Mitä mieltä tällaisesta miehestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Nainen ja mies ovat olleet yhdessä jo useamman vuoden. Asuvat eri kaupungeissa, ja tapaavat toisiaan viikonloppuisin, joskus myös viikolla.

Nainen haluaisi muuttaa yyhteen, mutta miehen mielestä se ei ole vielä taloudellisesti järkevää. Mies haluaa että he ostavat yhteisen asunnon, kunhan nainen saa vakituisen työpaikan. Miehellä on suuri omistusasunto, johon nainen kyllä mahtuisi ja olisi valmis muuttamaankin sinne, mutta mies vaan toitottaa sitä kuinka haluaa ostaa uuden yhteisen kodin.

Mies ei ole koskaan sanonut naiselle rakastavansa tätä, mutta välittää kyllä paljon hänestä. Nainenkaan ei ole tunnustanut rakkauttaan kuin muutaman kerran koko yhdessäoloajan aikana.

Mitä mieltä? Miten tämä tilanne mielestäsi kehittyy?
 
En kommentoi muuta mutta tajuatko miten kummallista on ettei mies ole kertaakaan kaikkien vuosien jälkeen sanonut rakastavansa sinua???

EN ole moisesta kuullutkaan!

Itsellä ollut kolme suhdetta ja muutama muukin mies ja KAIKKI ovat sanoneet rakastavansa tosi nopeasti.


Miksi olet tuollaisessa suhteessa? Oletko ikinä otttanut asiaa puheenaiheeksi ja kysynyt rakastatko minua.

Jos vastaus on ollut vaan "no kyllä mä välitän kovasti" niin silloin vastaus on ei. LÄhde nyt hyvä nainen normaaliin suhteeseen.
 
Kiitos vastauksestasi.

Itse asiassa kyseessä ei ole minun mieheni vaan hyvä ystäväni.
Mies vetoaa siihen että hänelle ei ole luonnollista puhua tunteista. Myöntää itsekin että haraa jostain kumman syystä vastaan.
Omasta mielestänikin tämä on vähän outoa ja siksi kysynkin teidän mielipiteitänne. Olen sanonut miehelle suoraan että tuo on epäreilua naista kohtaan, jos ei ole oikeasti tunteet mukana ja että välittäminen ei ole sama kuin rakastaminen (jostain kumman syystä hän ajatteli että on). Mielestäni keksii koko ajan tekosyitä miksi hei eivät voi muuttaa yhteen, vaikka se ei olisi sen kummempaa kuin kantaa naisen tavarat miehen luokse. Nainenkin alkaa olla jo siinä iässä, että jos haluaa lapsia niin niitä pitäisi pikkuhiljaa jo alkaa suunnitella.

Mielestäni ystäväni käyttäytyy tosi törkeästi ja itsekkäästi tätä tyttöystäväänsä kohtaan, kun ei anna naisellekaan mahdollisuutta oikeaan rakkauteen ja oikeaan onneen. Mutta miten ihmeessä esitän tämän asian ystävälleni? En halua loukata häntä kuitenkaan, koska on hän sitten miten paska miehenä niin minulle hän on maailman paras ystävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niinie:
En kommentoi muuta mutta tajuatko miten kummallista on ettei mies ole kertaakaan kaikkien vuosien jälkeen sanonut rakastavansa sinua???

EN ole moisesta kuullutkaan!

Itsellä ollut kolme suhdetta ja muutama muukin mies ja KAIKKI ovat sanoneet rakastavansa tosi nopeasti.


Miksi olet tuollaisessa suhteessa? Oletko ikinä otttanut asiaa puheenaiheeksi ja kysynyt rakastatko minua.

Jos vastaus on ollut vaan "no kyllä mä välitän kovasti" niin silloin vastaus on ei. LÄhde nyt hyvä nainen normaaliin suhteeseen.


Mä olen ollut 15 vuotta mieheni kanssa, eikä hän ole sanonut kuin kerran rakastavansa mua. Silloinkin mä sanoin sen ensin. Mutta enpä mäkään ole sitä hänelle sen jälkeen sanonut.

Rakastan silti miestäni, ja tiedän että hän rakastaa minua. Näen sen joka päivä tavassa, jolla hän mua kohtelee. Ja olen ihan sitä mieltä, että meillä on normaali suhde.
 
Minä komppaan edellä olevaa vierasta. Ei ne sanat merkitse vaan teot. Kaikki voi sanoa rakastavansa, mutta teot osoittavat mitä oikeasti tuntee.

Ja toisille tunteen ilmaisu voi oikeasti olla vaikeampaa.
Nim. Täällä yksi, jolle ei koskaan ole kotona sanottu, että on rakas/tärkeä. Mistä sitä sitten oppii?
 

Yhteistyössä