MITÄ MÄ NYT TEEN? Tutista luovuttu ja nyt on HÄTÄ!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kääk
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kääk

Vieras
Eli tänään annettu tutit pois ja ekat päikkärit yrityksessä ja niistähän ei tule mitään. 2-vuotias siis itkee ihan suoraa huutoa sängyssä äitiä ja tuttia.

Mten toimin? Haen pois, jos ei nuku niin ei nuku? Illalla kuitenkin sama edessä...?! Normaalisti nukkuu vielä jopa 3 tunnin päikkärit, joten unet olis tarpeen.
Vai mitä teen? Annan huutaa?
 
kyllä se nukahtaa,pysy rauhallisena ja kerro että on jo niin iso ettei tarvitse tuttia enää.meillä otettiin ksylitolipastillit silloin akuuttiin tilanteeseen ja huutoon tilalle ja kelpasi hyvin.
 
mun tytöllä eka tuttiyritys kaatui ja muutaman viikon päästä oli valmis hommaan. Puhuttiin asiasta paljon ja sit yksi päivä hän itse antoi tutit pois pikkuapinoille ja sitten sai oman apinapehmon. Ilman huutoja oli toinen kerta.
En ite hirveesti huudattaisi. pojalla oli samalla kavalla. juuri siinä 2v korvilla
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kääk:
Eli tänään annettu tutit pois ja ekat päikkärit yrityksessä ja niistähän ei tule mitään. 2-vuotias siis itkee ihan suoraa huutoa sängyssä äitiä ja tuttia.

Mten toimin? Haen pois, jos ei nuku niin ei nuku? Illalla kuitenkin sama edessä...?! Normaalisti nukkuu vielä jopa 3 tunnin päikkärit, joten unet olis tarpeen.
Vai mitä teen? Annan huutaa?

Mä kävin välillä kattomassa ja rauhottelemassa, mutta muuten annoin kyllä itekseen siellä huuvella. Meillä ei kyllä huudettu naama punaisena, muta itkettiin kyllä :/ Illalla ei sit iluui enää mitää hätää :)
 
Me puhuttiin tästä etukäteen jo pitkään ja tänään oli ihan valmis antamaan tutit pois, ja oli asiassa mukana. vaihtoi tutit kaupassa mieluisaan leluun. Joten takasinpäin en ala vetämään, menee usko koko hommaan muuten.
Ikää tarkasti nyt 2v kohta 3 kk...
 
Onko teillä keksittynä jokin tarina vai otitteko vain tutit pois ilman selityksiä? Kaksvuotiaalle uppoaa jo hyvin joku "annettiin tutit naapurin koiralle tai oraville tai mille hyvänsä" ,sit sitä tarinaa kerrataan ja kerrataan ja kerrataan, kummasti auttaa siihen tutintuskaan. Auttaa myös jos on joku unilelu tms käytössä.
 
..niin ja älä nyt ala perumaan enää jos tytönkin kanssa on jo asiasta "sovittu". Muistaa kyl sitten jatkossakin että jos tarpeeksi huutaa niin saa tutin takas. Mee sen viereen silittelemään vaikka.
 
Tää on nyt tärkein nukahtaminen, joten älä anna periksi. Jos ei nuku nyt, niin varmasti illalla nukkuu, vaikka siihen saakka saattaa olla hankaluuksia. Kyllä se siitä!
 
Juu siis kauppaan annettiin, maksoi niillä mieluisan lelun tänään. Sinne antoi ja vilkutti tuteille ja oli ihan mukana hommassa, aina nukkumaan menoon asti.
ja tätä asiaa oli jankattu ja pohjustettu ainakin pari kolme viikkoo...
 
Me otettiin esikoiselta tutti 2,5v. iässä pois ja oli kyllä tosi rankkaa kaikille... Ei se siis muutenkaan ollut käytössä kuin unilla, mutta silti ihan liian myöhään lähti. Huutoa ja itkua oli n.viikon verran kaikilla unilla ja öisin heräsi tuttia huutamaan melkein kaksi kuukautta! Kuopukselta otettiinkin tutti kokonaan pois alle 1,5vuotiaana ja huuto loppui kahdessa päivässä. Seuraavalta lähtee kans ajoissa!

Ja anteeksi, en yritä pelotella, on vaan itsellä vielä aika tuoreessa muistissa tuo! Älä missään nimessä luovuta nyt! Pysyt vain rauhallisena ja jos tarpeen niin vaikka silittelet uneen jonkun aikaa. Joku lelu tosiaan tilalle jos sellainen kelpaa. Paljon tsemppiä! :)
 
Meillä otettiin tutit pois perjantaina. Lapsi myös 2-vuotias. Annoimme tutit "vauvapupuille". Kiitokseksi äitipupu antoi tytöllemme Titi-nallen. Eka yö oli todella hankala, hän ei itkenyt mutta pyöri ja hyöri koko yön. Silittelin häntä ja kerroin aina tuon puputarinan, kuinka äitipupu on onnellinen että vauvapuput saivat tutit. Toinen yö oli huomattavasti helpompi, vain pari kertaa yöllä kysäisi tuttia mutta nukahti heti kun sanoin ettei tarvitse enää tuttia.

Päiväunet menivät samaan malliin, eka päivänä taisi jäädä unet väliin mutta lepäilin hänen kanssaan siellä puoli tuntia ja nousimme sitten molemmat ylös.

Ilmeen helposti kävi tutista luopuminen. Ja meillä pahimpaan tuskaan auttoi tuo puputarina sekä silitely.
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Tää on nyt tärkein nukahtaminen, joten älä anna periksi. Jos ei nuku nyt, niin varmasti illalla nukkuu, vaikka siihen saakka saattaa olla hankaluuksia. Kyllä se siitä!

No meillä ei mennyt ihan näin..
Meillä huudettiin kolme päivää (kerrallaan useita tunteja, hiestä märkänä, oksennusta kakoen) ja ois huudettu enemmänkin, mutta tuo löysi tutin jemmastaan, ja kaikki meni harakoille.
 
meillä oli kans esikoisella unitutista luopuminen vaikeeta,oli jo 3v 2kk,nukkahtaminen oli monta kuukautta todella vaikeeta.Kuopus lopetti ihan itse vähän yli 1v,eikä tutista ollut mitään puhettakaan sen jälkeen.Monilla ystävillä on lopetettu tutin syönti n.1½v ja on selvitty ihan muutamalla itkulla ja vaikeella nukkumaanmenolla,mä kans luulisin et aikasemmin vois olla helpompi lopettaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kohta kolmen äiti:
Me otettiin esikoiselta tutti 2,5v. iässä pois ja oli kyllä tosi rankkaa kaikille... Ei se siis muutenkaan ollut käytössä kuin unilla, mutta silti ihan liian myöhään lähti. Huutoa ja itkua oli n.viikon verran kaikilla unilla ja öisin heräsi tuttia huutamaan melkein kaksi kuukautta! Kuopukselta otettiinkin tutti kokonaan pois alle 1,5vuotiaana ja huuto loppui kahdessa päivässä. Seuraavalta lähtee kans ajoissa!

Ja anteeksi, en yritä pelotella, on vaan itsellä vielä aika tuoreessa muistissa tuo! Älä missään nimessä luovuta nyt! Pysyt vain rauhallisena ja jos tarpeen niin vaikka silittelet uneen jonkun aikaa. Joku lelu tosiaan tilalle jos sellainen kelpaa. Paljon tsemppiä! :)

Ei se aina ole iästä kiinni.... Meillä esikoisella lähti tutti 2v3kk ikäisenä. Sai muumi-tietokonen kipurahoiksi, veti muutaman lutkutuksen vielä roskiksen edessä ja heitti tutin roskiin. Kertakaan ei sen perään itkenyt.

Kuopuksella lähti tutti 2,5vuotiaana. Oli puhuttu, että joululomalla tutti lähtee. Poika halusi sitten yksi aamu itse heittää tutin roskikseen. Heitettiin menemään ja roskapussi ulos. Ekoilla päikkäreille huusi tuttituskaa, mutta rauhoittui sitten nukkumaan, illalla ihmetteli, missä tutti on, mutta ei enään itkenyt. Sen jälkeen ei enään perään kyselty.
 
Ajattelin tulla kertomaan miten ilta meni...

Eli ei yhtään itkua. kerran kyseli, että saisiko tuttia mutta siihen jäi. Vähän enemmän iltapusuja vaadittiin muttei muuta.
Voi jos tää näin helposti meni niin miksen tehnyt tätä jo aiemmin?! :)
Parempi nyt kun myöhemmin tai ei ollenkaan :)
 

Yhteistyössä