Mitä meidän yöunille on tapahtunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eppiskäinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Eppiskäinen

Uusi jäsen
24.07.2011
5
0
1
Meillä on alun hankaluuksien jälkeen nukuttu lähes 4kk 12 tuntisia öitä ja nyt yhtäkkiä kohta 8kk tyttärellämme tuli vaikeuksia nukahtamisen kanssa. Huutaa ja vaatii syliä ja silitystä tai ainakin sen, että vieressä on joku ja öisinkin heräilee muutamaan otteeseen. Yösyöttö jäi pois kun kiinteät aloitettiin 4kk iässä ja sitä enennenkin herättiin vain kerran syömään. Eikä nytkään tunnu kaipaavan ruokaa yöllä. Pelkän tutin kanssa saadaan takaisin uneen yöllä ja toisinaan täytyy vaihtaa asentoa kun neiti on polvillaan sängyssään tai kiipeilee leitoja pitkin.

Nuo illat on ennen mennyt niin, että pelkkä nukkumaanlaitto on riittänyt ja nyt neljättä yötä on jouduttu nukuttamaan toista tuntia.

On saanut pari päivää sitten ensimmäisen hampaansa ja oppinut seisomaan ja konttaamaan. Johtuisiko näistä uusista asioista? Miten nukkumaan menoa voi helpottaa/ parantaa nyt niin ettei lapsen tarvitsisi hermostua turhaan? Ja jos olisi noista uusista asioista johtuvaa niin kauanko tätä on vielä tiedossa?
 
Eikös tuossa iässä just ole se eroahdistusjuttu, kun vauva tajuaa olevansa erillinen olento eikä äidin jatke. Liittyisikö siihen, että pitää tarkistaa, onko äiti vielä tallella...?
 
Niin vaikuttaa uneen. Meillä tyttö 9kk on alusta lähtien herännyt 3-4krt yössä ja suostuu menemän nukkumaan vasta 23:00. On jo neljäs lapsi joten kokemusta löytyy... Neito on vaan herkkä uninen. Ei rauhoitu kuin pulloon, muuten herää 3 vanhempaa lasta. Raivoaa niin kauan että menee jalat/kädet siniseksi, jos ei maitoa saa. Hänellä on korvatulehduskierre ja maitoallerhia, joten nuokin vaikuttaa.

Nyt neiti on alkanut seisomaan ilman tukea niin unet on entistä levottomampia. Konttaa ja ryömii yöllä sängyssä
Minusta sinun lapsesi nukkuu suht hyvin. Ole onnellinen
 
Meilläkin oli levottomia öitä, kun tuli hampaita ja harva se päivä oli jotain uutta (konttaamiset, kävelyn opettelut) ja eroahdistus myös. Eiköhän se kesto ole yksilöllistä? Voi olla että se on ennen kuin huomaatkaan, niin kävi meillä. Tyttö aloittaa kohta päiväkodissa ja tämä äippä palaa koulunpenkkiin.
Kuinka sitä nyt toivookaan et lapsi olisi vielä vastasyntynyt :) Nauti vauva-ajasta, se on ohi niin nopeasti.
 
mä olin niiin lopussa, että katsoin oman terveyteni tärkeämmäksi ja otin lapsen viereen nukkumaan. Siinä se nukkuu vieläkin, 7-vuotias.

En vaan näe mitä iloa olisi ollut itseni täydellisestä loppuunpolttamisesta ja vauvan huudattamisesta. Päivisin olin kuin zombi koska en ollut nukkunut synnytyksen jälkeen yhtään kokonaista yötä.

En usko, että tuo tuossa viekussa kovin kauaa viihtyy. Meillä on iiiiiso sänky, kyllä siihen mahtuu - se toinenkin lapsi.
 

Yhteistyössä