Mitä mieltä olette ihmisistä joilla on tarve kokoajan kertoa kuinka onnellisia he ovat..

[HaaveitaVain]

Tunnen yhden ihmisen joka kokoajan hehkuttaa miten he on niin onnellisia miehen kanssa ja lapset on niin ihania. Työ suorastaan luksusta ja ei mikään vois olla paremmin. Lääpitään puolisoa aina toisten nähden ja pusutellaan lapsia.. elämä nyt vaan on yhtä hymyä

Musta on alkanut tuntumaan että tollanen toisille näyttäminen on pelkkää esittämistä ja normaali kotioloissa ovat ihan tavallinen perhe ja eivät aina ehkä niin onnellisiakaan.. miks muuten olis tarve toisille sitä kokoajan hehkuttaa.

Anteex tää avautuminen, mut tunteeko muut vastaavanlaisia ihmisiä/perheitä?

 

[vieras]

Tai sitten se ihminen yksinkertaisesti on onnellinen. Miksi ajatella aina pahaa toisista? Itsekin olisit varmasti onnellisempi vähän positiivisemmalla mielellä, kokeile vaikka.

 

[samperi]

Me ehkä ollaan vähän tollasia :ashamed: En nyt kokoajan muille hehkuta, mutta..
Enkä tietenkään sillon, jos kaverilla on vaikapa asiat omassa suhteessa huonosti..
Ja me ollaan normaalissa kotioloissakin todella onnellisia ja lääpitään vielä enemmän

 

[NeitiNasu]

Tota... missäköhän mittakaavassa me puhutaan? Siis kuinka suureellista tää onnellisuuden julistaminen on? Mä mielelläni kerron kyllä onnestani, mutta.. en ehkä rasittavuuteen asti. Toivottavasti.

 

[HaaveitaVain]

No kyllä mä mielestäni olen onnellinen ja asiat hyvin. olen sitten vaan erityylinen kun en siitä hehkuta kokoajan :ashamed:

 

[Rytkäätys]

Heh, mä varmaan oon just tuommonen, vaikka en kyllä reaalielämässä mitenkään hehkuta, mut kyllä me miehen kanssa osoitetaan hellyyttä myös muiden nähden ja kyllä ollaan onnellisia oikeasti =) Monesti ihmiset sanoo että ollaan tosi ihana pari ja perhe. Ei kai se liene paha asia?
En ymmärrä niitä ihmisiä jotka eivät usko joidenkin olevan aidosti onnellisia ja hyviä toisilleen? Siksikö ettei ole itsellä asiat hyvin tai eletään itse kulissisuhteessa?

 

[Rytkäätys]

Mun miehen veli joskus sano aika liikuttavasti että me ollaan mun miehen kanssa se pari, jonka ansiosta hän vielä uskoo rakkauteen.

 

[jeps]

Mä kuuntelen mieluummin hehkutusta onnellisuudesta kuin vuositolkulla valitusta paskasta suhteesta, duunista ja vaikeista lapsista jne jne. Kun nuo valittajat eivät yleensä tee asioille mitään, valittavat vaan valittamasta päästyään...:headwall:

 

[tylsimys]

Leikkipuistossa ja perhekerhossa on eräs nainen, joka on pelkkää pehmeää lempeyttä. Hymyilee silleen lempeän lämpöisesti, puhuu lapsille semmosella lässyttävällä äänellä. Siis ei lässytä, mutta puhetyyli on semmonen lässynlässy. Hän on niiiiiin LEMPEÄ ja kärvisällinen ja johdonmukainen, mutta LEMPEÄ!

Hänen joka toinen sanansa on tyyliin "kulta", kun lapsille puhuu.

Voisin oksentaa joka kerta kun näen hänet.

Luultavasti hänen mielestään minä olen kova ja tyly lapsilleni, ja minun lähes vihamielinen inhoni häntä kohtaan näkyy ja annan sen näkyäkin.
Syynä on semmonen tyhmä juttu, että hän tuli aikoinaan useamman kerran minua vastaan kadulla tilanteissa joissa isokokoinen esikoinen huusi, karjui, ulvoi ja minä raahasin tätä lasta perässäni, osan matkaa aina kannoin, mutten jaksanut koko matkaa. Minä siis pihisen kiukusta, työnnän vauvan rattaita ja raahaan täyttä kaulaa huutavaa esikkoa perässäni.

Ja tämä ihminen, hän katsoi minua SÄÄLIEN. Hän SÄÄLI lapsiani, jota kohtelin huonosti. Sitä se olemus ja ilme kertoi.
Ja hän lykki jokeltelevia lapsiaan lempeästi hymyillen ja lässyttäen: kulta äiti rakastaa kultaa.

AAARHG ja yök

 

[Greippi]

Tunnen yhden tuollaisen perheen. Tottakai ihmiset voivat olla aidosti onnellisia yhdessä. Mutta onko muiden pakko kuulla siitä...? Minua ainakin suoraan sanoen ällöttää aikuiset ihmiset, jotka lääppivät toisiaan seurassa. Kovin on käytöstavat kateissa.

 

[Nette]

"Se ken kerskuu onnellansa,täytyy raipoin rangaista" - Ruoska- bändin sanoituksia, ja hemmetin paikkaansa pitävää ;D

 

[Rytkäätys]

Mä kuuntelen mieluummin hehkutusta onnellisuudesta kuin vuositolkulla valitusta paskasta suhteesta, duunista ja vaikeista lapsista jne jne. Kun nuo valittajat eivät yleensä tee asioille mitään, valittavat vaan valittamasta päästyään...:headwall:

Niinpä! Ystävien murheita toki kuuntelen ja niin hekin kuuntelevat minua jos murheita on, mutta on mulla mennyt maku muutamiin ihmisiin, jotka valittavat aina paskaa suhdetta ja elämää, ja eivät tee asialle mitään!

Sit en myöskään tajua niitä ihmisiä, jotka saattavat esim. kännissä kertoa suhteensa erittäinkin huonosta tilasta, ja kuitenkin sitten on seuraavalla tapaamisella kuin mitään ei olisi meidän tiedossa ja esittää sitten kuin kaikki olisi hyvin, vaikka tiedetään esim. että nainen on saanut turpiin ukoltaan viikkoo aikasemmin tai nainen on pettänyt miestään...

 

[HaaveitaVain]

no tietenkin mieluummin kuuntelee toisten onnesta kun epäonnesta. Mutta luulis et kaikilla ihmisillä joskus jotain murhetta on.

 

[vieras]

Miks onnesta ei saa puhua samalla mittakaavalla kuin epäonnesta?
Miestään ei saa kehua, heti on sinisilmäinen tms., koka KAIKKI miehethän on sikoja jne.

Katkeruutta sanon minä.

 

[Rytkäätys]

Miks onnesta ei saa puhua samalla mittakaavalla kuin epäonnesta?
Miestään ei saa kehua, heti on sinisilmäinen tms., koka KAIKKI miehethän on sikoja jne.

Katkeruutta sanon minä.

Tässä kyllä totuuden siemen...

 

[Dietorelle]

mikseivät oikeasti voisi olla onnellisia.

me ei miehen kanssa lääpitä toisten edessä mutta onnellisia ollaan ja onnellisuutta mä usein hehkutan.
musta ihmisten pitäis nauttia enemmän hyvistä asioista kuin rutista huonoista

 

[huhheijaa]

Mä kyllä peesaan JEPSiä, kuulisipa välillä tosiaan hehkutuksia, mutta ihmisillä tuntuu olevan jokin hitonmoinen kilpailu kenellä menee paskimmin!!!
Aina valitusta ja vikinää, muttei mitään olla valmiita tekemään asioille.

Näkeehän sen tälläkin palstalla, kaikilla pitää mennä huonosti, niin johan on selkään taputtelijoita.
Mutta auta armias, jos iloitset onnestasi, niin olet teeskentelijä ja naurettava pelle.

Kertookohan jotain meistä synkän takapajulan kansasta noin yleisellä tasolla

 

[Kowalski]

Paljon positiivisemmin mä tuollaisista ihmisistä ajattelen kuin niistä, jotka kertovat koko ajan miten onnettomia ovat, mies on sika, lapset kamalia, rahaa ei oo, joka paikkaan kolottaa, ja kissallakin on hammaskiveä :'(

 

[vieras]

Leikkipuistossa ja perhekerhossa on eräs nainen, joka on pelkkää pehmeää lempeyttä. Hymyilee silleen lempeän lämpöisesti, puhuu lapsille semmosella lässyttävällä äänellä. Siis ei lässytä, mutta puhetyyli on semmonen lässynlässy. Hän on niiiiiin LEMPEÄ ja kärvisällinen ja johdonmukainen, mutta LEMPEÄ!

Hänen joka toinen sanansa on tyyliin "kulta", kun lapsille puhuu.

Voisin oksentaa joka kerta kun näen hänet.

Luultavasti hänen mielestään minä olen kova ja tyly lapsilleni, ja minun lähes vihamielinen inhoni häntä kohtaan näkyy ja annan sen näkyäkin.
Syynä on semmonen tyhmä juttu, että hän tuli aikoinaan useamman kerran minua vastaan kadulla tilanteissa joissa isokokoinen esikoinen huusi, karjui, ulvoi ja minä raahasin tätä lasta perässäni, osan matkaa aina kannoin, mutten jaksanut koko matkaa. Minä siis pihisen kiukusta, työnnän vauvan rattaita ja raahaan täyttä kaulaa huutavaa esikkoa perässäni.

Ja tämä ihminen, hän katsoi minua SÄÄLIEN. Hän SÄÄLI lapsiani, jota kohtelin huonosti. Sitä se olemus ja ilme kertoi.
Ja hän lykki jokeltelevia lapsiaan lempeästi hymyillen ja lässyttäen: kulta äiti rakastaa kultaa.

AAARHG ja yök

Sä olet pelottava ihminen..

 

[zizilisko]

no tietenkin mieluummin kuuntelee toisten onnesta kun epäonnesta. Mutta luulis et kaikilla ihmisillä joskus jotain murhetta on.

On varmasti kaikilla niitä murheitakin, mutta niistäkin huolimatta voi olla onnellinen.

 

[Greippi]

Paljon positiivisemmin mä tuollaisista ihmisistä ajattelen kuin niistä, jotka kertovat koko ajan miten onnettomia ovat, mies on sika, lapset kamalia, rahaa ei oo, joka paikkaan kolottaa, ja kissallakin on hammaskiveä :'(

No joo, totta. Onneksi tällaisia ihmisiä ei omaan kaveripiiriin kuulu. Siis ammattivalittajia. Mutta eipä nuo nyt hirveästi hehkuttelekaan. Tavallista perusarkea tuntuvat suurimmaksi osaksi elävän. Ja välillä se mies on ihan p*ska varmaan melkein kaikilla ja lapsistakin voisi luopua ; ) Ja välillä taas ihania, kaikilla.

 

[Rytkäätys]

Mä kyllä peesaan JEPSiä, kuulisipa välillä tosiaan hehkutuksia, mutta ihmisillä tuntuu olevan jokin hitonmoinen kilpailu kenellä menee paskimmin!!!
Aina valitusta ja vikinää, muttei mitään olla valmiita tekemään asioille.

Näkeehän sen tälläkin palstalla, kaikilla pitää mennä huonosti, niin johan on selkään taputtelijoita.
Mutta auta armias, jos iloitset onnestasi, niin olet teeskentelijä ja naurettava pelle.

Kertookohan jotain meistä synkän takapajulan kansasta noin yleisellä tasolla

Tällä palstalla viimeistään maalataan pirut seinille, jos erehtyy kertomaan totuuden mukaisesti onnellisesta olosta ja perhe-elämästä. Mies vähintään on selän takana puuhailija joka kyllä löytää paremman, tai ero tulee joka tapauksessa...

 

[Ievaliina]

kiva jos joku ees on nykyaikana onnellinen =) ,mie vähemmän vaan ite oon elämäni tälläseks leiponu...Siis ei minuu haittaa yhtään enkä oo ees katkera.Hyvä juttu vaan jos jollain pyyhkii hyvin!

 

[Katti]

No ei tollanen välttämättä esittämistä ole! Voi olla totta että on noin onnellista. Mua ja mun miestä ihmetellään kun näytetään "vielä niin rakastuneilta" monen vuoden jälkeen. Se ihmetyttää mua, ei me muiden seurassa pussailla ja hempeillä tolleen kun sun tutut, mut kyllä me ollaan paljon yhdessä ja kävellään käsi kädessä ja ollaan paitsi rakastavaiset niin myös parhaat ystävät. Sen muut kai huomaa meistä. Mut me ei esitetä mitään eikä puhuta muille miten onnellisia ollaan, vaan eletään normaalia elämää. Meille normaalia. En tykkää et muut kiinnittää meihin tollasta huomiota, mut ei voi mitään. Vai pitäskö alkaa käyttäytyy "asiallisemmin" ettei muut vaa luule et me teeskennellään... Kerran muutes seurakunnassa kaks naista tuli valittamaan meille (lapset ei ollu mukana) et me käyttäydytää siveettömästi, kun me istuttiin vierekkäin niin et mä nojasin mieheeni ja hän piti kättä mun ympärillä (olin väsynyt...). Siis ihanku oltais sekstattu siinä... No ei voi mitään. Kukin elää tavallaan. Meille vain on niin luonnollista osoittaa hellyyttä kun rakastetaan toisiamme. Ei se ihmeempää.

 

[Seipääntyöntäjä]

En ymmärrä niitä ihmisiä jotka eivät usko joidenkin olevan aidosti onnellisia ja hyviä toisilleen? Siksikö ettei ole itsellä asiat hyvin tai eletään itse kulissisuhteessa?

Ap tuskin haki tätä aloituksellaan. Kysymys ei tokikaan ole siitä, etteikö aidosti onnellisia pareja olisi olemassa, ja etteikö sitä onneaan voisi aidostikin esiin tuoda ilman, että joku on heti epäilemässä kusetuksen makua.

Tiedän - tai siis tiesin - yhden vastaavan pariskunnan, joten luulen ymmärtäväni mitä tässä nyt haetaan. Ja ei, en ikinä uskonut että heidän elämänsä ihan NIIN onnellista olisi kuin mitä siinä ymmärtää annettiin. Että kaikki on niin täydellistä, että heidät olisi voinut laittaa Louvren museoon lasikaappiin onnen mitaksi, heti siihen metrin pätkän ja kilon punnuksen viereen. Jokin siinä vain ei ollut ihan aitoa, mukana oli liikaa alleviivaamista.

Enkä minä väärässä ollut. Ovat sittemmin kuulemma eronneet. :xmas: