Mitä jos se on se oikea?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä jos...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä jos...

Vieras
Tavannut ihanan miehen mutta välimatkaa yli 450km!! Mulla on nyt sellanen outo tunne sisällä,että tässä on jotain mikä pitäs katsooa loppuuan asti....mutta pakko laittaa järki tunteiden edelle ja ajatella realisesti et ihan mahdoton toi matka. On vaan niin pirun ikävä toista,kuitenkin pidetään yhteyttä.
 
Mikä ongelma nyt joku muutama sata kilometriä on? Ihmiset löytää niitä oikeita toiselta puolen maapalloakin. Tilastollisesti ajatellen on aika turha ajatus se että sen oikean pitäisi aina löytyä samasta kaupungista tai kylästä tai missä nyt sitten sattuu asumaankaan.

Jo polkupyörien yleistyminen mullisti parinvalinnan, tänä päivänä voi vaikka piirtää harpilla kartalle aika helvetin paljon isomman ympyrän mistä niitä kumppaneita voi potentiaalisesti katsastella.
 
Jaksaako tuollasta kaukosuhdetta,mä ainakin kaipaan sitä et toinen on siinä suttellisen inhimillesen matkan päässä. Ehkä tuon nyt sais onnistumaan mut...Ja kuka sanoo et juttu ees toimis mut nythän sitä ei voi tietää tulisko siitä mitään.Mies ei ainakaan voi sieltä muuttaa pois jos joskus sellanen tilanne olis,se olis minun sit muutettava.
 
Eihän tuo matka paha ole, jos muita ongelmia ei ole. :)
Onnea ja tsemppiä sulle.:heart:
Itse jouduin toteaman että se n.8 000km tais olla ihan epärealistinen välimatka oikeasti, kun toinen ei sitten edes halunnut yrittää.. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä jos...;27316719:
Jaksaako tuollasta kaukosuhdetta,mä ainakin kaipaan sitä et toinen on siinä suttellisen inhimillesen matkan päässä. Ehkä tuon nyt sais onnistumaan mut...Ja kuka sanoo et juttu ees toimis mut nythän sitä ei voi tietää tulisko siitä mitään.Mies ei ainakaan voi sieltä muuttaa pois jos joskus sellanen tilanne olis,se olis minun sit muutettava.
Kyllä hyvä kaukosuhde keskinkertaisen lähisuhteen voittaa. Ja jos homma toimii niin kyllä jossain vaiheessa keinot löytyy muuttamisiinkin liittyen, toki siinä joutuu jompi kumpi tai molemmat antamaan vähän periksi mutta sehän nyt on toimivan parisuhteen perusedellytys joka tapauksessa.

Ainoa mikä noissa kaukosuhteissa on hankala juttu on se jos takana on ero ja muutto tarkoittaisi lapsille pidempää matkaa toisen vanhemman luokse. Sitä kannattaa miettiä tarkkaan koska se oikeasti on todella iso asia sille vanhemmalle joka ei lasten kanssa saa niin paljoa aikaa viettää ja lapsille toki myös.
 
Kyllä hyvä kaukosuhde keskinkertaisen lähisuhteen voittaa. Ja jos homma toimii niin kyllä jossain vaiheessa keinot löytyy muuttamisiinkin liittyen, toki siinä joutuu jompi kumpi tai molemmat antamaan vähän periksi mutta sehän nyt on toimivan parisuhteen perusedellytys joka tapauksessa.

Ainoa mikä noissa kaukosuhteissa on hankala juttu on se jos takana on ero ja muutto tarkoittaisi lapsille pidempää matkaa toisen vanhemman luokse. Sitä kannattaa miettiä tarkkaan koska se oikeasti on todella iso asia sille vanhemmalle joka ei lasten kanssa saa niin paljoa aikaa viettää ja lapsille toki myös.

Sehän se,miehellä on lapsi,siksi se ei voi sieltä kovin kauas muutella ja työkin on sellasta et ei oikeen senkään takia voi muutella. Kyllä tää taitaa olla mahoton juttu.
En nyt kauheesti ole ees miettinyt noin pitkälle ja mies nyt tuskin sitäkään vähää,ollaan vasta vähän aikaa sit tavattu mutta jotenkin mun sisällä tuli heti sellanen tunne jota ei oo hetkeen ollut.
 
No, mieheni asuu n. 7000 km:n paassa. Tyo ja lapsi pitavat siella. Minulla lapset pitavat minut taalla viela joitain vuosia. Ainakin puolet ajasta. Tahan suhteutettuna yksi 450 km ei ole paljoa, autolla paasee.
 
Nyt itkettää...miehen mielestä matkaa on turhan paljon,sanonut et onhan sitä matkaa ja sit laittaa surullisia biisejä kuunneltavaksi joissa on ikävää ja sanotaan et jos ei enää nähdä ja jos ei enää tavata ym. Aika selvältähän tuo vaikuttaa. ja mä olen menettänyt sydämeni sille vaikka en ees kunnolla ole ehtinyt tutustuu.
On tää niin väärin!!
 

Yhteistyössä