Mitä mä teen tuon pojan kanssa?

[äidi]

On nyt kolmannlla luokalla. Kerran suutuksissaan kivahti mulle että mä tapan itteni. Oltiin kinasteltu jostain melko kovastikin ja häntä suututti joku kun ei saanut tahtoaan läpi. Veti hiljaiseksi tuo kivahdus ja lapsi kyllä huomasi että sai minut sillä reagoimaan. Juteltiin tuosta pitkään ja poika totesi ettei hän sitä tarkoittanut. Kysyin vaivaako joku mieltä ym. mutta ei kuulemma mikään.

Nykyään kun suuttuu jostain tai ei saa tahtoaan läpi, käyttää tuota samaa kikkaa. Esimerkiksi äsken tappeli sisaruksensa kanssa sen sadannen kerran tänään ja hermostuin lopulta ja sanoin että jos ei käytös ala muuttua niin harkitsen uudelleen suht kalliin harrastuksen aloittamista. Poika suuttui ja kivahti: mä sitten tapan itteni.

Mä en enää tiedä miten mun pitäisi reagoida tuohon. Tietää että saa jauhot suuhun tuolla kommentillaan ja käyttää sitä "aseena". En vaan tiedä miten saan tuon loppumaan - kiva pienempien sisaruksienkin kuulla kun tuolla tavoin uhittelee. Isälleen tmv. ei koskaan sano vastaavaa. On myös sosiaalinen, vilkas ja iloinen lapsi noin muuten etten oikein osaa ajatella että olisi mitään masennustakaan tmv. takana. Koulussa on kavereita sekä vapaa-ajalla. Alkaa olla keinot loppu joten ideoita kaipaan teiltä! :flower:

 

[epeli]

yksinkertaisesti sanot ettei tuollaista saa sanoa ja jos se lause tulee suusta niin vkko rahat on siltä erää evätty.
poika on vaan keksinyt hyvän narun vetästä,nykäse takasin.

 

[vieras]

Keskustele pojan kanssa asiallisesti kuolemasta ja siitä mitä sinulle tuollainen toteaminen tarkoittaa. Keskustelussa pitää tuoda hyvin järkyttävästikin kuoleman lopullisuus esille ja yritä vähän yli menevilläkin jutuilla saada pojan tunteet heräämään..

 

[äidi]

Pojalla on muutenkin joku kuolemanmiettimisvaihe päällä. Saattaa iltaisin sanoa että mä en halua että äiti sä kuolet tai että sulle tekee kukaan mitään pahaa. Onkohan tuo ikään kuuluvaa? Tajuaa elämän rajallisuuden?

 

[näytä ettei noin saa sanoa]

yksinkertaisesti sanot ettei tuollaista saa sanoa ja jos se lause tulee suusta niin vkko rahat on siltä erää evätty.
poika on vaan keksinyt hyvän narun vetästä,nykäse takasin.

näin juuri tai joku muu rangaistus josa vielä moista sanoo. Kuulostaa siltä että olet asiasta jo vakavasti keskustellut mutta se ei tehonnut, ei poika sitä tappamista tarkoita vaan haluaa sinulta juuri jonkun reaktion

 

[hö]

yksinkertaisesti sanot ettei tuollaista saa sanoa ja jos se lause tulee suusta niin vkko rahat on siltä erää evätty.
poika on vaan keksinyt hyvän narun vetästä,nykäse takasin.

Mutta voiko tostakaan olla varma ja jos joskus tulee oikea hätä ja jotain niin ei uskalla sanoa sitä kun viedään viikkorahat...tottakai pitää saada sanoa mitä mielen päällä on!

 

[äidi]

Ollaan kyllä keskusteltu asiasta ja olen huomannut että kyse on enemmänkin vaan reaktion herättämisestä - keinosta hieman ravistella. Tottakai aina saa ja pitääkin sanoa mitä mielen päällä on mutta tuollainen on ikävää. Ja vaikka poika ei tarkoittaisikaan juuri kirjaimellisesti mitä sanoo niin oikeassa on että onnistuu koskettamaan syvältä. Ei ole mukava kuulla lapsensa suusta tuollaista; oli se sitten tarkoituksellista eli ei. Saatika selittää pikkusisaruksille mitä isoveikka tarkoittaa.

 

[äidi]

:wave:

 

[mä]

yksinkertaisesti sanot ettei tuollaista saa sanoa ja jos se lause tulee suusta niin vkko rahat on siltä erää evätty.
poika on vaan keksinyt hyvän narun vetästä,nykäse takasin.

Mutta voiko tostakaan olla varma ja jos joskus tulee oikea hätä ja jotain niin ei uskalla sanoa sitä kun viedään viikkorahat...tottakai pitää saada sanoa mitä mielen päällä on!

se on sitten isompi asia kuin tuon "mä tapan itteni"-lauseen kieltäminen. Pelkästään se että rangaistaan tuon sanomista ei tarkoita etteikö uskaltaisi sanoa jos on paha olo, kotona täytyy olla vaan turvallinen ympäristö muulla tavoin kertoa ja näyttää tunteitaan. Pojalle täytyy opettaa ettei tuollainen uhkailu ole oikea tapa.