toivoo pikkusiskoa tai pikkuveljeä, mutten mie voi hänenkään takiaan ruveta tekemään jotain sellaista mitä en todellakaan halua. mie olen ite vasta 23-vuotias joten miulla on noita vauvantekovuosia vielä edessä...jos siis mieli nyt sattuu muuttumaan. ja juu ei ole harmittanut.
 
Ja kun siis sekä mulla että miehellä on todella läheiset välit veljiimme, tuntuu tavallaan hassulta, ettei sitä samaa suotais meijän lapselle. :/

Tää on niin itsekästä. Lapsen kannalta olis varmaan kiva, jos tulis toinenki. Mut MÄ en halua, MÄ en jaksa, MÄ, MÄ, MÄ... :headwall:
 
Meillä mä jouduin puhumaan miestä aika kauan ympäri ennen kuin hän heltyi tekemään toista lasta. Sitten siinä tekemisessä meni vielä melkoinen tovi ja nyt on lapsilla vähän reilu 7 vuotta ikäeroa.

Mä vaan en näe mitään ongelmaa isossa ikäerossa. Olen niin tottunut, mun veli on 7 vuotta mua nuorempi ja sisko 13 vuotta.

En mä ainakaan tunne mitään katkeruutta ettei mieheni suostunut heti lasta yrittämään kun mä halusin. Mieluummin sitten kun molemmat sitä tahdottiin.

Ja toisinpäin. En mäkään heti suostunut kun mies aikoinaan alkoi puhumaan perheen perustamisesta. Sitten vasta alettiin esikoista tekemään kun se tuntui molemmista oikealta ratkaisulta.

Että oottelette ihan rauhassa vaan josko sulle tulis halu siihen toiseen lapseen. Ei se pieni ikäero ole missään nimessä mikään välttämättömyys. Eikä myöskään se, jos pikkuinen jää ainokaiseksenne.
 
yhteen olisi jäänyt meilläkin jos olisi tiennyt tämän uhman määrää ja 1v5kk ikäeron :headwall: :headwall: voi sanoa, että vaikka lapset on jo 4v ja 2,5v ja aina sanottiin, että kun kasvavat niin helpottuu, niin ei kyllä meillä käynyt niin. Nukkuminen on helpottunut huomattavasti, mutta nukkumaan meneminen ja kaikki muut uhmat päälle niin kyllä on RANKKAA!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni:
Ja kun siis sekä mulla että miehellä on todella läheiset välit veljiimme, tuntuu tavallaan hassulta, ettei sitä samaa suotais meijän lapselle. :/

Tää on niin itsekästä. Lapsen kannalta olis varmaan kiva, jos tulis toinenki. Mut MÄ en halua, MÄ en jaksa, MÄ, MÄ, MÄ... :headwall:
Click to expand...

voi, meillä molemmilla miehellä sekä miulla on 3 veljeä, eikä silti haluta isoa perhettä! ja miulla on vähän samat syyt. mie pelkään et mie saan hermoromahduksen uuden lapsen kanssa.
 
Naapurissa asuu rouva jonka esikoinen oli armeijassa kun pikkuveli syntyi...
Ja Tiedän useamman joilla on 8-10v ikäero lapsilla.
ja sitten on niitä kavereita joilla on 1 lapsi eikä haluta enempää.

mutta musta sillä joka ei halua on aina päätösvalta koska lapsi on kahden kauppa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
Meillä mä jouduin puhumaan miestä aika kauan ympäri ennen kuin hän heltyi tekemään toista lasta. Sitten siinä tekemisessä meni vielä melkoinen tovi ja nyt on lapsilla vähän reilu 7 vuotta ikäeroa.

Mä vaan en näe mitään ongelmaa isossa ikäerossa. Olen niin tottunut, mun veli on 7 vuotta mua nuorempi ja sisko 13 vuotta.

En mä ainakaan tunne mitään katkeruutta ettei mieheni suostunut heti lasta yrittämään kun mä halusin. Mieluummin sitten kun molemmat sitä tahdottiin.

Ja toisinpäin. En mäkään heti suostunut kun mies aikoinaan alkoi puhumaan perheen perustamisesta. Sitten vasta alettiin esikoista tekemään kun se tuntui molemmista oikealta ratkaisulta.

Että oottelette ihan rauhassa vaan josko sulle tulis halu siihen toiseen lapseen. Ei se pieni ikäero ole missään nimessä mikään välttämättömyys. Eikä myöskään se, jos pikkuinen jää ainokaiseksenne.
Click to expand...

Tiedäkkö, että sua mä just mietin. :D Että onhan Turkilmaksen lapsillaki iso ikäero. :whistle: Että jos sitte seuraavan vuosikymmenen puolella palattais asiaan.

Ja mulla ja mun veljillä on kans 13 ja 18 v ikäeroa. Ei se enää haittaa, mut olihan se pienenä tylsää, ku ei ollu leikkikaveria. Ku taas miehellä veljineen on 2,5v ja ne on aina ollu tiivis kolmikko... :/
 
Anna asialle aikaa.
Me oltiin myös puhuttu kahdesta lapsesta, mut esikoisen vauva-aika oli suht vaikea ja mä ajattelin (ja mies myös), että ýhteen jää. Mut aikaa kului ja pikkuhiljaa molemmat alko oleen valmiita toiseen. Nyt meillä on 2 ihanaa lasta neljän vuoden ikäerolla ja tähän mennessä tuo ikäerokin tuntuu ihan loistavalta =)
 
Meillä on siskon kanssa ollut aina tosi läheiset välit. Ihan pienestä pitäen. Veljen kanssa tapeltiin aika paljon kun mua ärsytti ottaa sitä aina leikkeihin mukaan.

Miehellä on 2 veljeä, joista toinen on 3 vuotta ja toinen 7 vuotta nuorempi. Ja kauan oli niin että mies oli läheisempi nuorimman veljen kanssa. Nykyään ovat kaikki läheisiä.

Jos teidän esikoinen on yhtä lapsellinen tapaus kuin minä tai mieheni, niin eipä tuolla ikäerolla ole sitten lainkaan väliä :D.

Eilen muuten katselin tippa linssissä kun esikoinen syötti pikkuveljeään. Mä tein ruokaa vieressä. Poika laittoi NIIN hellästi ruokalapun paikoilleen ja alkoi syöttämään. Suloista. Ja heillä on selvästi jo nyt side keskenään :heart: :heart:
 
No esmes mun vanhemmille yksi lapsi on riittänyt ihan hyvin. :xmas: Ei ole olemassa mitään lakia tai edes kirjoittamatonta sääntöä, että lapsia "pitäisi" olla vähintään kaksi. Kaikki meistä tekee omat yksilölliset ratkaisunsa, eikä kenelläkään ole toisten tekemiin ratkaisuihin mitään nokan koputtamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Evenstar:
No esmes mun vanhemmille yksi lapsi on riittänyt ihan hyvin. :xmas: Ei ole olemassa mitään lakia tai edes kirjoittamatonta sääntöä, että lapsia "pitäisi" olla vähintään kaksi. Kaikki meistä tekee omat yksilölliset ratkaisunsa, eikä kenelläkään ole toisten tekemiin ratkaisuihin mitään nokan koputtamista.
Click to expand...

No mutta onko suusta sitte kasvanu omituinen, itsekäs tai hemmoteltu yksilö...? :xmas: :whistle: Vai ootko ihan normaali? :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja RYPÄLE VoittamatonHerkkusieni:
Ja kun siis sekä mulla että miehellä on todella läheiset välit veljiimme, tuntuu tavallaan hassulta, ettei sitä samaa suotais meijän lapselle. :/

Tää on niin itsekästä. Lapsen kannalta olis varmaan kiva, jos tulis toinenki. Mut MÄ en halua, MÄ en jaksa, MÄ, MÄ, MÄ... :headwall:
Click to expand...

Ei sitä toista muksua kuulu epäitsekkäästi tehdä. Ei se uusi lapsikaan siitä nauti, jos havaitsee, ettei ole sydämestä edes toivottu vaan tehty vaan esikon mielen takia.
 
Oot niin nuori, että lapsen ehtii "tehdä" vaikka 15 vuoden päästä, jos niikseen tulee. Meillä on esikoisella ja kuopuksella 11,5 vuotta ikäeroa, kakkosella ja kuopuksella 8,5 vuotta ja kolmosellakin on kuopukseen 7 vuoden etumatka ja silti selvästi pikkunen on kaikille rakas. Eli sisarus on sisarus, isommallakin ikäerolla. Ja jos taas tuntuu, että ei, niin lapsella voi olla myös muita läheisiä ihmisiä. Oon nähnyt ihan yhteiskuntakelposia ihmisiä (aikuisia), jotka on kasvaneet ainoina lapsina.

Mut luulen, että oot nyt pikkusen liian hätäseen sanomassa ettei ikinä enää. Teidän poju on kumminkin niin pieni, raskausaika, synnytys ja raskas alkutaival on vielä niin tuoreena muistissa. Luulenpa, että esim. kolmen vuoden päästä saatat olla jo toista mieltä... tai ainakin vähemmän ehdoton :whistle:
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa